Lainat ja varkaudet
Verkossa uutinen leviää salamannopeasti. Yksi skuuppaa ja jo melkein samalla minuutilla toinen media siteeraa linkillä ja toinen ilman sitä, yksi lukija heittää linkin tyylikkäästi Facebookiin ja toinen kopioi jutun sellaisenaan jollekin keskustelupalstalle.
On hyviä tapoja. Ja huonoja.
Uutisen kertojalle voi tulla huono mieli, kun joku hyväkäs kerää koko maineen itselleen, eikä kettuillessaan tai ymmärtämättömyyttään viitsi laittaa linkkiä, vaikka lähteen sentään onnistuu jonnekin jutun alaosaan piilottamaan. Näinhän se on myös elävässä elämässä. Aina on niitä, jotka kertovat toisten jutut ominaan.
Suomalaisessa mediassa on herätty asiaan. Julkisen sanan neuvosto työstää Journalistin ohjeisiin täydennystä ja hakee viestimien aloitteesta yhteistä käytäntöä kilpailijoita kunnioittavalle verkkokäyttäytymiselle.
Omaa uutistyötä ahkerasti tekevälle ja myös muiden hyviä juttuja lainaavalle Uuden Suomen toimitukselle tämä sopii. Hieraisin pari kertaa silmiäni sunnuntaina, kun havaitsin Hesarista, että leiriajattelua suosineen Sanoman julkaisut ovat ottaneet asiassa kannan, joka muistuttaa omaa pitkäaikaista käytäntöämme.
Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ilmoitti HS-toimittaja Tuomo Pietiläisen kanssa laatimassaan vähän pönöttävässä kirjoituksessa, että konserni ehdottaa JSN:lle tiettyjä asioita. Ehdotuksen ydinosa pitää sisällään sen, että toisen aiemmin julkaisemia tietoja hyödynnettäessä tulee välittömään yhteyteen liittää alkuperäiseen lähteeseen vievä linkki ja että suora lainaus toisen tekstistä ei saa olla kohtuuttoman pitkä.
Me olemme upotelleet teksteihimme jo pitkään surutta hyperlinkkejä, jotka vievät Ylen, Kansan Uutisten, Demarin, Vihreän Langan, Verkkoapilan, Verkkouutisten, Hesarin, Maikkarin, Kauppalehden ja vaikka ulkomaanelävien sivuille, kun kavereita lainataan. Tässä linkin takana on näytillä yksi perusesimerkki.
Vaikka meidän lähtökohtamme on lukijan auttaminen yhteiskunnallisten ja muidenkin tärkeiden asioiden seuraamisessa, on ratkaisun osatekijänä toisten medioiden kunnioitus. Alalla pitkään vallinnut kuvitelma siitä, että jonkin mediatalon julkaisuissa olisi kaikki tieto, on internetissä absurdi.
Olen huomannut, että etenkin Kauppalehdessä, mutta jossain määrin myös esimerkiksi iltapäivälehdissä on alettu suosia aiempaa monipuolisempaa linkkauslinjaa. Hyvä lukijalle!
On mainiota, että JSN alkaa valvoa hyvää lainaamistapaa. Uudet säännöt saataneen valmiiksi ensi kesälomiin mennessä. Tulkinnaksihan se sitten menee, mutta ennakkotapausten kautta uudet käytännöt löytyvät. Voi sääntöihin hakea toki eksaktejakin muotoiluja.
Minusta hyvän tavan vastaista lainaamista on välilyönteineen yli tuhannen merkin puhdas lainajuttu toisesta kotimaisesta mediasta. Eri asia ovat lainaosaan lisätyt omat höysteet ja taustat, eli lainakärjellä oleva juttukaan ei ole tuomittu jäämään tyngäksi. Myöskään käännösjutuissa rajan ei pidä olla tuhannen tiukka.
Linkki tulee laittaa lainajuttuun aina, jos lainauksessa hyväksi käytettyyn verkkopalveluun on linkki laitettavissa, eli palvelu ei ole tunnusten takana suljettuna. Alkuperäislähde pitäisi mainita ainakin kaksi kertaa, kun lainataan enemmän kuin kahden kappaleen verran.
Otsikkotasolle lainauksen lähdettä ei ole tarkoituksenmukaista viedä kategorisesti, vaikka silmiähän se aina hivelee, kun näkee toisessa mediassa otsikon Uusi Suomi: xxxxx xxxxx. En suoranaisesti pidä paljon käytettynä myöskään otsikkotyylistä Lehti: xxxx xxxx. Säännöksi muutettuna tuollainen haiskahtaisi jyrkkyydessään DDR:ltä.
Jos linkkauskäytäntö leviää ja törkeät varkaudet vähenevät, on lukija JSN:n sääntöuudistuksen jälkeen todellinen voittaja.
mistä ja miten on tullut tämä otsikointi ”lehti sanoo….”, ”tutkija sanoo…..”, ”ministeri ositä mieltä….”
Onko tuon anonymiteetti otsikoinnin takana jutun markkinointikikka ” mikähän lehti sanoo ja mitä ” -reaktiolle lukijalla.
Entä onko tässä myös jotain katederiauktoriteetin rakentelua tyyliin ”nyt lehti lehditön edustajana ilmoittaa meille totuuden”
Oma kantani on että enempi tulee mieleen jonkinlainen otsikkotason sanalaiekittely.
jv
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tämäkin otsikointityyli on näkemykseni mukaan peruja tuolta printatuista iltapäivälehdistä, kuten moni muukin verkossa ja muissa välineissä toteutettu asia. Kotimaiset ip-lehdet taas ovat ottaneet mallia Ruotsista ja muualta.
MH
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys otsikoinneista, eli miksi ihmisiä esimerkiksi pelotellaan Influenssa A(H1N1)v -viruksella?
Tutkimusten mukaan myönteinen ja asiallinen viestintä edistää vakautta. Miksi ihmisiä pelotellaan esimerkiksi lööpeissä ja otsikoinneille Influenssa A(H1N1)v -viruksella?
Artikkelissa ”H1N1 tappoi nuoren suomalaisnaisen”, Valtteri Varpela on kirjoitettu: ”Sikainfluenssa on vaatinut ensimmäisen kuolonuhrin Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla kuoli toissa päivänä 25-vuotias nainen, jolla oli vaikea pitkäaikaissairaus.” …. ”–Influenssalla on jokin rooli tässä, mutta hän ei sen aiheuttamaan tautiin suoraan kuollut, kertoi Oulun yliopistollisen keskussairaalan osastonylilääkäri Hannu Syrjälä…”
Otsikossa on kirjoitettu, että ”H1N1 tappoi nuoren suomalaisnaisen” ja artikkelin mukaan kyseessä on ollut ihminen, jolla on pitkäaikaissairaus ja lääkäri on kommentoinut, että nainen ei kuollut influenssaan aiheuttamaan tautiin? Onko lööpit, otsikointi ja artikkelit kirjoitettu ihan, kuten THL:stä on viestitty?
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla http://www.thl.fi on asiallisia ohjeita ja neuvoja ihmisille pelottelun sijaan. Ohjeissa on mm.tietoa eri ryhmille ja perustietoa influnssasta. Neuvoja on myös mm. Sosiaali- ja terveysministeriön http://www.stm.fi/influenssa ja SPR:n http://www.redcross.fi sivuilla, kuten terveyskeskuksissa.
Ilmoita asiaton viesti
esimerkiksi terveysviestinnällä voidaan myös edistää ihmisten hyvinvointia ja on mielestäni eri asia keskustella asiallisesti mm. rokotteiden tarpeellisuudesta kuin pelotella ihmisiä lööpeillä ja otsikoinneilla.
Ilmoita asiaton viesti
>Otsikossa on kirjoitettu, että ”H1N1 tappoi nuoren >suomalaisnaisen” ja artikkelin mukaan kyseessä on ollut >ihminen, jolla on pitkäaikaissairaus ja lääkäri on >kommentoinut, että nainen ei kuollut influenssaan >aiheuttamaan tautiin? Onko lööpit, otsikointi ja artikkelit >kirjoitettu ihan, kuten THL:stä on viestitty?
Kyllä tämä otsikko on kirjoitettu kuten THL:stä ja STM:stä on viestitty. THL:n ja STM:n tiedotteen oma otsikko on
”THL ja STM tiedottavat: Influenssa A(H1N1)v-epidemia alkamassa, ensimmäinen kuolonuhri Suomessa”, kts. http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1435257
Yllättävän vähälle huomiolle on jäänyt se, millaisen tiedotustaktiikan THL ja STM sekä jotkut tiedotusvälineet niiden linjaa noudattaen ovat ottaneet tässä kuolemantapauksessa käyttöön, vrt. http://en.wikipedia.org/wiki/Big_Lie
Ilmoita asiaton viesti
Uutisointiin esimerkiksi Internetissä on helppoa lisätä linkkejä sivustoille, joissa on asiallista neuvontaa ihmisille vaihtoehtona pelottelusta.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla http://www.thl.fi on asiallisia ohjeita ja neuvoja ihmisille pelottelun sijaan. Ohjeissa on mm.tietoa eri ryhmille ja perustietoa influnssasta. Neuvoja on myös mm. Sosiaali- ja terveysministeriön http://www.stm.fi/influenssa ja SPR:n http://www.redcross.fi kuten terveyskeskuksissa.
Terveysuutisointi on vain esimerkki viestinnästä.
Kuinka terveellistä ihmisille on jatkuvasti pelätä asioita esimerkiksi lööppien ja uutisoinnin myötä? ja miten viestintä vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen?
”Läheisen kuolema. Liikenneonnettomuus. Työttömyys. Avioero. Sairaus. Ne ovat arkisia, joskus odotettujakin tapahtumia. Silti ne voivat tuntua ylipääsemättömän raskailta.”
http://www.redcross.fi/apuajatukea/henkinentuki/fi_FI/
Miksi artikkelissa lääkäri on kommentoinut, että ”nainen ei kuollut influenssan aiheuttamaan tautiin?”
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi artikkelissa lääkäri on kommentoinut, että ”nainen ei kuollut influenssan aiheuttamaan tautiin?””
Nähdäkseni siksi, että lääkärin (joka on THL:n ja STM:n tiedotteessa kuolintapauksesta tietäväksi kerrottu yhteyshenkilö) käsityksen mukaan nainen ei kuollut influenssan aiheuttamaan tautiin, toisin sanoen nainen ei kuollut sikainfluenssaan.
Kysymys: Miksi THL ja STM tiedottavat, että nainen kuoli sikainfluenssaan, vaikka nainen ei THL:n ja STM:n tiedotteessa asian tuntevaksi henkilöksi annetun lääkärin mukaan kuollut sikainfluenssaan?
”THL ja STM tiedottavat: Influenssa A(H1N1)v-epidemia alkamassa, ensimmäinen kuolonuhri Suomessa”, kts. http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1435257
Ilmoita asiaton viesti
osoittaisi median a. asiansa osaamattomuutta ja b. vastuuttomuutta
koska moisella otsikointikaavalla jossa asiayhteydet on irrotettu toisistaan voidaan rakentaa otsikkoon aivan mitävaan yhteyksiä mielivaltaisesti – jokainen voi kuvitella
ja jos asia on tuotu noin esiin virkamiesinstituutioiden tasolta sivuuttaen hoitavien lääkärien näkemys asiasta niin kyllähän kyse on jo ”siirretään toisiin tehtäviin” tasoisesta virkavirheestä
tällääisessahan on se perusvika että se ei lisää ihmisten älynkäyttöä ja arvostelukykyä vaan vähentää ja hämärtää sitä
kysymys kuuluu – tarvitsemmeko me sellaisia virkamiehiä ja sellaista mediaa
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa tehdään paljon hyvää työtä sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla http://www.suomi.fi.
Miksi viestintä painotetaan kuten kyseisessä esimerkissä?
Miten esimerkiksi uutisoinnilla voidaan differoitua siten, että ihmisten mielenkiinto säilyy ja uutiskopioinnit eivät tyhmennä ihmisiä vaan edistävät moniarvoista keskustelua?
Esimerkiksi terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla http://www.thl.fi on paljon tutkimuksia, joista voisi tehdä uutisia, kuten asiallisia ohjeita ja neuvoja ihmisille pelottelun sijaan. Ohjeissa on mm.tietoa eri ryhmille ja perustietoa influnssasta. Neuvoja on myös mm. Sosiaali- ja terveysministeriön http://www.stm.fi/influenssa ja SPR:n http://www.redcross.fi kuten terveyskeskuksissa. Eri viranomaisten sivuilla on paljon artikkeleiden aiheita. Esimerkiksi ministeriöt http://www.vn.fi. http://www.eurooppa-tiedotus.fi rahoitusta mm. terveys- ja viestintä hankkeisiin, joilla ihmiset voivat työllistää itseään Suomessa ja kansainvälisesti http://www.formin.fi ja http://www.global.finland.fi.
Mielestäni asiantuntevat viestintäalanihmiset ovat tärkeitä ihmisiä neuvomaan ihmisiä oikeuksien osaamisessa sekä artikkelien avulla, että esimerkkien avulla ihmisiä.
Jos asioita uutisoidaan kopioimalla uutisointia mainitsematta lainauksia ja lainausten lainauksia sekä lähteitä ja ilman asianmukaista taustoitusta myös viestintä muokkautuu yksipuoliseksi totuudeksi, jossa kaikkien uutisten lähteenä ja taustoituksena on yksi näkökulma.
Ilmoita asiaton viesti
Usein palvelujen lisäksi SPR:n ”sivuille on listattu mahdollisia tuntemuksia ja reaktioita, joita järkyttävän kokemuksen jälkeen saattaa esiintyä. Älä vertaa omaa suhtautumistasi toisiin. Reagointi erilaisiin tapahtumiin on aina yksilöllistä.” http://www.redcross.fi/apuajatukea/henkinentuki/fi_FI/
Sosiaali- ja terveysministeriö
http://www.stm.fi/tyosuojelu/tyohyvinvointi
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos
http://www.thl.fi
Mielenterveyden keskusliitto
http://www.mtkl.fi
Suomen psykologiliitto
http://www.psyli.fi
Apua arkielämän kriisitilanteissa
http://www.secure-tukinet.net
Ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi on tärkeää myös viestiä mielenterveyttä vahvistavasti vaikeissa asioissa. Arvioiden mukaan EU:ssa kuluu vuodessa 2/3 Suomen BKT:sta mielenterveyden kuluihin.
Ilmoita asiaton viesti
Markku Huusko kovasti yksinkertaistaa koko asian tuossa vastauksessaan. Ennen kaikkea on kyse persoonattomista toimittajista ja selkeästä kopioinnista. Senat vaan laitetaan sakasin ja ollaan niin olevinaan toimittajaa että oikein. Perusasia on toimittajakoulutuksen tämän hetkinen erinomaisen huono taso. Tänä päivänä toimittajien päätehtävä tuntuu olevan jutun jonkinasteinen värittäminen. Persoonallinen kirjoittaminen ei ole värittämistä. Valta ja vastuu eivät tällä hetkellä kohtaa toimittajien osaamisessa. Sopuli on hyvä vertaus tämän päivän toimittajista.
Ilmoita asiaton viesti
niin kyllä mieleen tulee kevytmainostoimistotoiminta – jonkunlainen kahvipöytälorvailun ohessa pikkukikkailu että minkähänlaisen otsikon laittaisin tähän peistattuun juttuun
eikös tuommoinen sopisi paremmin peruskoulun yläasteen kevytluovaksi harjoitteluksi öidinkielen tunnille kuin vakavasti otettavan median ammattitoimittajien toimeksi
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on kaksi journalistista linjaa: ensimmäinen porukka ovat toimittajaliittolaiset, opintonsa usein kesken jättäneet kommunistit, joilla on kuitenkin yhteiskunnallinen intohimo ymmärtää ja hankkia yleisivistystä.
Heidän vastapoolinsa ovat opetettujen ihmisten sijaan Sanoman toimittajakoulussa kirjoittamiseen koulutetut toimittajakoululaiset, joilta loppuu rohkeus ja päättäväisyys heti, kun asia alkaa tulla periaatteellisemmaksi.
Suomessa ei juuri oikeaa sanomalehtihenkilötyötä olekaan, vaan väärin yliopistossa Hemanuksen ja Nordenstrengin opettamat ja itse kieroon kasvaneet stallarit ja ammattikoulussa Sanomalla koulutetut toimittaja kilpailevat hegemoniasta siten, että taustansa häivyttäneet toimittajaliittolaiset ovat kova sana niin Helsingin Sanomissa, Hymyssä, Suomen Kuvalehdessä kuin Yleisradiossakin.
Taloustoimittajat ovat melko käyttökelpoisia, koska eivät ole ylipolitisoituneet poliittisten yleistoimittajien tapaan, mutta koska he uhraavat vapaa-aikansa jalkapalloon, lasketteluun tai jääkiekkoon, ei heidänkään yleissivistykseltään voi paljoa odottaa. Taloustoimittajissa on kuitenkin itsekritiikkiä siinä, että eivät vedä monetarismia tai keynesiläisyyttä ääriarvoihinsa, koska tietävät, että taloustieteen puolella on myös vasta-argumentteja.
Olen sitä mieltä, että Jenni Tamminen on uuden ajan toimittaja. On tietenkin otsikkorevittelyaiheita, mutta on myös syvää inhimillisyyden ääntä, joka koskettelee muka markkinataloutta kannattavia budjettitaloudesta eläviä kivisydämiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos asiallisesta artikkelista, joka mielestäni edistää ihmisten osaamista tekijäoikeuksissa, ja auttaa ihmisiä mieltämään että ihmisillä on oikeuksia myös viestinnässä.
Toimittajat, asialliset viestintä ja oikeusalanihmiset sekä Internetin kuluttajat ja viranomaiset, julkisen ja yksityisen sektorin työntekijät. Kysymys?
Miten neuvoisitte lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia viestinnässä ja etiikassa sekä vahvistaisitte suomalaista oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisesti ihmisten hyvinvointia sekä yhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat myönteisessä vuorovaikutuksessa? viestintä on myös mahdollisuus edistää hyvinvointia?
http://www.finlex.fi lisäksi esimerkiksi EU perusoikeuskirjassa on 54§ artiklaa, joista tiedonvälitys ja sananvapaus on 11§ artikla. http://www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf
Mieltääkseni 11§ artiklan tarkoitus ei ole mitätöidä 53§ artiklaa. Viestinnän vaikutuksista on paljon tutkimuksia ja viestinnällä voidaan myös edistää ihmisten hyvinvointia.
On mielestäni mielekkäämpää, että mm. perusoikeudet vahvistavat kuin mitätöivät toisiaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimusten mukaan erityisesti nuoret hakevat paljon materiaalia Internetistä, joten on ensisijaisen tärkeää, että netissä on paljon vastuullisten aikuisten läsnäoloa ja mielekästä viestintää sekä viestintäkulttuuria ja esimerkkejä lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille mielekkäästä viestinnästä.
Miten ”Suomen väestöstä alle 30-vuotiaita on noin kaksi miljoonaa, josta noin puolet on 15-24-vuotiaita. Nuorisolaki, jonka tarkoitus on edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistumista, koskee alle 29-vuotiaita http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/nuorille/i… ja lapset http://www.lapsiasia.fi, eli alle 18-vuotiaat mieltävät viestinnän? lastenoikeuksien sopimuksen mukaisesti lasten etu on tärkeä asia http://www.unicef.fi.
Esimerkiksi lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten mielekäs osallistaminen viestintään, joka Internet-koulutuksen myötä mahdollistaa on tärkeää kaikkien ihmisten, kuten nuorten hyvinvoinnille http://www.suomi.fi.
On tärkeää, että lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille on myönteisiä kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita myös julkisuudessa.
Hyvä kansallinen ja kulttuurinen itsetunto vahvistaa myönteistä suhtautumista ihmisiin, kuten suomalaisiin ja kansainvälisiin mahdollisuuksiin. Kielitaidon lisäksi kulttuurinen lukutaito on tärkeää ja myönteinen viestintä vähentää ihan turhia ennakkoluuloja sekä edistää hyvinvointia.
Ilmoita asiaton viesti
Rahoitusta on paljon, myös viestintävälineille ihan muutamana esimerkkinä http://www.formin.fi, http://www.global.finland.fi ja http://www.eurooppa-tiedotus.fi erilaisiin hankkeisiin mm. nuorten hyvinvoinnin ja globaalikasvatuksen edistämiseksi. Lisäksi viestinnän hankkeisiin on sektorinmukaista rahoitusta useissa julkisissa palveluissa http://www.suomi.fi.
Ehdotus lasten ja nuorten mediakasvatuksen vahvistamiseksi
http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folde…
http://www.mll.fi sivuilla on materiaalia avuksi, kuten
STT: ”toimittajan etiikkaa ja juridiikkaa” http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/toimittajan_etiikkaa_ja_j…
Entä aikuisten mediakasvatus ja ehdotus kyseiseen?
Esimerkiksi Goljatin lööppiuutisoinnin jälkeen herjausryhmät ja viharyhmät lisääntyivät verkossa. On lisäksi esimerkiksi nuoria, jotka ovat tehneet itsemurhan nettikiusaamisen vuoksi. Lööpit voivat olla pelottavia lapsille ja niitä on kaikkien kauppojen ja kioskien ovissa.Lapsiasiainvaltuutetun kannanotossa lööppeihin on ehdotettu psykologia arvioimaan viestin vaikutuksen lapsiin http://www.lapsiasia.fi.
Tutkimus viestinnän vaikutuksista http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/tiedotusvalineet.ht ja http://www.jokela-adressi.fi ja http://www.loopitkuriin.net ovat kauheaa luettavaa.
Minkälaisen esimerkin aikuiset ihmiset viestivät lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille? Miten neuvoisitte aikuisina ihmisinä lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia? ja miten viestintää voisi kehittää siten, että kyseinen olisi mielekkäämpää ja vahvistaisi hyvinvointia http://www.thl.fi?
Ilmoita asiaton viesti
Mediakasvamiseen menee ikämieheltä tai -naiselta kaksi vuotta. Sinänsä mediakasvaminen on kuin shakinpeluu: hyväksi pelaajaksi kasvaminen vaatii eliniän.
Minusta paras mediakasvara on Pekka Siikala, joka on laskeutunut kukkulalta, pyöristänyt sanomaansa, tullut takaisin ja on nyt melko tavallinen ajanmukainen bloggaaja niin kuin Päivi Lipponen tai Eija-Riitta Korhola.
Itse asiaasa tuo ”mediakasvattaminen” on melko paternalistinen käsite asiasta. Ei kukaan halua tulla kasvatetuksi, vaan opetetuksi omin ehdoin mistää kouluttamisesta puhumattakaan.
Reserviupseerikoulussa käytettiin 1980-luvulla käsitettä opetus ja opetusupseeri. Syy ”kouluttaja”-termin rajoittamiseen oli seuraava:”Missään muualla kuin armeijassa ja koirakoulussa ei ole enää (tällä vuosikymmenellä) kouluttajia.”
On jokseenkin naurettavaa, että kasvatustieteilijät, joka ovat opetettavia pelkääviä opettajia, puhuvat mediakasvatuksesta, koska eivät tiedä, että nuoret, jotka asuvat katujen sijasta nykyään verkossa kasvavat koko ajan mediaympäristössä eivätkä ota standardiaan ainakaan miltään itsetyytyväiseltä Sanomalta, tätä hieman nöyremmältä Alma Medialta, Hemanukselta, Nordenstrengiltä, Julkisen sanan neuvoston Pekka Hyväriseltä eikä keneltäkään muulta kansakoulun urkuharmonin päällä olevalta Snellmania tai Runebergia muistuttavalta kipsipäältä.
Poliisikin on jo jalkautunut verkkoon
http://www.poliisi.fi/irc-galleria
Koska olisi pedagogian ja didaktiikan ammattilaisten aika tehdä samoin?
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/4367
http://www.adressit.com/irc-galleria
http://www.hear.fi/pedia/IRC-Galleria
http://hiki.pedia.ws/wiki/IRC-Galleria
http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC-Galleria
http://irc-galleria.net/
Ilmoita asiaton viesti
siikala rakastaa sinua entistä enemmän – ja korhola ja lipposka kans
et sunkaan sinä ala uuveksi veikko huoviseksi ku alkaa olla hauskaa ilmaisua
Ilmoita asiaton viesti
Miten viestintä vaikuttaa esimerkiksi mielenterveyteen?
”Läheisen kuolema. Liikenneonnettomuus. Työttömyys. Avioero. Sairaus. Ne ovat arkisia, joskus odotettujakin tapahtumia. Silti ne voivat tuntua ylipääsemättömän raskailta.”
Jokainen reagoi järkyttäviin tapahtumiin. Se on tervettä ja tavallista. Voimakkaita tunteita voivat herättää myös ajatukset siitä, mitä minulle tai läheisilleni olisi voinut tapahtua. Jokainen reagoi järkyttävään kokemukseen. Ihmiset ovat yksilöitä, toinen reagoi samassa tilanteessa voimakkaammin kuin toinen. Reaktiot on kuitenkin hyvä tunnistaa – niin itsessään kuin muissakin. Hyvä on miettiä sitäkin, miten voisimme tarvittaessa olla tukena lähimmäiselle. Näille sivuille on listattu mahdollisia tuntemuksia ja reaktioita, joita järkyttävän kokemuksen jälkeen saattaa esiintyä. Älä vertaa omaa suhtautumistasi toisiin. Reagointi erilaisiin tapahtumiin on aina yksilöllistä.” http://www.redcross.fi/apuajatukea/henkinentuki/fi…
EU:ssa kuluu arvioiden mukaan 2/3 Suomen BKT:sta mielenterveydenkuluihin. Miten hyvinvoinnin vahvistaminen on mielletty viestintävälineissä ja miten ihmisten hyvinvointia voitaisiin mielestäsi vahvistaa viestinnällä? Entä viestinnän vaikutus uutisissa olevien ihmisten hyvinvointiin?
Esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on Suomessa laitonta http://www.finlex.fi. Entä julkinen kiusaaminen?
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni näissä lainauksissa on vähintään yhtä tärkeätä kiinnittää huomiota oikeaan ja väärään tietoon. Nyt niitä lainauksia tehdään kopioimalla tekstiä tarkamatta taustoja.
Ihmisten täytyy tehdä valintoja läpi elämänsä. Tehdäkseen päätöksiä valintatilanteissa ihminen tarvitsee perustietoa ja jos sitä ei ole omasta takaa muistissa niin järkevä ihminen hankkii tarvittavan tiedon tehdäkseen ratkaisunsa. Medialla on kriittinen asema tässä tiedonhankinnassa.
Jos media ei ole objektiivinen ja kerro asioita totuudenmukaisesti, vaan vääristelee (vaikka kopioimalla), on todennäköisempää, että ihmiset tulevat tekemään vääriä valintoja, koska heillä on vähemmän tai jopa väärää tietoa. Jos ihmiset tekevät vääriä valintoja, aiheutuu siitä haittaa koko yhteiskunnalle. Tämä on koko median vastuun ydin.
Ilmoita asiaton viesti
Internetin myötä tietojen taustoitusta on helppoa tehdä ja vahvistaa tiedon totuudenmukaisuus. Uutisoitavia asioita on paljon, eli esimerkiksi linkeissä olevista asioista.
Vuorovaikutteisuuden myötä ihmisillä on myös mahdollista kommentoida uutisia esimerkiksi Uuden Suomen verkkojulkaisussa useammista näkökulmista sekä kirjoittaa blogeja, jolloin tieto on viestitty esimerkiksi ilman ”savolaisia” painotuksia. Suorissa haastatteluissa ja keskusteluohjelmissa ihmisillä on myös mahdollisuus keskustella asioista rakentavasti.
Miten esimerkiksi julkisen sektorin työntekijät voivat tehdä töitään, jos työnteon lisäksi joutuvat jatkuvasti käyttämään resursseja siihen, että joutuvat perustelemaan syyttömyyttään? onko negatiivisuus myöskään toimittajien edun mukaista?
Suomen perustuslain http://www.finlex.fi 22§ julkisen vallan on turvattava ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutuminen.
Minkälaisia ehdotuksia voisi olla totuudenmukaisuuden vahvistamisessa?
Ilmoita asiaton viesti
On todellakin syytä katsoa, ketä siteeraa, mutta sekään ei aina riitä.
Turkkarissa viime keväänä julkaistu juttu ranskalaisen pianokisan voittaneesta ranualaiskanttorista on jo klassikko levittyään tarkistamatta läpi suomalaismedian.
Usari pystyi kolumnistinsa Minna Lindgrenin ansiosta kertomaan tuolloin, että juttu oli täysi ankka: http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/minnalindgren/paiva-horrosvaloissa
MH
Ilmoita asiaton viesti
mielestäni asiantuntevat toimittajat ovat tärkeitä ihmisiä neuvomaan ihmisiä oikeuksien osaamisessa sekä artikkelien avulla, että esimerkkien avulla ihmisiä.
Jos asioita uutisoidaan kopioimalla uutisointia mainitsematta lainauksia ja lainausten lainauksia sekä lähteitä ja ilman asianmukaista taustoitusta myös viestintä muokkautuu yksipuoliseksi totuudeksi, jossa kaikkien uutisten lähteenä ja taustoituksena on yksi näkökulma.
Ilmoita asiaton viesti
”Alisa Miller, head of Public Radio International, talks about why — though we want to know more about the world than ever — the US media is actually showing less. Eye-opening stats and graphs.”
”Talks Alisa Miller shares the news about the news”
http://www.ted.com/talks/lang/eng/alisa_miller_shares_the_news_about_the_news.html
Mielestäni asiaa on tärkeää pohtia myös Suomessa, kuten päätoimittaja artikkelissa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista on seurata Internet-kuluttajien käyttämistä.
En usko että suomalaiset internetkuluttajat tuossa uutisten lukemisessa eroavat paljokaan USA:sta tai muusta maailmasta keskimäärin…
Alisa Millerin tutkimuksen oivallus ei ainna meistä ihmisistä kovinkaan rationaalista kuvaa.
Ihmiset arvostelevat mediaa ja luetuin uutinen on…
Sitä saa mitä tilaa(/ tai oikeastaan klikkaa)
Ilmoita asiaton viesti
kiitos myönteisestä palautteesta. Pidetty esitelmä on mielenkiintoinen, kuten artikkelin aihe.
Miten esimerkiksi uutisoinnilla voidaan differoitua siten, että ihmisten mielenkiinto säilyy ja uutiskopioinnit eivät tyhmennä ihmisiä vaan edistävät moniarvoista keskustelua?
Entä vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja osaamista oikeuksissa esimerkiksi viestinnän avulla?
Internetissä on mieletön mahdollisuus taustoittaa uutisointia, uutisoitavia asioita on paljon, ja esimerkiksi lainausten näkyvyyden vahvistaminen on mielekästä kuluttajille, kuten päätoimittaja kirjoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vapaan sanan voitto vääryydestä oli myös juttu Turun väärenetyistä taideteoksista. Niistä huomauttanutta pidetiin vain kokoomuslaisesti ”pahanlaatuisena vasemmistolaisena”.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki kolme painottavat väärin ja vääristelevät työkseen silloin kun on poliittinen jahti päällä.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisella, kuten yksityisellä sektorilla tehdään paljon hyvää työtä http://www.suomi.fi. Suomalaisessa kulttuurissa työnteko ja osaaminen ovat tärkeitä asioita, joten miksi ihmisiä kehutaan niin vähän hyvin tehdystä työstä?
HS sivuilla oli testi ”konnia vai kunnon kansalaisia”. Ihmiset olivat julkisuuden perusteella arvioineet ihan syyttömiä ihmisiä konniksi.
Esimerkiksi artikkeli ”Uusi huomio Silminnäkijän lähteestä”, Jenni Tamminen ja Tekikö Yle virheen? HS ei olisi julkaissut Silminnäkijä-juttua”, STT – Uusi Suomi.
Minkälaisia ohjeita kyseisestä on viestintävälineille ja minkälaisia esimerkkejä kyseiset ovat ihmisille?
Ilmoita asiaton viesti
Miten viestintä, kuten ”savolaiset” metodit, joita esimerkiksi Yleisradion Silminnäkijä-ohjelman tuottaja Hannele Valkeeniemen kommenteissa on mainittu vaikuttavat esimerkiksi suomalaisessa lainsäädännössä olevaan syyttömyysolettamaan? Miksi painotukset ovat negatiivisia? ja kuinka ihmisiä voidaan neuvoa suojautumaan esimerkiksi propagandalta ja agitaatiolta? http://fi.wikipedia.org/wiki/Propaganda
Kuka arvio, että ihmisten kaikki perusoikeudet toteutuvat viestinnässä ja neuvoo ihmisiä? miksi hyvin tehdystä työstä ja mahdollisuuksista viestitään niin vähän?
Entä kaikki ihmiset, jotka eivät allekirjoittaneet jsn:n sopimusta, kuten päätoimittaja esimerkiksi kommentoi ”Markku Huusko: Tapaus Halla-aho” artikkelissa ”Tiedotusvälineiden itsesääntelyelin JSN ei olisi nykytilanteessa ottanut asiaa edes käsiteltäväkseen, koska Halla-aho ei ole blogeineen JSN-sopimuksen allekirjoittaja.”
Ilmoita asiaton viesti
Sen sijaan, että viestitään negatiivisia asioita tehdystä työstä ja valheita poliitikkojen yksityiselämästä on esimerkiksi julkisella sektorilla tehty paljon töitä ja palveluissa on paljon rahoitusta, jonka avulla ihmiset voisivat työllistää itseään.
Suuryritysten lisäksi ”Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on Suomessa yhteensä liki 250 000. Tämä on yli 99% koko Suomen yrityskannasta. Näistä yrityksistä suurin osa on alle 50 henkeä työllistäviä pienyrityksiä, joiden palveluksessa toimii noin 615 000 henkeä.” Tietopaketti yrittäjille
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/yrittajill…
Tietopaketissa on paljon tietoa yrityksissä työskenteleville ihmisille ja yrittäjyydestä useissa asioissa ml. työhyvinvointi http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/yrittajill…
Eurooppalainen portaali pk-yrityksiä varten
http://ec.europa.eu/enterprise/sme/index_fi.htm
EU-rahoitus yksinkertaistuu
http://ec.europa.eu/news/economy/070329_1_fi.htm
Eurooppa-rahoituksen avulla ihmiset voivat myös työllistää itseään EU rahoituksen opas ja ”Euroopan unionin rahoittamat ohjelmat, toimet ja hankkeet perustuvat unionin jäsenvaltioiden yhdessä asettamiin poliittisiin tavoitteisiin. EU-ohjelmien aihealueita ovat esimerkiksi nuoriso, kulttuuri, tutkimus ja kehitys, sosiaali- ja terveysasiat, ympäristö, energia sekä koulutus. Ohjelmien hallinnoinnista vastaavat kansalliset viranomaiset ja Euroopan komissio.” http://www.eurooppa-tiedotus.fi
Ilmoita asiaton viesti
”Propaganda on tietoa, jota levitetään tarkoituksena muokata kohteen mielipidettä. Propaganda saattaa olla valheellista tai tosipohjaista, mutta on usein yksipuolista ja saattaa valaista asiaa ainoastaan propagandan tuottajalle hyödyllisistä puolista…”
”Suosittuja propagandatekniikan keinoja ovat väärien uutisten välittäminen tai puolitotuuksien välittäminen, missä osa asiaan liittyvistä seikoista jätetään kertomatta tai painotetaan väärin.”
”Uutisten valikointia voidaan suorittaa siten, ettei uutisvirrasta tule tasapuolinen, vaikka uutiset sinänsä sisällöiltään olivat oikeita. Tämä muodostaa yleensä tarpeen vastapuolelle perustaa oma uutiskanava, missä voi kokonaiskuvan tarjoamiseksi valikoida itse uutisvirtaa.”
Propaganda on jaettu kolmeen osa-alueeseen
* Valkoinen propaganda – tulee lähteestä, jonka alkuperä on selvä. * Harmaa propaganda – on tietoa, jonka alkuperä vaikuttaa olevan puolueeton lähde, muttei sitä todellisuudessa ole * Musta propaganda – on tietoa, joka on naamioitu tulemaan ystävällismielisestä lähteestä, mutta on todellisuudessa päinvastaista.”
”Omalle väestölle voidaan myös luoda mielikuvaa epäinhimillisestä vastustajasta ja vihollisen tekemistä julmuuksista. Tämä keino on tehokas tapa sammuttaa tai vaimentaa ihmisten tappamisesta syntyviä moraalituskia – jos vihollinen on alennettu syöpäläisen tasolle, ei sotilaan tarvitse ajatella ampuvansa todellisia, eläviä ihmisiä.” http://fi.wikipedia.org/wiki/Propaganda
Ilmoita asiaton viesti
Vihje päätoimittaja Huuskolle: kannattaa lainata ulkomaanuutinen http://www.topix.net :n lähteestä, mutta merkitä, että uutinen on saatavissa lyhyempänä, virheellisempänä ja heikommin kirjoitettuna, mutta suomeksi myös STT:stä.
Mikään ei lämmitä Helsingin Sanomia ja STT:ä enempää kuin rajallisuutensa ja kuolevaisuutensa osoittaminen ulkomaanuutisissa, joilla tehdään Helsingin Sanomien poliittisessa ja politisoituneessa toimituksessa myös pääkirjoituksia, vedättäviä uutisia ja kolumneja.
Ilmoita asiaton viesti
Uusi Suomi voisi ryhtyä keräämää uutislinkkilistaa maittain, aihepiireittäin ja kielittäin.
Lukijat varmaan auttaisivat täydentämään!
Ilmoita asiaton viesti
http://www.ampparit.com
Palvelun voi määritellä itselleen esimerkiksi niin, että viihdeotsikoita ei näy.
Alempaa vasemmasta reunasta löytyvät myös linkit Bloomberin jne. otsikoihin.
-Toodles.
Ilmoita asiaton viesti
Topix kannattaa aina, koska Amppareissa on STT: n eli Reutersin uutissisältöä.
Monesta kansainvälisestä uutisesta on paremmat tiedot Kiinassa ja Intiassa kuin Helsingissä pienellä suomalaisella kieli- ja mielialueella.
Ilmoita asiaton viesti
kuinka sama uutinen ilmestyy 15 min sisällä joka puolella ja yleensä melkein identtisin otsikoin.
ne otsikot ovat kyllä otsikkoina hyviä ja asiallisia,
toisin on täällä, valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Valtamedia siirtyy maksulliseksi ja peesaajat vain siteeraavat.
Jos joku pikkupoika levittää netissä vaikkapa Hesarin uutisaineistoa, mites käy? Rosiksessa tavataan!
Ilmoita asiaton viesti
Teostolaisuus valtaa alaa, kun Helsingin Sanomien myynti vähenee. Korporaatio jyräävät vapaan maailman eikä Yleisradio tuo sosialidemokraattista lohtua kapitalistiseen kaamosmaailmaan.
Ilmoita asiaton viesti
minä en osaa linkata.
Yksinkertaistan elämääni muutoinkin ihan tietoisesti.
Silti olen yrittänyt vinkata, jos olen jotakin lainannut.
Merkitsen sen perinteisesti lainausmerkkeihin.
Tai käytän vanhaa oppia lähdemerkinnästä.
Minä en jaksa kolmenkymmenen peräkkäisen merkin merkityksetöntä ketjua, en ole nettikansaa.
Jään jälkeen, ei haittaa, olen paimentolaista juurta. Jos ei pysynyt raidon perässä, jätettiin sinne taigalle ja sillä selvä.
Ilmoita asiaton viesti
jollet vielä ole oppinut, niin copypaste, se maalaamalla kopiointi on nopeaa ja helppoa.
kysy joltakin niin opit sen hetkessä.
ctrl+c kopioi, ctrl+x siirtää
ja sitten ctlrl+v
ctrl+z on eiku 😉
Ilmoita asiaton viesti
Tuli mieleeni, että olisiko Uudella Suomella mahdollisuuksia ja/tai haluja laatia näistä tietyistä uutis- ja blogikirjoituksista joku suhteellisen selkeä ohjeistus tai sitten, voisiko tulla kyseeseen vaikkapa päivän kurssitus niille henkilöille, jotka kirjoittavat mielellään blogeja ja jotka haluaisivat oppia tiettyjä kultaisia sääntöjä hieman tarkemmalla tasolla?
Siitähän syntyisi sivutuotteena hyvä lukijatapaaminen samalla:)
Parhain terveisin,
-EP-
Ilmoita asiaton viesti
viestintävälineet myös sensuroivat heille epämielekkäitä kommentteja moniarvoisesta keskustelusta. Kenen etua palvelee esimerkiksi, että toisin kuin US, SK moderaattorit poistavat uutisesta ”Sinnemäki: Luonnonsuojelu jäänyt liian vähälle” suomenkuvalehti.fi kyseisen kommentin… ”Eurooppa-rahoituksen avulla ihmiset voivat myös työllistää itseään EU rahoituksen opas ja hakea hankerahoitusta esimerkiksi kestävänkehityksen mukaiseen tuotekehitykseen.
Miksi mahdollisuuksista ja hyvin tehdystä työstä viestitään niin vähän? minkälaisia rakentavia ehdotuksia kyseiseen voisi olla ihan turhien vastakkainasettelujen sijaan? SK pääkirjoituksen 44/2009 mukaan Suomi on ”kansainvälisesti maailman menestynein ja kukoistavin maa.. koulutus, terveys, turvallisuus ja oikeusvaltion toimivuuden näkökulmasta””.., ”kansallinen innovointijärjestelmä on huippua yms.” ”Euroopan unionin rahoittamat…
…ohjelmat, toimet ja hankkeet perustuvat unionin jäsenvaltioiden yhdessä asettamiin poliittisiin tavoitteisiin. EU-ohjelmien aihealueita ovat esimerkiksi nuoriso, kulttuuri, tutkimus ja kehitys, sosiaali- ja terveysasiat, ympäristö, energia sekä koulutus. Ohjelmien hallinnoinnista vastaavat kansalliset viranomaiset ja Euroopan komissio.” http://www.eurooppa-tiedotus.fi
Raha-automaattiyhdistyksen http://www.ray.fi avustuksella tuetaan mielettömän hienoja hankkeita ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. http://www.suomi.fi ja http://www.vn.fi mm. kaikkien ministeriöiden sivuilla on paljon sektorin mukaista rahoitusta, jolla kaikki ihmiset voivat työllistää itseään esimerkiksi hyvinvointia edistävillä hankkeilla.
Euroopan Unionin työstä ja mahdollisuuksista lisätietoa on mm. http://www.eurooppa-tiedotus.fi ja http://www.europa.eu sivuilla.
Tietopaketti yrittäjille ” Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on Suomessa yhteensä liki 250 000. Tämä on yli 99% koko Suomen yrityskannasta. Näistä yrityksistä suurin osa on alle 50 henkeä työllistäviä pienyrityksiä, joiden palveluksessa toimii noin 615 000 henkeä.” http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/yrittajille/index.html
Eurooppalainen portaali pk-yrityksiä varten
http://ec.europa.eu/enterprise/sme/index_fi.htm
EU-rahoitus yksinkertaistuu
http://ec.europa.eu/news/economy/070329_1_fi.htm
Arvioiden mukaan ”vuonna 2010 syntyvät vauvat elävät yli 100-vuotiaaksi” tiede.fi ja ihmiset, jotka haluavat olla töissä ovat helposti työkykyisiä vielä yli kaksikymmentä vuotta eläkeiän jälkeen.
Itse voisin hyvin palkata yritykseen yli 70-vuotiaita ihmisiä, jotka ovat mielestäni vielä ihan nuoria ja heillä on monen kymmenen vuoden osaaminen. Organisaatioissa joissa on sekä nuoria ihmisiä, joilla on paljon uusia ideoita sekä osaamista esimerkiksi teknisistä uutuuksista ja ihmisiä, joilla on asiapitoista osaamista pitkältä ajalta on paljon synergiaetuja. Pitkäaikainen osaaminen on oleellinen vahvuus organisaatioille.
Työnteon lisäksi ehdotuksena työttömyyden sijaan työttömyyskorvaus voitaisiin myös vaihtaa vähätyöllisyyskorvaukseen, jolloin työttömyyden sijaan ihmiset tekisivät vähän töitä vastineeksi vähätyöllisyyskorvauksesta.
Siten ihmisten osaaminen ja vuorovaikutus työelämään säilyisivät ja sekä julkisella sektorilla, että esimerkiksi yrityksissä voisi olla ihmisiä töissä, jotka tekisivät kansantalouden näkökulmasta kannattavaa oman alansa työtä työttömyyden sijaan. Eli siis vähän töitä työttömyyden sijaan ja voisivat myös työllistyä vähitellen.
Suomessa ja kansainvälisesti on niin paljon osaamista, että ihan turha sitä on työttömyyteen tuhlata. Konkretisoin vielä ideaa, eli esimerkiksi timpuri, joka saisi esimerkiksi 1000euroa/kk työttömyyskorvausta siitä, että on työttömänä saisi työttömyyskorvauksen sijaan vähätyöllisyyskorvausta 1000/kk siitä, että kunnostaa vanhainkotia viikon kuukaudessa.
Siten osaaminen ja vuorovaikutus säilyisivät, ihminen voisi työllistyä ja kyseinen olisi kansantalouden näkökulmasta kannattavaa työntekoa, joka vaikuttaa myönteisesti mm. BKT:n osalta, hyvinvoinnin edistämiseksi ja ihmisten työllistämiseksi sekä julkisten palveluiden maksamiseksi. Suomessa ja kansainvälisesti on niin paljon osaamista, että ihan turhaa ihmisiä on työttömänä pitää.
Mielipiteitä ja ehdotuksia keskusteluun?”
Miksi kyseinen kommentti mielestänne sensuroidaan?
Ilmoita asiaton viesti
vieraalle,joka ei linkkaile mutta kopioi.
Se on erityisen hieno piirre Usarin kommentoijissa. Jos olen jotakin oppinut, niin luottamaan siihen, että aina löytyy avuliaita olipa huoli mikä hyvänsä.
Itse asiasta : On aika heikoissa kantimissa väittää,että lukija hyötyy lainoista ja linkeistä. Onhan se kiva päästä suoraan lähteisiin tietoja syventämään, mutta kaikkea ei vieläkään löydy netistä.
Toinen ongelma, johon edelleen törmään turhan usein on valtava eksyttävien polkujen määrä, joilla aina kuluu aikaa.Jokunen päivä sitten etsin ”Caitlinin nollaa” ulkomailta yli kolme tuntia.
En sentään eksynyt etsiessä pornosivuille, jonne tiedän monen harhailijankin hukkuneen.
Ilmoita asiaton viesti
Tulevaisuudessa varmaankin tämä ongelma ratkaistaan sillä viisiä, että lainattua uutista lukiessa alkuperäinen sivu avautuu sivupalkissa olevaan pieneen ikkunaan, jotta lukeminen näkyy senkin kävijälaskurissa ja sitä kautta mainostuloissa. Tai ehkä käännetyn uutisen saa luettavaksi klikkaamalla linkkiä, joka avaa ensin lähteenä käytetyn sivuston ja parin sekunnin viiveen jälkeen käännetyn version.
Jokin tällainen systeemi kuitenkin on keksittävä tai muussa tapauksessa ulkomaanuutisien levittäminen hankaloituu, koska osa suomalaisista ei osaa lukea edes Guardiania ja maailmassa on muitakin kieliä kuin englanti. Pakko ne on kääntää jos niiden siältöä haluaa levittää Suomessa ja näillä näkymin Googlen automaattisestä käännöksestä ei lähi aikoina ole ratkaisuksi tähän pulmaan. Toki sen kääntämät uutiset käyvät viihteestä, mutta sisältö menee enemmän tai vähemmän yli hilseen.
Ilmoita asiaton viesti
sitten kasvot, ilmeen.?
Silloin tällöin viime päivinä on ajatusteni virtaa pyörinyt
airoton vene. Itse tekstistä aukkojen puolelle hiipien.
Mikä tässä mättää?
Ole huoleti, minun projektini täällä on kohta loppu.
Kana on kynitty.
Onnea rekisteröitynelle!
Ilmoita asiaton viesti
mielpiteenne siitä, että arvostetun suomalaisen lehden verkkojulkaisuversion moderaattorit poistavat lukijoiden kommentteja sivuiltaan, jonka jälkeen kirjoittavat itse artikkelin aiheesta? …toimittajan etiikkaa ja juridiikkaa?
Kiitos, että US ei poista kommentteja.
Ilmoita asiaton viesti