Syntyy särmikäs uusisuomi.fi

Uuden Suomen varhaisin edeltäjä Suometar kuoli vuonna 1866 poliittis-taloudellisiin paineisiin, kuten Uuden Suomen entinen päätoimittaja, historiantutkija Jyrki Vesikansa asian ilmaisee. Kolmen vuoden kuluttua lehti palasi markkinoille entistä ehompana ja uudella nimellä, Uutena Suomettarena.

Uudesta Suomettaresta kehittyi suurin suomenkielinen sanomalehti Venäjän vallan aikaisessa Suomessa.

Itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1919, syntyi Uuden Suomettaren pohjalta Uusi Suomi, kokoomukseen tiukasti nivoutunut sanomalehti. Dramaattisella 1940-luvulla lehden helsinkiläinen pääkilpailija kasvoi kolminkertaiseksi siihen nähden, ja iso peli oli sitkeistä uusiutumisponnisteluista huolimatta pelattu.

Vuoden 1991 lokakuussa Uusi Suomi tuupertui perinteisenä sanomalehtenä. Henki ei kuitenkaan sammunut.

Vanhan Uuden Suomen politiikan toimittaja Matti Laitinen kirjoitti marraskuussa 1991 ilmestyneeseen viimeiseen viikkolehteen huikean enteellisen artikkelin, jonka otsikko oli: Uudestisyntyykö Uusi Suomi sähköisenä sanomalehtenä? Internetistä oli olemassa tuolloin vasta esiaste.

Se vei 16 vuotta, se Uuden Suomen henkiinherääminen. Matti oli prikulleen oikeassa, ja hänen kirjoittamansa lehtijuttu jää historiaan.

Lehden käyttönimi muuttuu nyt ripauksen, kuten tehtiin myös "brändiuudistuksessa" 1869. Vaikka kutsumme verkkolehteä toki yhä myös Uudeksi Suomeksi, lukee tämän verkkolehden kannessa uusisuomi.fi. Nimi on samalla lehden internetosoite.

Riippumaton uusisuomi.fi ei aja yksisilmäisesti kenenkään asiaa. Se ei kytkeydy mihinkään poliittiseen puolueeseen, kuten eivät myöskään sen perustajat eli omistaja ja päätoimittaja. Tiedonvapautta radikaalisti kannattava julkaisu paljastaa toisinaan asioita, joista toiset mediat eivät keksi, tai joskus jopa uskalla kertoa.

Meillä on laaja avustajaverkosto. Siihen kuuluu jo yli 30 kirjoittajaa, ja lisää on tulossa. Joukossa on ankaraan selvitystyöhön pystyviä toimittajia, kulttuurivaikuttajia ja muita asiantuntijoita. Mukaan mahtuu myös tuttuja nimiä vanhaa Uutta Suomea lukeneille.

Aktiiviseen kirjoittajajoukkoon ei ole laskettu media-alan opiskelijoita, joille uusisuomi.fi tarjoaa jo lähitulevaisuudessa näyttöpaikan yhteisöjournalistisessa hengessä.

Politiikka, kansainväliset asiat, kulttuuri ja raha ovat uusisuomi.fi:n erityisiä osaamisalueita. Olipa kyse Venäjästä, Yhdysvalloista tai Suomesta, me seuraamme. Tai olipa kyse kirjallisuudesta, elokuvasta tai kuvataiteesta, me seuraamme. Asunnot, korot tai sijoittaminen ovat nekin meille tärkeitä asioita.

Kovien uutisaiheiden ohella myös työelämä, vapaa-ajan aiheet, ruoka ja terveys noteerataan näkyvästi uusisuomi.fi:ssä. Kaikki erikoissivut eivät ole vielä alussa ulkona, mutta syksyn aikana tahti kiihtyy. Kun maassamme juhlitaan itsenäisyyden 90-vuotispäivää, uusisuomi.fi on vielä sisällökkäämpi kuin avauspäivänä 10.10. Osaltaan sisältöä tuovat journalistiset kumppanit. Verkossa on syytä verkostoitua yhtiörajoista piittaamatta silloin, kun se on osapuolten kannalta sisällöllisesti järkevää.

Perinteisen tyylin pääkirjoituksia ja ylhäältä päin sanelua meillä ei harrasteta, mutta vapaampia blogikirjoituksia sitäkin enemmän. Kannustan lukijoita haastamaan kirjoittajien ja haastateltujen esittämät näkemykset blogien ja uutisten perässä olevalla kommenttipaikalla. Konsensus on sanana yliarvostettu; se saattaa turruttaa ja jopa haitata demokraattista kehitystä.

Tunnen itseni etuoikeutetuksi saadessani kantaa vastuuta siitä, että tämä kunnianarvoisa nimi nousee takaisin sinne, minne se kansanvaltaisen Suomen mediakentässä kuuluu – valtakunnalliselle huipulle.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu