Sipilän hallitus onnistui työllisyydessä, vaikka todennäköisyydet olivat vastaan

Silloin kun kriittinen työmarkkinaekonomisti intoutuu kiittämään hallitusta, on se tehnyt ehkä jotain oikein.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund twiittasi tänään, että ”Työllisyysaste 72%. Hurraa. Kiitos kansainvälinen talous, työmarkkinajärjestöt ja yritykset. Ai niin meinasi unohtua: kiitos myös hallitus.”

Ei Juha Sipilän (kesk) hallituksen suuren tavoitteen täyttyminen näin joulun alla Sundille varsinainen yllätys ollut, vaikka monet muut se saattoi yllättää. Jonkun oppositiopoliitikon ehkä jopa negatiivisesti.

 

Sund oli pätevämpi ennustaja kuin professori Roope Uusitalon johtama talouspolitiikan arviointineuvosto. Vielä tammikuussa, alle vuosi sitten, neuvosto uskoi 72 prosentin ylittymiseen vain 16 prosentin todennäköisyydellä.

Uusitalon neuvosto arvioi seuraavasti:

”Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi noin 45 000 uutta työpaikkaa. Ennusteiden perusteella on epätodennäköistä, että tämä tavoite saavutetaan ilman uusia toimenpiteitä. Aikaisempien ennustevirheiden jakauman perusteella voidaan arvioida, että työllisyystavoite saavutetaan noin 16 prosentin todennäköisyydellä.”

Sund arvioi tuolloin Twitterissä, että todennäköisyys on pikemminkin 90 prosenttia.

Paljon Juha Sipilän (kesk) johtama hallitus on päätöksiä myös tehnyt. Niitä on syntynyt tänä vuonna lisää ja vanhoja on astunut voimaan. Ehkä ne ovat nostaneet onnistumisen todennäköisyyttä.

 

Hallituksen työministeri Jari Lindström (sin) luetteli hallituksen työllisyyttä tukevia päätöksiä pitkän pötkön Uuden Suomen Puheenvuoron blogissaan lokakuussa. Merkittävimpien joukkoon kuuluvat tämän vuoden alusta voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli ja työttömyyspäivärahojen enimmäiskeston lyheneminen 500 päivästä 400 päivään noin kaksi vuotta sitten.

Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2017 aikaansaaman kiky-sopimuksen merkitys on myös ollut ilmeisen tärkeä. Sen positiivista vaikutusta on korostanut esimerkiksi Etla.

Tänä myönteisenä talousvuonna myös Suomen valtion velkaantuminen on yllättäen kääntynyt laskuun. Tosin siinä apu on tullut niin sanotuista kertaeristä.

Ei Suomen taloussavotta suinkaan ohi ole.

Tulevan vaalikauden aikana valtion pitäisi lopettaa kokonaan velkarahalla eläminen. Myös työttömien sekä työpaikkojen pitäisi kohdata nykyistä paremmin, jotta tulevat joulut olisivat yhä useammalle suomalaiselle nyt edessä olevaa parempia.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu