Pentti Kouri 1949-2009

Kukaan suomalainen talousasioiden tuntija tai taiteen harrastaja ei voi kiistää Pentti Kourin (1949–2009) ansioita. Hän oli kansainvälisesti tunnetuin suomalainen taloustieteilijä 1970- ja 1980-luvulla ja tunnettu taiteen kerääjä.

Nimi elää yhä taloustieteen oppikirjoissa. Tohtorintutkinto kovamaineisesta MIT:stä, Michael Porterin kanssa luotu kansainvälisiin valuuttaliikkeisiin liittyvä Kouri-Porter-malli sekä professorina toimiminen Stanfordissa ja Yalessa olivat aikoinaan jotain aivan uutta suomalaiselle tiedemiehelle.

Tapasin Kourin nuorena taloustoimittajana Helsingissä, mutta olin hänen kanssaan tekemisissä myös New Yorkissa sen jälkeen, kun hän oli siirtynyt asumaan Yhdysvaltoihin niin sanottujen Kouri-kauppojen jälkeen. Kemijärveltä kotoisin oleva mies säteili älyä, yritystä ja oveluutta. Hän oli hyvin epäsuomalaisella tavalla sosiaalinen.

Harri Saukkomaa kirjoitti aikoinaan kirjan Kuka tarvitsi Pentti Kouria? (Otava, 1991), josta tuli aikakautensa klassikko. Saukkomaa kertoo kirjassaan tästä epätavallisesta miehestä ja hänen merkittävästä roolistaan Suomea kuohuttaneissa pankkiosakekaupoissa 1980-luvun ja 1990-luvun taitteessa. Etenkin joissain poliittisissa piireissä Kourin nimeen jäi negatiivinen kaiku.

Kouri oli jo tuolloin poikkeuksellisella tavalla verkostoitunut. Hän tunsi hyvin esimerkiksi maailman valuuttoja keinuttaneen George Soroksen ja toimi yhdessä hänen kanssaan sijoitusoperaatioissa.

American Heritage Fund oli Kourin luoma rahasto, joka nosti miehen myös amerikkalaisen talouslehdistön sivuille 1990-luvulla ennen kuin siitä Suomessa tiedettiin mitään. Rahasto investoi uskaliaasti kansainvälisiin riskihankkeisiin esimerkiksi Kiinaan, mutta ei menestynyt.

Kaikkiaan kuva tästä suomalaisesta kosmopoliitista sijoittajana on jäänyt ristiriitaiseksi ja hieman arvoitukselliseksi. Hän itse kertoo siitä Otavan vuonna 1996 julkaisemassa kirjassa Suomen omistaja ja elämäni muut roolit.

Taiteisiin Kouri lähti mukaan intohimosta. Hän keräsi suoraan maailman huipulta kuvataidekokoelman, joka löytyy nyt Kiasmasta, Helsingistä. Arvokas minimalismia ja Arte poveraa sisältävä kokoelma päätyi aikoinaan Kiasmaan oltuaan vanhojen sijoitusvelkojen panttina. Kouri omisti myös valokuvataiteen niin sanotun Helsinki Schoolin suurimman kokoelman.

Tohtori Kouri säilytti sairaudestaan huolimatta analyyttisyyden loppuun asti. Lokakuussa 2008 hän totesi julkisuudessa: ”Ikävä kyllä markkinoiden sentimentti on yhä sellainen, että edessä on oikein iso rysäys”.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu