Varautukaa pakkolaskuun!

Suomalaiset sahat ovat kannattavuusongelmissa. Ensin asiasta kertoi Stora Enso, perässä tuli UPM. Vaikka syyt ovat pitkälti ulkomailla, on tämä myös maan talouden kannalta uusi kurja merkki: kotimaisen uudisrakentamisen näkymät ovat heikentyneet.

Muita epävarmuuden merkkejä ovat pörssin hyytyminen (Nokian tämän kevään kurssilasku), asuntojen hintojen nousun pysähdys ja osin jopa lasku, kohonneet ruuan ja energian hinnat sekä paisuvat palkkavaatimukset eli inflaatio. Bonuksena uhkaavat vielä Venäjän puutullit, jotka voivat sulkea useita metsäteollisuuden tuotantolinjoja, jopa kokonaisia tehtaita.

Hieman huolestuneen oloiselta vaikuttaa myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.). Hänen esiin tuomansa lisäpelko on vielä se, että joku toimiala sakkaisi pahan kerran. Ministeri ei nimeä tätä toimialaa, mutta vääjäämättä käväisee mielessä, että mitä jos Nokialle ja siihen kytköksissä olevalle elektroniikkateollisuudelle tulisi pulmia. Tai entäpä, jos venäläiset ja muut vähentäisivät merkittävästi rahan kantamista Suomeen ja turistibisnes töksähtäisi?

Mieleen hiipii vääjäämättä vuosi 1989, pitkän nousukauden viimeinen vuosi. Normaalin suhdannekierron päälle iski Neuvostoliiton romahdus ja idänkaupan hyytyminen.

Sitten iski kauhu: viikatemies saapui yrityksiin ja pankkituella pönkitetyt pankit myivät työttömiksi jääneiden kansalaisten asuntoja pilkkahintaan. Työttömien massa-armeijasta melkoinen osa syrjäytyi yhteiskunnasta kokonaan ja vetäytyi halvan kaljan kuppiloihin, jotka valtasivat tilat järkevämmältä liiketoiminnalta.

Se että sahoja suljetaan, on vielä levollinen ilmiö verrattuna siihen, että niitä palaisi. Näin arvellaan legendoissa. Pakko oli katsoa sahanpalamistilanne Hesarin arkistosta haulla ”tulipalo and saha”: vuodelle 2006 varteenotettavia osumia tuli kaksi kappaletta, viime vuodelle yksi ja tälle vuodelle ei yhtään.

Huhhuh, ei siis mitään hätää? Ja toivottavasti rinnastus vuoteen 1989 oli säälittävää ja näköalatonta pelottelua.

PS. Nyt on tullut touhuttua ilman kesälomaa pyöreästi kaksi vuotta ja ajattelin vetäytyä joksikin aikaa takavasemmalle. Aurinkoista kesää kaikille Usarin lukijoille!

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu