Sellaista pokkaa ei Antti Rinteeltäkään löydy, että sivuuttaisi nyt naisen

Antti Rinne ja hänen johtamansa sdp:n puolueväki tekevät parhaillaan täysillä töitä, jonka päämääränä on muodostaa Suomeen demarijohtoinen hallitus, jonkalainen on viimeksi nähty täällä vuosina 1999–2003.

Hallituspohjan pitäisi ratketa toukokuun kolmanteen päivään mennessä, eli viimeistään ensi viikon perjantaina. Hallituksen tulisi olla kasassa hallitusohjelmineen noin kuukauden kuluttua 27. toukokuuta.

Aikataulu on kireä, jotta uudet ministerit kykenisivät valmistautumaan huolella heinäkuun alussa alkavaan Suomen EU-puheenjohtajakauteen.

Tällä viikolla alkaa jo pudotuspeli, kun Rinne lähettää eduskuntapuolueille noin kymmenen kysymyksen patterinsa, jolla hän selvittää puolueiden sopivuutta yhteistyöhön käytyjen eduskuntavaalien ykköspuolueen sdp:n kanssa.

On melko oletettavaa, että esimerkiksi perussuomalaiset pudotetaan heti alkuerissä pois jollain napakalla täsmäkysymyksellä liittyen esimerkiksi Euroopan unioniin tai arvoihin.

Jakavaksi EU-kysymykseksi sopisi mainiosti sitoutuminen euroon tai EU:n sisämarkkinoihin.

Perussuomalaiset kun ajavat tulevalla EU-parlamenttikaudella sitä, että Euroopan tasolla luodaan ”hallitun euroeron menettelytavat”. Myös työvoiman vapaan liikkuvuuden EU-alueella perussuomalaiset tiputtaisi vapauksien joukosta pois.

Nämä ja monta muuta poikkeavuutta suhteessa muiden puolueiden näkemyksiin löytyvät perussuomalaisten tammikuussa julkaisemasta EU-vaaliohjelmasta.

 

Antti Rinteellä itsellään on vielä aikamoinen työ profiloitumisessa johtajaksi, joka ottaa huomioon sukupuolet tasapuolisesti. Hyvää on, että hän on luvannut tulevan hallituksen osalta, että naisten tai miesten osuus ei tulisi olemaan alle 40 prosenttia.

Samaan aikaan hänelle sattuu kuitenkin sellaisiakin lipsahduksia kuten vaali-iltana, jolloin hän kiitteli joukkojaan huudahtamalla ”Hyvä pojat, tytöt”, mistä Kauppalehden toimittaja Kyösti Jurvelin ansiokkaasti kirjoitti kolumnissaan.

Rinteen ”äijäfeminismin” seuraava mittauspiste on se, kun sdp pääsee suurimpana eduskuntapuolueena valitsemaan Suomelle Euroopan komission jäsenen eli komissaarin.

Suomen EU-jäsenyyden aikana paikalla on istunut kolme miestä: Erkki Liikanen (sdp), Olli Rehn (kesk) ja parhaillaan komissaarina toimiva Jyrki Katainen (kok).

Vaatisi aikamoista pokkaa, jos Jutta Urpilaisen sdp:n puheenjohtajan paikalta vuonna 2014 kammennut Rinne sivuuttaisi demarinaisten vuosi sitten esittämän tasa-arvoa korostaneen kannanoton.

”On kummallista, että tasa-arvon mallimaaksi julistautuneessa Suomessa on edelleen politiikan linnake, jonka lasikattoa naiset eivät ole murtaneet. Valitsemalla komissaariksi naisen voimme näyttää esimerkkiä ja samalla pitää yllä tasa-arvon agendaa EU- politiikassa”, demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen korosti.

 

Myös komissaarispekulaatioiden toinen vahva nainen (toinen on Jutta Urpilainen), europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri on tyytyväinen siitä, että nyt puhutaan EU-osaamisen lisäksi sukupuolesta.

Lue Miapetra Kumpula-Natrin tuore haastattelu Uudesta Suomesta täältä.

Jos Rinne sivuuttaa vahvojen demarinaisten tasa-arvonäkemykset komissaarivalinnassa, olisi se hänen poliittisen tulevaisuutensa kannalta todennäköisesti kohtalokasta.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu