Nyt Suomeen povataan jo varsinaista vasemmistojytkyä

Sdp:n puoluelehti Demokraatti on julkaissut verkossa puolueessa laaditun paikkalukuennusteen, jossa päädytään siihen, että sdp saisi 51 paikkaa, vihreät 21 paikkaa ja vasemmistoliitto 19 paikkaa.

Yhteensä punavihreä laita saisi kevään eduskuntavaaleissa Suomen 200-paikkaiseen eduskuntaan 30 lisäpaikkaa verrattuna vuoden 2015 eduskuntavaalien tulokseen.

Suurin voittaja olisi sdp, mutta myös vihreät ja vasemmistoliitto lisäisivät edustajanpaikkojaan merkittävästi.

Kun punavihreään kokonaisuuteen lisätään aina hallitukseen halukas rkp, päästäisiin jo tasan sataan kansanedustajaan.

Se olisi jo käytännössä eduskunnan enemmistö, jos puhemiehen nuija menisi totutun kaavan mukaisesti toiseksi suurimmalle puolueelle, tässä tapauksessa kokoomukselle, jolle olisi luvassa tulevalla vaalikaudella oppositiotaival mainitussa skenaariossa.

Vaalit ovat tunnetusti käymättä ja ennusteet ovat ennusteita, mutta tämäkin demareiden palkkalistoilla olevan Pekka Tuurin koneelta lähtenyt paikkaennuste todistaa sen, että politiikka saattaa kääntyä keskusta-oikeistolaisen Sipilän hallituksen jälkeen 180 astetta.

 

Tuurin ennuste on – kuinka ollakaan – vasemmiston kannalta vähän optimistisempi kuin ennen sitä julkisuutta saaneet Ellun Kanojen ennusteet, joiden laatija on kokoomustaustainen tutkimuspäällikkö Jukka Manninen.

Myös Mannisen ennusteessa eduskunnan oppositiossa oleva punavihreä laita on ottamassa selvän voiton hallituskokonaisuudesta demareiden johdolla. Tuon ennusteen perusteella luvassa voisi olla punavihreä kansanrintamahallitus keskustalla täydennettynä tai sdp:n ja kokoomuksen varaan rakentuva kirjavampi hallitus.

Sellaisiin vaihtoehtoihin voitaisiin toki päätyä myös Tuurin laatiman ennusteen pohjalta.

Joka tapauksessa vero- ja muu talouspolitiikka on muuttumassa oleellisesti ensi keväästä alkaen. Pääoma lienee nykyistä kovemmilla, eikä esimerkiksi poliittisiin lakkoihin taatusti puututtaisi.

 

Ulkopolitiikan osalta ei suuria muutoksia todennäköisesti juuri nähtäisi, mutta vaikkapa puolustushallinnon hävittäjähankinnan yksityiskohtien kannalta hallituskokoonpanolla saattaa olla merkitystä.

Viimeksi mainittuun antoi viitteitä se, että varauksetta HX-hankkeeksi kutsuttua 7–10 miljardin euron hävittäjähankintaa tukevat EK:n tämänviikkoisen paneelin perusteella keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne, rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho.

Omia varaumiaan hävittäjähankintaan esittivät vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, vaikka ei heistäkään kukaan Hornet-hävittäjien uusimista itsessään vastusta.

Mutta, keskusta-oikeistolaisella hallituksella on toimintaa-aika enää joitain kuukausia. Hallitusvastuu on kuluttanut sitä niin, että erityisesti pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Timo Soini (sin) ovat menettäneet tyystin kansansuosionsa, kuten Evan tänään julkistama kysely kertoo.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu