Tapaus Halla-aho

Näin sanotaan Suomen perustuslain ensimmäisen luvun 12. pykälässä:

”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.”

Näin todetaan puolestaan Suomen rikoslain 11. luvun 10 pykälässä:

”Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Sitten on vielä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen sananvapautta koskeva artikla, syrjinnän kieltävä artikla ja muut artiklat sekä niiden tulkinnat.

Lyhyesti sanottuna lakikirjoissa ei suoraan lue, saako Jussi Halla-aho kutsua omille sivuilleen laittamassaan ”syötissä” islamia pedofiliauskonnoksi tai arvella somalien olevan verovaroilla loisijoita ja ohikulkijoiden ryöstelijöitä.

Helsingin käräjäoikeudessa asia kuitenkin katsotaan. Sen jälkeen se ilmeisesti päätetään hovissa ja korkeimmassa. Ja ehkä myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Pitkään tätä rajanvetoa siis todennäköisesti tehdään.

Halla-ahon tapaus on käsiteltävä juuri oikeudessa. Sitä ei käsitellä Julkisen sanan neuvostossa (JSN), kuten Helsingin Sanomain vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen tänään lehdessään toivoi tällaisissa tapauksissa meneteltävän. Tiedotusvälineiden itsesääntelyelin JSN ei olisi nykytilanteessa ottanut asiaa edes käsiteltäväkseen, koska Halla-aho ei ole blogeineen JSN-sopimuksen allekirjoittaja.

Oikeudessahan on puitu myös vankeustuomion saaneen Seppo Lehdon tapaus, joka ei tietenkään ole aivan analoginen. Lehdon saaman tuomion ankaruuteen tarttuu tosin myös Halla-aho juuri siinä oikeudenkäyntiin johtaneessa, kesäkuussa 2008 julkaisemassaan kirjoituksessa ”Muutama täky Illmanin Mikalle”. Illman on sananvapauslainsäädäntöön erikoistunut valtionsyyttäjä.

Päätös, joka käräjäoikeudesta ja ylemmistä oikeusasteista lopulta tulee, on kaikkia sitova. Syyttäjää, syytettyä ja muita, myös mediaa. Vaikka mielestäni Halla-ahon kirjoitus oli niin somalien kuin islaminkin osalta pilkantekoa, en voisi edes kuvitella ryhtyväni tuomaroimaan oikeudessa päätettävissä olevassa asiassa sillä, kuuluuko teosta vapauttava vai langettava tuomio.

Pikkuisen minua ihmetyttää sananvapautta ajavan Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPIn puheenjohtajana toimivan Janne Virkkusen tänään antama lausunto, jonka mukaan hän pitää Halla-ahon tapauksessa ”hämmästyttävänä ja huolestuttavana, jos tuomio on langettava”. Asettuuko HS oikeuden päätösten yläpuolelle?

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu