Eero, Erkki – ja Jutta

Sosialidemokraattien leirissä kuhisee. Eduskuntavaaleissa tappion kärsinyt Eero Heinäluoma saa haastajakseen vielä vanhemman politrukin kuin hän itse, kuten Erkki Tuomiojan lähtö kilpaan Ilta-Sanomissa osuvasti tiivistettiin.

Pertti Paasion demarihuipulle kasvattama Heli Paasio on päättänyt olla tavoittelematta tässä vaiheessa puheenjohtajuutta. Muita haastajia Heinäluomalle ei ole ilmaantunut – paitsi Jutta Urpilainen, johon henkilöityvän hankkeen uusisuomi.fi:hin kirjoittava Jari Tervo nosti näyttävästi esille lokakuun 10. päivänä 2007.

http://www.uusisuomi.fi/blogit/jaritervo/heinaluom…

Urpilainen (s. 1975) ei ole vanha politrukki, mutta ei myöskään raskaan sarjan poliitikko. Hän kertoo nettisivuillaan päällimmäisenä valtakunnallisena luottamustehtävänään Syöpälapsijärjestö Sylvan puheenjohtajuuden. Muista tehtävistä hän mainitsee muun muassa Valtion liikuntaneuvoston varajäsenyyden. Eduskunnassa hän on ryhmänsä toinen varapuheenjohtaja.

http://www.juttaurpilainen.net/

Mailien mittaisen politiikkatyökokemuslistan omaava Erkki Tuomioja kertoo tyhjentävästi omilla sivuillaan mukaan lähtönsä syyt. Hän esiintyy uudistajana, jonka mukaan ”puolueen nimeä ei ole tarvis muuttaa, mutta kaikki muu voidaan tarvittaessa asettaa kyseenalaiseksi”.

http://www.tuomioja.org

Haastaja Tuomioja on uudistusinnostaan huolimatta ideologiaansa tarrautunut vasemmistodemari. Puheenjohtaja Heinäluoma puolestaan on pragmaattinen ay-demari, duunarin imagolla varustettu ammattipoliitikko.

Suomalaista yhteisöllisyyttä arvostavan ja sosiaalista omaatuntoa puheissaan esille nostavan Urpilaisen poliittinen imago on kaksikkoon nähden hyvin pehmeä. Nuorena demaritoimintaan lähtenyt opettaja tulee Pohjanmaalta, työ lasten parissa on Kokkolan Jymyn toiminnasta tuttua, Koivuhaan Nuorissa Kotkissa toimitaan ja niin edelleen.

Urpilainen ilmoittaa uusisuomi.fi:n saaman tiedon mukaan mahdollisesta lähdöstään puheenjohtajataistoon tammi-helmikuussa eli pikapuoliin. Demareiden puoluekokous, jossa puheenjohtajasta päätetään, on kesäkuussa. Profiilinkohotusaikaa olisi siten vain muutama kuukausi.

Matalaprofiilisesta Urpilaisesta ja hänen aikeistaan tulee mieleen viime syksynä tv:ssä näytetty ruotsalainen minisarja, jossa nuori (ja kaunis) uudistaja kohoaa puolivahingossa politiikan huipulle. Hän jyrää pian koko ruotsalaisen äijäpoliitikkokaartin. Voiko näin käydä Suomessa ja oikeassa maailmassa?

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu