Oikeisto-Suomi on pian muisto vain, nyt myös Li Andersson matkalla valtaan

”Kun ennustaa vasemmistoliitolle kuutta lisäpaikkaa seuraavissa eduskuntavaaleissa, niin johan kokoomuslaiseenkin (ex-politrukkiin) uskotaan Kansan Uutisissa”, letkautti viestintäfirma Ellun Kanojen tutkimusjohtaja Jukka Manninen Twitterissä torstaina.

Manninen viittasi vasemmistoliittolaisen Kansan Uutisten hänen hyvin mielenkiintoisen selvityksensä pohjalta tekemään uutisjuttuun, jossa puolue oli esillä hyvin myönteisessä valossa.

Ennusteessa vasemmistoliitto saisi huhtikuun 2019 vaaleissa eduskuntaan 18 paikkaa (+6), mikä olisi yhden paikan verran parempi saavutus kuin vihreillä ja yhtä paikkaa heikompi kuin perussuomalaisten.

Sdp saisi läpi 49 ja kokoomus 47 edustajaa. Demareiden lisäys olisi 15 paikkaa ja kokoomuksen 10 verrattuna vaaleihin 2015.

Keskustan paikkaluku putoaisi viime vaaleista 15:lla 34:ään, rkp yltäisi yhdeksään (-1), kristillisdemokraatit nousisivat kuuteen (+1) ja siniset yltäisivät ensimmäisissä eduskuntavaaleissaan yhteen ainoaan kansanedustajaan.

 

Noilla paikoilla edessä olisi vasemmiston valtaisa vaalivoitto, jossa demareiden ja vasemmistoliiton yhteen laskettu paikkamäärä nousisi 21:llä. Jos siihen lisätään vihreiden kahden paikan parannus, tarkoittaisi se niin sanotuille punavihreille 23 lisätuolia Arkadianmäelle. Yhteensä saman henkisellä voittajakolmikolla olisi paikkoja 84 ensi vaalien jälkeen.

Nykyiset hallituspuolueet saisivat tällä matematiikalla yhteensä 85 paikkaa ja olisivat yhteisrintamana suuri tappion kärsijä kokoomuksen lisäpaikoista huolimatta. Tällä hetkellä hallituksella on takanaan perussuomalaisten hajoamisen ja tämän vaalikauden eri siirtymien jälkeen 104 kansanedustajaa.

Kokoomuksen puoluetoimistossa aiemmin työskennellyt Manninen pohjaa ennusteensa Helsingin Sanomien, Ylen ja Alma Median tämän syksyn puoluekannatusmittauksiin. Kansanedustajapaikkojen jakautuminen vaalipiireittäin perustuu väestörekisterikeskuksen tuoreeseen laskelmaan.

Tiukoissa vaaleissa ratkaisevia ovat kunkin vaalipiirin viimeiset paikat. Sdp:lle olisi Mannisen vertailulukukalkyyleissä menossa kaksi viimeistä paikkaa ja kokoomukselle kuusi, eli jälkimmäinen on vaarassa menettää niitä enemmän. Keskustalla puolestaan on eniten juuri viivan alla olevia kärkkyjiä, peräti kuusi.

 

Tietenkään Mannisen ennuste ei osu sellaisenaan oikeaan, mutta on suuntaa antava. Noilla spekseillä selvimpiä vaalivoittajia olisivat sdp, kokoomus ja vasemmistoliitto, ja ajurin paikalla hallitusta muodostettaessa olisi demareiden puheenjohtaja Antti Rinne.

Rinne voisi kasata vasemmistopainotteisen enemmistöhallituksen ottamalla mukaan kolmen punavihreän puolueen lisäksi esimerkiksi keskustan ja rkp:n.

Toinen vaihtoehto olisi rakentaa selvä enemmistöhallitus esimerkiksi sdp:n, kokoomuksen, vihreiden ja rkp:n varaan. Petteri Orpon kokoomus ja Li Anderssonin vasemmistoliitto eivät välttämättä istu samaan kokoonpanoon, joten siksi vasemmistoliittoa ei olisi tässä paketissa.

On nähtävästi pitkälti Rinteen käsissä, tuleeko suurta henkilökohtaista kansansuosiota nauttivasta Anderssonista ensi jaossa ministeri.

 

Ulkona kaikista kokoonpanoista ovat vasemmistopuolueiden menestyessä perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Kumpikin niistä on ollut pihalla tämän syksyn ottelussa, jossa ovat iskeneet vastakkain perinteinen oikeistolainen ja vasemmistolainen talouspolitiikka.

Muut aiheet, esimerkiksi sellaiset kuten maahanmuutto ja EU:n ongelmat, eivät ole tällä hetkellä pinnalla vuosien 2011 ja 2015 tapaan. Italia voi tosin muuttaa tässä suhteessa kaiken.

Joka tapauksessa oikeisto-Suomi, eli keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallituksen aika on noin puolen vuoden päästä hyvin todennäköisesti vain muisto, monelle ikävä sellainen ja ehkä suurin piirtein yhtä monelle myönteinen.

Ei voi tietää, mitä jää jäljelle työttömyysturvan aktiivimallista, mahdollisesta sotesta ja irtisanomissuojan muutoksista sekä muista Juha Sipilän keskustaoikeistolaisen hallituksen aikaansaannoksista, kun Suomi on siirtymässä vasemmistolaisempaan aikakauteen.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu