Kollaja ei kestä

Paikallinen on valtakunnallista ja lopulta myös globaalia. Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaiden rakentamisvääntö vähäväkisiin pohjoissuomalaisiin kuntiin on siitä hyvä esimerkki.

Kyse on energiaomavaraisuudesta, kalastuksesta, paikallisten kiinteistöjen hinnoista, verotuloista, ilmastonmuutoksesta, jokien suojelusta, aluepolitiikasta, työllisyydestä, voimayhtiöiden voitoista, jopa Venäjästä – pari keskenään riitelevää seikkaa siis.

Ei ihme, että myös valtakunnalliset poliitikot vääntävät asiasta kättä, vieläpä puolueiden sisällä. Tällainen ottelu nähtiin eilen, kun Pertti Salolainen ja Sanna Perkiö kokoomuksesta ottivat yhteen Ajankohtaisessa kakkosessa altaiden rakentamisesta. Salolainen on luonnonsuojeluun vedoten jyrkästi altaiden rakentamista vastaan, kun taas Perkiö edustaa vesivoiman lisärakentamista kannattavaa ryhmää.

Salolainen toisteli halujaan ampua allaskeskustelu alas ennen kuin se pääsee edes oikein vauhtiin. Tekniikan tohtori Perkiö kertoi kunnioittavansa Salolaisen luontoarvoja, mutta nojasi hyvin oppineeseen tapaansa selvityksiin ja vuorovaikutukseen paikallisten asukkaiden kanssa hankkeen edistämisessä.

Toinen päähallituspuolue keskusta on myös perkiöläisten tavoin jokien lisärakentamisen kannalla, vaikka vesilakia pitäisikin runtata toiseen muotoon. Etenkään voimahahmot Mauri Pekkarinen Keski-Suomesta ja Paula Lehtomäki Kainuusta eivät luontoarvoista näytä juuri piittaavan. Tulitukea keskusta saa maataloustuottajilta, sillä MTK on tekoaltaiden innokas kannattaja.

Pudasjärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella väki ajattelee asiaa enemmän mikronäkökulmasta. Vuotos jättäisi alleen maata parisataa neliökilometriä ja Kollaja 50 neliökilometriä. Isoista paloista Suomen maata ja lukemattomista suomalaisten omistamista tonteista on siis kysymys. Ala siinä sitten tasapuolisesti vuorovaikuttamaan helsinkiläisestä keskusjohdosta pohjoisen kansalaisiin päin.

Lisäenergiahyödyt Vuotoksen ja Kollajan rakentamisesta ovat niin sanotussa isossa kuvassa olemattomat. Muutama kymmenen megawattia per laitos suhteessa esimerkiksi tuhannen megan ydinvoimalaan on perin vaatimaton määrä.

Ilmastonmuutosta näillä altailla ei pysäytetä edes nanosekunniksi. Myöskään sähkön hintaa niillä ei lasketa senttiäkään, eikä tuontia vähennetä juuri megan megaa.

Syksyn kuntavaaleihin allaskeskustelu kyllä tuo sähköä, mikä on hyvä. Tosin jos Matti Vanhanen (kesk.) ja Jyrki Katainen (kok.) haluavat vaalia hallituksensa suosiota kansalaisten silmissä, pitäisi heidän nyt kylmästi torpata nämä allashankkeet joko yhdessä tai erikseen.

Ydinvoima on juuri tällä hetkellä realistisin tapa tuottaa suuria määriä lisäenergiaa ja vähentää riippuvuutta tuontisähköstä, jota tulee Venäjältä jo sellainen määrä että hirvittää. Jos vaikka sillekin bulkkituotteelle jonkin vekkulin vientitullin keksivät.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu