Pitääkö neljänneksi suurin puolue ottaa hallitukseen?

Suomessa valmistaudutaan aivan uudenlaiseen vaalitulokseen.
Gallupien pyörityksessä on pohdittu hallituskoostumuksia ja innokkaimmat ovat
jakaneet yksittäisiä ministerin paikkoja. Tässä tulee yksi hallitusspekulaatio Paavo Väyrysellä (kesk.) höystettynä.

Erityistä hallitusintoa on ollut havaittavissa kokoomuksessa,
keskustassa, vihreissä, RKP:ssa ja perussuomalaisissa. On demareissakin
sellaista ollut havaittavissa, mutta gallupit eivät ole tähän saakka oikein tukeneet puolueen
valtapyrkimyksiä ja nykyhallituksesta ei sinne päin ole myöskään liikaa kättä
ojennettu.

Kahden uusimmankin gallupin perusteella kokoomus on Suomen
suurin puolue
näiden vaalien jälkeen. Kakkossijan nappaisi joko keskusta tai
SDP toisen niistä jäädessä kolmanneksi. Neljänneksi tulisivat kovan nousun kristillisdemokraattien, RKP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden ohi tehneet
perussuomalaiset.

Jos tämä on ensi sunnuntaina myös vaalitulos, herää kysymys mitkä puolueet sopivat
yhteiseen hallitukseen. Kysyä sopii myös, minkä puolueiden tulisi pakosti olla hallituksessa.

Ensimmäiseen kysymykseen helpoin vastaus on, että nykyinen
koostumus sopii yhteiseen hallitukseen. Suuria linjaerimielisyyksiä ei
keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja suomenruotsalaisten välillä ole.

Toinen helpohkosti muodostettava kokoonpano olisi nykyinen
oppositio SDP, vasemmistoliitto, kristilliset ja perussuomalaiset. Vaalitulos
olisi tosin todellinen yllätys viime päivien gallupeihin nähden, jos tämän
kokoonpanon taakse löytyisi enemmistö eduskunnasta.

Variaatioina voisi löytyä sellainen enemmistöhallitus, jossa
SDP, vasemmisto, keskusta ja perussuomalaiset löytäisivät toisensa, mutta
silloin kokoomus ei olisi vaalivoittaja eli suurin puolue.

Kokoomusta ja perussuomalaisia on vaikea kuvitella mihinkään
yhteiseen hallitukseen: Eurooppa-yhteistyön suhteen niillä ei ole mitään
yhteistä ja myös suhtautuminen ruotsin kieleen, pakolaisiin, seksuaalivähemmistöihin,
verotukseen, ydinvoimaan ja moneen muuhun asiaan on kovin erilainen. (Tämän
linkin takaa sen näkee!
)

Toinen kysymys on se, että onko olemassa jokin niin suuri
vaalivoitto, että yksittäinen puolue on otettava hallitukseen. Kyllä, suurin
puolue
on lähtötilanteessa hallituksen muodostaja, muuten olisi demokratiassa
jotain pielessä. Toiseksi, kolmanneksi tai neljänneksi suurinta puoluetta ei
ole mikään pakko ottaa, jos enemmistö syntyy luontevasti jossain enemmistöporukassa
asiakysymysten ympäriltä.

Hallituksen rungon voivat muodostaa aivan huoletta
esimerkiksi suurin ja kolmanneksi suurin puolue. Jos ne eivät sitä uskalla tehdä
ilman vaaleissa toiseksi ja neljänneksi sijoittunutta, on niiden poliittisessa itsetunnossa
jotain pahasti vialla.

Ja onhan vähemmistöhallituksiakin. Sellainen toimii
parhaillaan hyvin demokraattisissa valtioissa, Ruotsissa ja Hollannissa.
Jälkimmäisessä keskustaoikeistolaiselle vähemmistöhallitukselle tarjoaa oppositiosta
tukeaan Geert Wildersin oikeistopopulistinen puolue. Ruotsissa jyrkän
nationalistiset ruotsidemokraatit saattavat olla Fredrik Reinfeldtin porvarihallitukselle
vielä tärkeitä kavereita joissain äänestyksissä.

Yksi henkilöspekulaatio päälle: jos keskusta nousee vaalien
jälkeen hallitukseen, yksi konkari ei ministerin salkkua enää saa. Sen konkarin
nimi on Paavo Väyrynen. Ei hän viime jaossa ollut tosin sentään keskustalle
niin paha työtapaturma kuin Ilkka Kanerva (kok.) kokoomukselle.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu