Nato ja uusisuomi.fi

Suomen hallituksen kakkospuolue kokoomus haluaa Natoon, Suomen puolustusvoimat haluaa Natoon ja Suomen suurin kaupallinen media Helsingin Sanomat haluaa Natoon. Elinkeinoelämän piirissä Nato on hyvin suosittu, kuten se on myös johtavan oppositiopuolueen sosiaalidemokraattien piirissä.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ei liputa Nato-jäsenyyden puolesta. Hallituksen ykköspuoluetta keskustaa edustava Matti Vanhanen ei osaa sanoa asiasta mitään ja on varovaiseen keskustalaiseen tapaan kallellaan siirtämään vaikean asian hamaan tulevaisuuteen.

Nato-keskustelua ei Suomessa käydä, tehdään vain selontekoja. Keskustelua ei käyty edellisissä eduskuntavaaleissa, eikä sitä käyty presidentinvaaleissakaan. Edes kokoomus ei ole uskaltanut olla täysin palkein puhaltamassa Nato-intoa kansaan.

Syy hiljaisuuteen on juuri se kansa; poliitikot kunnioittavat ja pelkäävät mielipidetiedusteluja.

Suomalaisten enemmistö on kaikissa kyselyissä tyrmännyt Nato-jäsenyyden hakemisen murskaluvuin. Venäläiset arvoitukselliset lausunnot ja historia kummittelevat suomalaisten mielissä, kansainvälinen terrorismi pelottaa ja presidentti George W. Bushin johtamiin Yhdysvaltoihin ei luoteta.

Uusisuomi.fi on kysynyt ensimmäisen toimintaviikkonsa aikana kansan luottamusta Putin Venäjään ja Bushin Yhdysvaltoihin. Epäluottamusta Venäjään osoitti 82 prosenttia ja Yhdysvaltoihin 78 prosenttia vastaajista. Vain joka viides siis luottaa näihin suurvaltoihin.

Vastaajia Venäjä-kyselyssä oli yli 1 600 henkilöä, USA-tapauksessa melko tasan 1 000, eli merkittävästä otoksesta on kysymys. Etenkin Bushin Yhdysvaltojen heikko kannatus on jossain määrin yllätys, onhan Uuden Suomen perinteisissä lukijoissa kuitenkin runsaasti suurta länttä kunnioittavia ihmisiä.

Ehkä ongelma on juuri Bush epäonnistuneine Irakin-sotineen. Ehkä Hillary Clintonin tällä hetkellä todennäköiseltä näyttävä valinta muuttaa suomalaisten, kuten muiden eurooppalaisten suhtautumisen Yhdysvaltoihin. Ehkä suurvallan politiikkakin vallanvaihdoksen myötä muuttuu.

Uuden Suomen tiedotustilaisuudessa viikko sitten kysyttiin uusisuomi.fi:n suhdetta Pohjois-Atlantin Liitto Natoon. Tarkkaa vastaustani en muista, mutta tässä se nyt tulee: meidän toimittajamme, kolumnistimme/bloggaajamme, muut avustajamme ja eritoten lukijamme saavat olla tässäkin asiassa aivan omaa mieltään päätoimittajan näkemyksistä välittämättä.

Uusisuomi.fi ei halua tukahduttaa keskustelua, vaan haluaa toimia Nato-asiassakin tärkeänä keskustelufoorumina. Kansa ja sen edustajat päättävät, sillä sipuli.

Ja vielä se päätoimittajan oma Nato-kanta.

Olen asiaa pohtinut paljon. Minua on monen muun asian ohella mietityttänyt se että, onko jossakin haluja ulkoistaa Suomen puolustaminen. Suomi kun ei ole Nato-varjon alta turvaa hakeva Baltian maa, mutta ei Suomi ole Ruotsikaan.

Olen päätynyt luottamaan siihen, että Suomi on niin fiksu, että se säilyttää vahvalla kalustolla varustetun asevelvollisuusarmeijan myös Nato-oloissa.

Suomi voi minun puolestani hakea Naton jäsenyyttä ja tuoda omaa maalaisjärkeään siihenkin läntiseen järjestöön. Ymmärtääkseni siten varmistamme huipputeknologian saamisen myös tulevaisuudessa puolustusvoimiemme käyttöön ja olisimme kansainvälisistä uhkakuvista paremmin informoituja. Myös koulutettujen ja tehtäviinsä halukkaiden sotilaidemme toimiminen etäisillä kriisialueilla helpottuisi.

Tiedoksi muuten tällainen seikka kaikille lukijoille: ”Naton perustamissopimuksen 13. artiklan mukaan mikä tahansa sopimuksen osapuoli voi lakata olemasta osapuoli ilmoitettuaan asiasta muille osapuolille vuotta aikaisemmin.”

Käykää itse lukemassa, jos ette usko: http://www.finlandnato.org/

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu