Talvisota 1939 -1940

Raatteen tien, Summan, Kollaan ja monen muun taistelutantereen sankarit pelastivat Suomen 70 vuotta sitten.

Edesmennyt isoisäni, jo tuolloin perheellinen Arvo Huusko taisteli joitain kymmeniä kilometrejä kotitilaltaan Raatteen tiellä. Hänen veljensä Kalevi Huusko kaatui samalla kainuulaisella kunnian kentällä. Maahantunkeutuja tuhoutui siellä lopullisesti vuoden 1940 tammikuun alkupuolella, mikä lisäsi taistelutahtoa myös muilla rintamilla.

Itse olen käynyt tutustumassa näihin pohjoisiin paikkoihin poikieni kanssa. Hiljaiseksi veti.

Talvisota on suomalaisille tunneasia, se yhdistää lähes poikkeuksetta yhä meitä kaikkia. Monella meistä on uhrinsa antaneita sukulaisia. Kun olin poikanen, lueskelin usein kirjaa, jossa esiteltiin suomalaistaistelijat, jotka olivat menettäneet henkensä talvisodassa. Heitä oli paljon, eri puolilta maata, joukossa myös kouluikäisiä.

Tämä koskettava sota-ajan maailma avautui minulle sittemmin hyvin läheisesti Uuden Suomen vuonna 1979 julkaiseman Etusivun uutiset 1938 -1979 -kirjan avulla. Teos, johon noiden vaikeiden vuosikymmenten etusivuja oli kasattu yksien kansien sisään, tuli lapsuuteni kotiin, koska sinne tilattiin Uutta Suomea.

Nyt on nykyisen Uuden Suomen vuoro osoittaa kunnioituksensa Suomen historialle ja talvisodan sankareille niin taistelijoiden kuin kotirintaman näkökulmasta. Siihen on avannut valtavan mahdollisuuden Uuden Suomen arkisto, jota voimme nyt avata Kansalliskirjaston digitointiosaamisen avulla kaikille verkkolukijoille. Ilmaiseksi.

Olemme tuoneet tässä vaiheessa verkkoon ensimmäiset lehdet marraskuulta 1939, juuri sotaa edeltävältä ajalta. Tuomme lehdet verkkoon joulukuun 1. päivästä lähtien päivittäin, säännöllisesti samoina kalenteripäivinä kuin 70 vuotta sitten.

Tunnelma oli marraskuun 6.päivänä 1939 jo kuin sodan aikana, olihan maassa annettu YH:n nimellä tunnettu yleinen liikekannallepano lokakuussa. Neuvostoliitto pysyi tiukkana aluevaatimuksineen ja Suomi ei taipunut.

Tuona marraskuun päivänä lehdessä myytiin väestösuojiin sänkyjä, lääkelaukkuja ja kumihattuja, radiosta kuultiin Pekka Tiilikaisen juontama ”Evakuoitujen lastentarhassa”, uutisissa kerrottiin saksalaisten ilmahyökkäyksestä Ranskassa sekä Suomen ja Neuvostoliiton neuvotteluista Moskovassa, ja luettavissa oli tietysti myös Uuden Suomen viihteellinen tavaramerkki, Vihtori ja Klaara -sarjakuva.

Erityisen iloinen olen saadessani tarjota tämän kaiken tässä internetajassa juuri Uuden Suomen lukijoille, joiden joukossa tiedän olevan valtava määrä historian harrastajia ja alan ammattilaisia. Tätä aineistoa voivat hyödyntää myös esimerkiksi koululaiset ja opiskelijat omissa töissään. Keskustelun olemme avanneet, ja sitä vetää kokenut toimittajamme ja Venäjän-asioiden osaaja Jarmo Koponen.

Toivotan kiinnostavia hetkiä suomalaisen historian parissa. Täältä pääsette suoraan 70 vuoden takaiseen lehteen. Kaikki toistaiseksi julkaistut lehdet ovat täällä.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu