Raju pelinavaus

Uuden Suomen 90-vuotisjuhlapaneeli sai keskiviikkoiltana arvoisensa huipennuksen, kun eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) sanoi asian ”jota ei pitäisi sanoa”. Hän peräänkuulutti laajaa yhteistyötä yli ”vedenjakajan”, kun seuraavaa hallitusta vuoden 2011 vaalien jälkeen kootaan, koska leikkaukset tulevat olemaan nykyisen velkaantumisvauhdin perusteella rajuja.

Hän antoi ymmärtää, että maata ei kannata hallita tuolloin nykyisen keskusta-oikeistolaisen mallin pohjalta sen enempää kuin pelkän vasemmistonkaan voimin. ”Silloin me joudumme vakavasti sen paikan eteen, että riittääkö tämän yhteiskunnan, suomalaisen yhteisön eheys siihen”, maalaili Niinistö.

Vanhasen hallitus elää tällä hetkellä epävarmuuden pellossa. Kukaan ei tiedä, kuinka syvälle tässä ollaan menossa, koska maailmalta ei edelleenkään kuulu mitään myönteisiä signaaleja. Tunnelmia parhaiten heijastelevat jenkkipörssit tekevät päivittäin uusia vuosikymmenpohjia (http://finance.yahoo.com)

Lisävelkaa valtio on valmis ottamaan tässä taantumassa/lamassa 30 miljardia euroa. Tuosta noin vain sellaiset 180 miljardia vanhaa markkaa. Pankkikriisin hinta oli 1990-luvun lamassa arviolta 40 miljardia markkaa, eli suuria ovat summat nyt, vaikka niitä kuinka vähäteltäisiin ja todettaisiin valtion talouden olevan paremmassa kunnossa kuin monessa muussa maassa.

Koska Matti Vanhasen ja Niinistön puoluetoverin Jyrki Kataisen johtama hallitus ei ole halukas leikkauksiin, ovat rajut leikkaukset ehkä edessä vuoden 2010 jälkeen. Jos tähän savottaan joudutaan, olisi hyvä, että työntekijäjärjestöt ja työantajat pelaisivat yhteen, mikä onnistuisi kenties parhaiten vuosien 1995 – 2003 mallisissa sateenkaarihallituksissa.

Yli rajojen käyvää yhteistyötä voisi harjoitella jo nyt laajapohjaisesti kootussa ryhmässä, joka antaisi eräänlaisen talouspoliittisen selonteon tulevista linjauksista. Päivän uutinen Vasemmistoliiton väläyttämästä yleislakosta ei mieltä ylennä.

Hallitus on kerännyt pisteitä elvyttävällä ansiotulon verotuksen laskulla, mutta monet kunnat ovat joutuneet jo korottamaan kunnallisverotusta, eli monelle kansalaiselle hyöty on olematon. Ensi vuodesta eteenpäin lukuisat kunnat ovat vielä enemmän ongelmissa, eli niissä verotus kiristyy edelleen.

Menoja pitää leikata ehkä laajalti niin valtion kuin kuntien osalta. Se voi osua kipeästi muun muassa sellaisiin kaikkia koskettaviin asioihin kuten terveydenhuoltoon, opetukseen, julkiseen rakentamiseen, maanpuolustukseen, poliisivoimiin, työttömyysturvaan, palkkoihin… Hyvinvointivaltion perusrakenteisiin voi olla tarvetta puuttua.

Niinistön pelinavaus kertoo siitä, että tässä kriisissä voi olla pakko tehdä kipeiden päätösten politiikkaa. Voiko nykyhallitus toivoa vain parasta kaksi vuotta ja politikoida viinaveron noston ja joskus tulevaisuudessa tehtävän eläkeiän kohottamisen kanssa? Nekin ovat saaneet osakseen armotonta arvostelua, vaikka näillä toimilla ei lyhyellä, eikä edes keskipitkällä aikavälillä mitään talousongelmia ratkaista.

Kansalaisten lamatunnoista kertoo hyvin se, että vain runsas neljännes uskoo päällä olevan talouskriisin hellittävän Suomessa ennen vuotta 2011. Tällaisen tuloksen antoi Uuden Suomen Taloustutkimuksella teettämä kysely, joka keskiviikkona julkistettiin.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu