Venäjän ystävät

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt tuomitsi eilen jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Georgian alueelle. Lännen suurvaltiot ovat sanoneet venäläisille painavan sanansa. Kohtalonyhteyttä tuntevat Baltian maat, Ukraina ja Puola ovat päättäneet lähettää jopa presidenttinsä Tbilisiin Georgian kansan tueksi.

Suomen ulkopolitiikkaa johtavat Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja maan hallitus Matti Vanhasen (kesk.) johdolla välttelevät suoraa kannanottoa. Halonen toki vastasi eilen Dmitri Medvedevin puheluun ja puhui yleisestä rauhaan pyrkimisestä.

Ainoa näkyvä suomalaishahmo tilanteessa on kriisialueella sukkuloiva ulkoministeri Alexander Stubb (kok.), mutta hänkin lähinnä vain Etyj-virkansa puolesta.

Suomi vakuuttaa puolueettomuuttaan, mikä on jatkumoa koko sodanjälkeiselle ulkopolitiikalle ja laajasti ymmärrettynä myös 1800-luvun leppoisalle autonomiselle alistussuhteelle. Suomalaisilla on paljon rajaa ja kauppaa venäläisten kanssa, muistutetaan.

Yllätyksenä Suomen johtajien linjavalinnat eivät pitäisi kenellekään tulla, sillä kansalaiset ovat presidentin ja hallituksen pääpuolueen demokraattisesti valinneet. Nykyisessä tavassa toimia kyse on siis tuplavarmistuksella kansan enemmistön tahdosta. Keskustelu siitä, kumpi ulkopolitiikan johtaja kansamme valitsemaa linjaa vetää, on tässä tilanteessa aika turha.

Suomalaiset pitävät sivussa olemisesta ja puolueettoman tuomarin roolista, mutta joskus puolueettomuus voi näyttää puolueelliselta. Presidentti ja pääministeri karsastavat läntistä puolustusliittoa Natoa niin kuin myös Suomen kansan ylivoimainen enemmistö.

Vaikka nyt ei heti Natoon mentäisikään, olisi ulkopolitiikkamme johtajien uskallettava sanoa ääneen, että juuri Venäjä toimii vastoin kansainvälisiä pelisääntöjä sotiessaan röyhkeästi itsenäisen Georgian alueella.

Uuden Suomen lukijoiden enemmistö ei nettikyselyn perusteella Venäjän toimia ymmärrä, ja olettaa sopii, että muutkin kyselyt antaisivat vastaavansuuntaisen tuloksen.

Bildt vertasi Venäjän hyökkäystä jopa Adolf Hitlerin toimintaan toisen maailmansodan alla.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu