Hasta la vista, euro?

Nyt on one-liner-kone Timo Soini (ps.) vauhdissa: ”Herra Katainen, pian loppuu käteinen”, ”Suomen saatava pantiksi Rodos” jne.

Me mediassa tykkäämme sellaisista kommenteista – ja kansalaisiin ne uppoavat ainakin sillä perusteella, että näitä juttuja luetaan.

Puolentoista miljardin euron vippaaminen tuntuu kaikista meistä äkkiseltään täysin kohtuuttomalta. Suomi on itsekin velkainen ja leväperäisesti talouttaan hoitava Kreikka on huijannut talousluvuillaan kaikkia.

Oppositiosta ei tarvitse kuitenkaan vaihtoehtoja tarjota, EU:n verbaali horjuttaminen riittää. Ei tarvitse puhua siitä, että tämän taudin mahdollisesti levitessä Portugalin kautta Espanjaan alkaisi koko euron tulevaisuus olla vaakalaudalla. Mitä välii?, voi tähänkin tietysti heittää.

EU:lla ei olisi esimerkiksi Pacific Investment Managementin salkunhoitajan Andrew Bosomworthin mukaan rahkeita Espanjan pelastamiseen. Siellä sanotaan olevan valtintalouden ongelmien lisäksi miljoona myymätöntä uutta asuntoa, eli talouden riskialttius on todella huomattava ja mittakaava jo hirmuinen. Ja taas: mitä välii?

Jotain väliä on, eli entä jos euro sitten kaatuisi? Jotkut meistä muistavat sen ”auvoisen” markka-ajan, jolloin maa ajautui devalvaatiosta toiseen, inflaatio karkaili yli kymmeneen prosenttiin ja korot hyppivät yli 15 prosentissa. Metsäteollisuus sai tarvitsemansa amfetamiinipiikin säännöllisin väliajoin, mikä ei kannustanut sitä kovin suuriin innovaatioihin.

1990-luvun alun lamakatastrofissa kaatui pankkien lisäksi yrityksiä ja yksityistalouksia tavalla, joka yhä herättää kymmenissä tuhansissa – jos ei sadoissa tuhansissa – suomalaisissa katkeruutta.

Soinin tavoin oppositiosta asioita tarkkaileva meppi Liisa Jaakonsaari (sd.) ei kadehdi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) asemaa, kun Kreikka-päätöksiä on perusteltava. Lisä-ääniä ei tässä ole hallituspuolueille jaossa.

Se kortemme on nyt kuitenkin vain eurooppalaiseen kekoon kannettava, valitettavasti. On kyse valtiotason Lehman Brothers -ongelmasta, joka on yritettävä pysäyttää. Pahimmassa tapauksessa me voimme menettää valtiollisesta vipistämme ”vain” satoja miljoonia, parhaassa tapauksessa saamme kaiken takaisin korkojen kanssa.

Kauhuskenaariossa euron katoaminen kartalta irrottaisi meidät halvan koron maailmasta, toisi oman keinottelualttiin pikkuvaluutan takaisin ja saattaisi aiheuttaa hirveän laman. Mitähän se vaikuttaisi asuntojen ja muiden vaivalla säästettyjen omaisuuserien arvoihin? Monen suomalaisen eläketurva voisi näyttää yhtäkkiä toisenlaiselta.

PS. On muuten rautainen juttu, että näissä vaikeissa olosuhteissa juuri meihin kansainvälisillä finanssimarkkinoilla luotetaan. Suomi saa kymmenen vuoden lainaa edelleen noin 3,3 prosentin korolla, jopa rahtusen halvemmalla kuin kuukausi sitten.

 

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu