Maan tapa

Nova-konkurssissa puhkaistusta paiseesta on valutettu monenlaista mätää. Poliitikkojen ohella myös muutaman valtamedian konkaritoimittajan nimi on noussut esiin. Alkulähde valutukselle oli Nova Kiinteistökehityksen konkurssipesän hoitaja Jukka-Pekka Kyläkoski, jonka kesällä tekemä velallisselvitys tarjosi poikkeuksellisen valaisevaa materiaalia kohuliikemiesten tavasta hankkia yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Moni tykkää, kun toimittajienkin nimiä nostetaan kriittisesti esille. Ammateista toimittajan työ on kyselyjen mukaan yksi halveksituimmista, vaikka glamouriakin siinä joku näkee.

Jopa Ylen maineikas Olli Ainola joutui jättämään tehtävänsä, kun kansanedustajapuoliso Marja Tiura (kok.) sotkeutui yhä syvemmälle Nova-vyyhtiin. Ainolaa itseään ei ole mistään Nova-koplauksista epäilty tai syytetty.

Lisää poliitikkojen ja ehkä myös toimittajien nimiä tästä Nova-sopastakin nousee todennäköisesti esiin.

Toimittajien kannalta tilanne on yleisesti ottaen hankala, sillä tehdäkseen parempia juttuja toimittajien pitää saada tietoa suoraan vallan ytimestä, mutta samaan aikaan pysyä kaukana. Eräs maan tapa on, että vallanpitäjät kutsuvat toimittajia säännöllisesti jutustelemaan kravattimeininkiä rennommissa olosuhteissa. Politiikan parahimpia toimittajia taustoittavat, kestitsevät ja kahvittavat puolueet, lobbariorganisaatiot ja jopa ministeriöt, ja taloustoimittajia näiden lisäksi suuryritykset. Johtavilla urheilutoimittajilla on omat kuvionsa, kuten tietääkseni myös maan harvalukuisilla palkollisilla kulttuuritoimittajilla.

Asian ohella syödään, saunotaan, nautitaan alkoholia ja vähän vapaudutaan samalla tavalla kuin suomalaisessa seurustelukulttuurissa muutenkin on tapana. Joskus antimia nautitaan enemmän, joskus vähemmän. Toisinaan tätä uutislähteiden ja toimittajien taustoittavaa rinnakkaiseloa harrastetaan Lapin tunturimajoissa, toisinaan esimerkiksi urheilu- ja kulttuuritapahtumien yhteydessä. Itsekin olen ollut näissä useimmiten vahvalla asialla varustetuissa seminaarikarkeloissa joitain kertoja mukana.

Isännät osaavat useimmiten asiansa ja tajuavat, että toimittajat tekevät työtään eli hankkivat informaatiota, eivätkä ole helposti narutettavissa heidän kuvioihinsa. Silloin se on lähtökohdiltaan OK ja voidaan puhua maan tavasta ehkä hieman hymähtäen. Aina ei näin kuitenkaan ole, ja esimerkiksi Novan tapauksesta tihkunut tieto viittaa siihen, että ”reilujen liikemiesten” hyvä veli -meininkiä on haluttu voimien tunnossa harjoittaa poliitikkojen ohella myös toimituksiin päin.

Aikaisemmillakin nousukausilla on nähty nousukashenkisiä liikemiehiä, joilla on ollut taipumus yrittää luoda luottotoimittaja-asetelmia. ”Sulle juttuja, mulle hyötyä” -toiminnalla voi saada täysin laillisesti halpaa mainostilaa, vastustajan kampitusmahdollisuuden ja yhteiskunnallista arvonantoa, kun vain jossain isossa toimituksessa joku riittävän vaikutusvaltainen toimittaja tai esimies haksahtaa luulemaan pelejään pelaavia liikemiehiä oikeasti uusiksi ystävikseen.

Liikemiehelle läpimurto laajalevikkisen lehden tai katsotun televisiokanavan suojauksen läpi on lottovoitto, yhtä suuri kuin hyväuskoisen poliitikon tai puolueen saaminen hyppysiin.

Kyllä toimittajia pyritään jallittamaan muuallakin kuin Suomessa, jotta julkaistut jutut olisivat lähteilleen kivoja. Kerran näin, kun erään vieraan valtion edustaja jakoi toimittajille riihikuivaa illallisrahaa, kun tuohon maahan kutsutulle valioporukalle ei ollut järjestetty yhdeksi illaksi ohjelmaa.

Oleellista on, että nyt mietitään tosissaan, missä Suomessa oikein mennään. Mitkä ovat suhteet median ja vallanpitäjien välillä? Olemmeko demokratian toteutustavaltamme lähempänä itäistä vai läntistä naapuriamme – tai kenties Italiaa?

Lobbaritkin joutuvat nyt miettimään tosissaan esimerkiksi päättäjille ja toimittajille järjestettävien Lapin-seminaarireissujen tulevaisuutta. Suuremman reissaamisen osalta on taatusti lopettamisen paikka. Lehtien taso ei laske, eikä päätöksentekijöiden osaaminen.

Voikin käydä päinvastoin.

 

 

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu