Talousmörköjä

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen työn kuvaan kuuluu varoittelu. Hän työskentelee valtiovarainministeriössä. Siellä pitää nähdä talousmörköjä joka tilanteessa vähintään yhtä paljon kuin Suomen Pankissa.

Palkankorotukset kiihdyttävät Sailaksen ja monien muiden talousasiantuntijoiden mukaan kuluttajahintojen nousua; viisi prosenttia lisää palkkaa vuodessa on liikaa, jos se muuttuu pysyväisilmiöksi. Esimerkiksi tehyläiset hoitajat saavat neljän vuoden ajan jotakuinkin tällaisen korotuksen.

Miksi suomalainen keskiluokka vaatii lisää palkkaa? Olisiko syynä se, että monet kustannukset ovat ensin karanneet käsistä eli inflaatio on jo kiihtynyt?

Nordean tällä viikolla julkaiseman selvityksen mukaan helsinkiläiseltä kotitaloudelta palaa nykyisin keskihintaisen asunnon lainanhoitoon 1013 euroa kuukaudessa, mikä on 156 euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Nousu vuodessa on 18 prosenttia.

Perheiden lainanhoitomenot ovat hypänneet, koska Frankfurtissa päämajaansa pitävä Euroopan keskuspankki on nostanut korkoja. Myös kotimaisten asuntojen hinnat ovat jaksaneet kallistua. Jälkimmäinen johtuu siitä, että Suomella menee taloudellisesti hyvin, työllisyys kohenee, väki tungeksii kasvukeskuksiin ja vuokra-asunnot ovat kiven alla.

Polttoaineiden, lämmitysöljyn ja sähkön hinnat ovat kiivenneet rajusti. Ilmiöön eivät suomalaisen keskiluokan palkkaprosentit ole vaikuttaneet yhtään mitään: tämä inflaatiotyyppi tulee puhtaasti tuontitavarana ulkomailta.

Kumpi oli ensin, muna vai kana?

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu