Köyhän miehen kesäteatteri

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) kampanjoi nyt voimakkaasti optimismin puolesta. Taloudessa on tapahtunut heinäkuussa käänne parempaan verrattuna kesäkuuhun, ja pankkien stressitestien tulokset hän on myynyt kansalle huojentavina ja luottamusta lisäävinä.

Työttömyyskään ei räjähtänyt käsiin. Tämän päivän lukemat osoittavat jopa alle yhdeksää prosenttia.

Toisaalta valtio velkaantuu rumasti ja valtiovarainministeri muistuttaa velvollisuudentuntoisesti säästämisen pakosta eli tulevien leikkausten tarpeellisuudesta tämän päivän Kauppalehdessä. Ihan kiva teema näin budjettipäivänä.

Jättimäisen säästötarpeen toi esiin valtiovarainministeriön virkamiesjohtaja, valtiosihteeri Raimo Sailas pari viikkoa sitten Savonlinnassa järjestetyssä Saimaa Summitissa. Tämä Kataisen ja kaikkien muidenkin viime aikojen valtiovarainministereidemme kuiskaaja heitti myös, miten peräti 12 miljardin reikä voitaisiin kuroa umpeen: karsitaan menoja kahden vaalikauden ajan 1,5 miljardia vuodessa.

Nyt valtiomme korkeat voimat haluavat puhua muuten karsimisesta, ei leikkauksista. Jälkimmäisistä ja samalla vähän Sailaksestakin jäi joidenkin kansalaisten suuhun jotenkin paha maku 1990-luvun lamavuosilta ja niiden jälkimainingeista.

Kahdeksan vuoden leikkausurakka alkaisi siis vuonna 2012, ei vuonna 2011, jonka budjettia nyt on alettu leipoa. Suunnitelmallisuudessaan se ylittäisi jopa pohjoiskorealaisen pitkän aikavälin suunnittelun.

Poliittisesti tuollainen kahden kauden suunnitelmamalli on tietysti mahdoton näin demokratiassa kun eletään. Eikä siinä olisi muutenkaan mitään mieltä, koska suhdanteet keinuttavat maailmaa ja välillä vain kannattaa tehdä löysempi budjetti ja välillä taas vastaavasti kireämpi.

Mutta kyllä suuri maailma meidän tunnollisuuteemme luottaa. Valtion lainojen kymmenen vuoden korko pysyy edelleen alle kolmessa prosentissa, eli fiilis markkinoilla on selvästi, että kyllä nuo leikkaamaan vielä lähtevät ja kunnolla. Taitaa hinnassa olla palanen myös ounastelua markkinalellikki Kataisen vaalivoitosta ensi huhtikuussa.

Mutta tämänkertaista budjettijupinaa en jaksaisi nyt ollenkaan katsoa. Se on kuin köyhän miehen väritöntä kesäteatteria ennen vaaleja ja siihen liittyvää poliittista leikkausdraamaa. Tulevassa hallitusohjelmassa nähdään verta, hikeä ja kyyneleitä.

Jännä nähdä, kuka tämän maan talousohjaimissa keväällä 2011 tiukimmin on: Raimo Sailas vai Jyrki Katainen tai joku hänen poliittinen kilpailijansa? Tai ehkäpä sittenkin jo verouudistusryhmää vetävä Martti Hetemäki, Sailaksen manttelinperijä valtiovarainministeriössä?

Todellisuutta hahmottaakseen tai sitä paetakseen kannattaa katsoa tämä Youtube-pätkä, jossa pääministeri Jim Hacker, valtiosihteeri Sir Humphrey ja alempi virkamies Bernard sanailevat lehdistöstä ja muusta brittikomediassa Yes, Prime Minister. Tilanteen herra ei jää epäselväksi.

 

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu