Ranskassa 37 000 kuntaa, soittaako OECD niille poskea?
OECD:n mukaan on olemassa kansainvälistä näyttöä siitä, että kunnan väestöpohjaksi tarvitaan noin 200 000 ihmistä, jotta palvelut pystytään tuottamaan laadukkaasti, kertoo kuntaministeri Henna Virkkusen puolueen, kokoomuksen Verkkouutiset.
Järjestön Suomi-raporttiin liittyvä uutinen tuli ulos sopivasti kuntapommia edeltävänä päivänä. Sitä luettiin täällä taas kuin sanaa suoraan korkeammilta voimilta.
Eilen julkaistiin kotimaista tekoa oleva työryhmäraportti, jonka mukaan Suomelle passeli kuntien määrä olisi noin 70. Yli 250 kuntaa saisi mennä.
OECD:n pääkonttori on Pariisissa, Ranskassa. Kyseisessä Euroopan johtaviin talousmahteihin kuuluvassa maassa on lähes 37 000 kuntaa.
Koulumatematiikalla yhdessä ranskalaiskunnassa on asukkaita keskimäärin noin 1 700. Se on aika paljon vähemmän kuin 200 000. Yhdessä vähäväkisessä kunnassa kuulemma kaikki asukkaat ovat kunnanvaltuustossa.
Ranskalaiset ovat suoraan hevosen suusta saamani tiedon mukaan aina silloin tällöin pohtineet kuntien määrän vähentämistä. Yritys on katkennut aina kuin gallialaisen kukon lento.
Neuvookohan kansainvälistä talouskasvua ja vapaakauppaa edistävä OECD koskaan ranskalaisia kunta-asiassa? Ja jos neuvoo, välittääkö kukaan?
Pellonkin voisi jakaa kahtia, eli palauttaa Turtola itsenäiseksi jos Ranskan malliin mentäisiin. Jäisi keskimäärin 1900 asukasta kumpaankin.
Ilmoita asiaton viesti
Turtola maailmankartalle, ja mieluummin erään sikäläissyntyisen demarin kunniaksi nimellä Lippola/Lipposby.
Ilmoita asiaton viesti
En ole tavannut yhtään turtolalaista joka olisi ylpeä erään henkilön syntymisestä paikkakunnalla 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Pieniä maita on aina helppo ohjeistaa, koska ohjeen antajan ei tarvitse pelätä sanktioita. Ranskalaiset ovat mielestään euroopan hengellisiä johtajia, jotka veivät meidät ja mm. Saksan toimimattomaan yhteisvaluuttaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jotain todella omituista tässä kuntasekoilussa on.
Ilmoita asiaton viesti
Kun puhutaan siitä, kuinka halvalla kunnissa tuotetaan sosiaali- ja terveyspalvelut, niin…
Suomessahan on hyvin menestyviä pieniä ja isoja kuntia.
Suomessa on huonosti menestyviä pieniä ja isoja kuntia.
==
Eikö jossakin tutkimuksessa todettu, että 20 000 asukkaan kunta saattaa olla optimaalinen monessakin suhteessa?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Kalevi Kämäräinen tästä linkistä: ”Täällä on hiukan perustuslaillista pohdintaa kuntien itsehallinnosta (alkaa sivulta 11).
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/E62A814AE22DA760C225711C0029243C/$file/082006.pdf
Jos nyt yleensä oikein ymmärsin, niin perutuslakiin on tehty tuoreita muutoksia HEI/1998 vp.. 122§:ssä, joissa osa oli myös näitä uusia muutoksia ja lisävelvoitteita kunnille mm. palvelujen turvaamiset molemmille kielille joita ei näin laajasti ennen ole ollut.
Tätäkin taustaa vasten voisi ajatella kunnille myös suppeampaa ja halvempaa itsehallintoa kun kerran perustuslakiakin voidaan jälkikäteen muuttaa, jos eduskunta niin vain päättää ja katsoo tarpeelliseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi oikeastaan kannattanut laittaa alun perin linkki perustuslain tekstiinkin, mutta tässä se nyt on. Perustuslakia voi toki muuttaa, mutta se ei ole niin helppoa kuin alemmanasteisten säädösten ”sorkkiminen”.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Hassuinta on se, että terveyspalveluja ei kunnissa ”onnistuta” hoitamaan, mutta sijoittajat kärkkyvät niitä innoissaan.
Esimerkki Jämsän sairaalasta:
Jämsä, Sitran alla toimiva Terveysrahasto Oy, sairaanhoitopiiri ja yksityinen lääkärifirma Pihlajalinna Oy perustivat Jokilaakson Terveys Oy -nimisen firman, joka otti hoitaakseen paikallisen sairaalan. Vaihtoehtona oli sairaalan lakkauttaminen. Tuttua?
Ennenkuin yhtiön toiminta edes alkoi, Terveysrahasto (jonka panostus oli ollut 20 tonnia) myi omistuksensa Pihlajalinna Oy:lle 800.000 eurolla.
Lääkärien yksityisfirmalla Pihlajalinna Oy:llä on nyt siis osake-enemmistö Jämsän sairaalaa operoivassa yksityisessä yhtiössä.
Kysymys kuuluu, miksi Pihlajalinna Oy:n kannatti maksaa osake-enemmistöstä 800.000 euroa? Ja vastaus kuuluu: siksi, että se laskee kuppaavansa ne rahat MONINKERTAISESTI takaisin jämsäläisiä sairaita ja veronmaksajia rahastamalla.
Lisäksi kaikki tämä tapahtui Sitran siipien suojassa, Sitra mahdollisti Vesa Lehtomäki ja Pasi Lehtinen -nimisten bisnesmiesten oman bisneksen tekemisen Sitran lipun alla.
Ilmoita asiaton viesti
Ja Aran siipien suojissa ja massiivisilla tuilla rakennetaan kaikkien paragraafien vastaisesti tiloja, joissa jo hankkeen alkuvaiheessa on tiedossa, mikä yritys tuottaa palvelut. No kohtahan tämä kähmintä saadaan oikein kunnolla kukoistamaan kuntakeskityksen koittaessa.
Mikko Kortelaisen Rakennuslehden nro 16 6.5.2010 artikkeli on otsikoitu lehden etusivulla: ”Hoivapalvelunalan kilpailua vääristetään Aran tukirahoilla”.
Vapaita artikkelipoimintoja Kortelaisen jutusta:
Aran erityisryhmien asuntorakentamiseen myöntämä tuki on synnyttänyt yksityisiä hoivapalveluja tuottavien yritysten keskuuteen kilpailun vääristymän. Palveluntuottaja ja tilojen rakennuttaja ovat lyöttäytyneet alusta asti yhteen ja tiloja rakennutettaessa on jo tiedossa, mikä yritys tuottaa palvelut. Tuetuissa tiloissa toimivat isot yritykset ovat ylivoimaisessa kilpailuasemassa pieniin palveluntuottajayrityksiin nähden.
Kilpailuasioita valvova työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho: ”Meidän linjauksemme mukaan tilat ja palveluiden tuottaminen pitäisi erottaa selkeästi toisistaan. Olen keskustellut pitkin kevättä tästä myös ympäristöministeriön virkamiesten kanssa. Aran tukea saaneet yhteisöt eivät voi tehdä suoraan sopimuksia palveluntuottajan kanssa”.
Eniten valtion rakentamistukea hyödyntää ruotsalaisomisteinen Attendo MedOne Hoiva Oy. Aran rakentamistukea saadakseen se tekee kiinteää yhteistyötä Eläke- ja Henki-Fennian omistaman HF-Asunnot Oy:n kanssa. Kohteita rakennuttava Sakipa Oy toteaa tiedotteessaan avoimesti, että rakennuttaja, sijoittaja ja palvelujen tuottaja toimivat yhteistyössä. Sakipa on solminut yhteistyösopimuksen HF-Asuntojen omistaman Kiinteistö Oy Rauhanlähde I -yhtiön ja Attendo MedOnen kanssa.
Attendo MedOne näyttää olevan varsin aktiivinen osapuoli erityisryhmien kohteiden rakennuttamisessa. Myös kunnille palvelun tuottajan ja rakennuttajan yhteistoiminta näyttää käyneen selväksi alusta lähtien. Lohjalla Attendo MedOne Hoiva jopa varasi kunnalta tontin palvelukodille. Sen jälkeen tontti siirrettiin kaupungin hyväksymänä HF-Asunnoille toteutettavaksi yhdessä MedOne Hoivan kanssa. Vastaavan tyyppisestä yhteistyöstä löytyy muitakin esimerkkejä. Savonlinnassa Med-One haki HF-Asuntojen puolesta kaavamuutosta.
Ara myöntää erityisryhmien asuntohankkeisiin puhdasta avustusta yli sata miljoonaa euroa vuodessa. Fennia-Asuntojen omistama Kiinteistö Oy Rauhanlähde I on saanut Aralta tukipäätöksen 13 paikkakunnalle toteutettaviin kohteisiin. Myös Kiinteistö Oy Ulvilan Rauhanlähde on saanut Aran tukea. Yhtiöt ovat saaneet yhteensä avustusta 6,6 miljoonaa ja korkotukilainoja on 48,5 miljoonaa kaikkiaan noin 63 miljoonaa euroa maksaviin hankkeisiin. Lisäksi ehdollisia varauksia on yli 34 miljoonan euron rakennushankkeisiin.
Ylä-Savon Kehitys Oy:n toimialapäällikkö Seija Karttusen mukaan pienet yrittäjät ovat huolissaan hoiva-alan yritysten kilpailutilanteesta. Ne eivät voi tarjota isoja kokonaisuuksia kunnille eivätkä pärjää kuntien järjestämissä kilpailuissa, jos isoilla yrityksillä on vielä kilpailuvalttina Aran suuri tuki. Iisalmessakin uhka oli hänen mukaansa todellinen.
”Aran tuen tarkoitus on saada rakennuksia yleishyödyllisiin tarkoituksiin eikä saada tiloihin tietty palveluntarjoaja. Jos tiloihin sidottu palveluyritys häviää tarjouskisan, toinen yrittäjä ei voi tulla toimimaan näihin tiloihin”, Karttunen sanoo.
TEM:n Laiho hämmästelee Attendo MedOnen ja kiinteistönomistajien yhteistoimintaa. Ympäristöministeriöön onkin perustettu tuore työryhmä pohtimaan palveluasumisen rahoitusta. Työryhmän puheenjohtaja Raija Hynysen mukaan kuntien kilpailutusvelvollisuus on selvä, mutta rakennuttajien ja palveluntuottajien yhteenliittymien vaikutuksia pitää selvittää työryhmässä. Tilanteen sekavuutta osoittaa se, ettei YM:n työryhmään tulevalla Kilpailuviraston edustajallakaan ollut näkemystä hoivayritysten kilpailutilanteesta.
Hynystä huolestuttaa se, jos asukkaita joudutaan siirtämään paikasta toiseen palveluntarjoajan vaihtumisen takia. Niin voi käydä, jos kunta siirtää kustannussäästöjen takia asukkaita yksityiseltä puolelta omiin tiloihinsa tai tiloja hallinnoiva palveluntuottaja häviää kilpailun.
http://groups.google.com/group/mikaliikuttaa/brows…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Kristiina Ilmariselle SITRAN bisnesenkelimäisestä ryöstöesimerkistä. Kuinkahan monta tällaista tapausta on jo olemassa Suomenniemellä? Onko muissakin kunnissa runollinen Pihlajalinna Oy laulanut seireenilaulujaan? Toki SITRA:lla on mahdollisuus bisnesenkelöidä muitakin samanlaisia helppoheikki-ryöstöporukoita….Onko tuttua?
Ilmoita asiaton viesti
Asukastiheydelläkin on luultavasti jotain vaikutusta kuntien määrään.
Suomi 18 hlö/km2
Ranska 100 hlö/km2
Ilmoita asiaton viesti
Asukastiheys ei sinällänsä vaikuta kuntien määrään. Luku kertoo oikeastaan vain sen, että Pariisi on isompi kaupunki kuin Helsinki. Ranskassa on muutama miljoonakaupunki ja sitten tuo Pariisin megapoli. Muuten maa on yhtä tyhjä tai tyhjempi kuin Suomen maaseutu. Maakuntien pääkaupungit ovat tyypillisesti 50-100 000 asukkaan taajamia. Sellaisia Porvoon ja Lahden kokoisia. Ympärillä erittäin harvaan asuttua maaseutua, paljon on niitä parin sadan hengen kuntia, jotka pinta-alaltaan ovat ihan Suomen kuntien kokoisia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo oli puhdas tilaustyö OECDltä, ei sen kummempaa. Varmaan valmiiksi kirjoitettukin.
Ilmoita asiaton viesti
Varmuuden saamiseksi OECD:ltä pitää saada vastaava lausunto Ranskan tilanteesta, kuin mihin viitataan Suomen kuntaliitoshankkeessa. Mikali lausunto selvästi suosittaa myös Ranskalle vastaavaa kuuria, on Suomen velvollisuus ryhdikkäästi ranskalaisille asiasta ilmoittaa. Ei ole oikein, että ranskalaisten tehoton kuntamalli kuormittaa Euroopan yhteistä taloutta.
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti Suomessakin on erilaisia kaupunginosayhdistyksiä, tienhoitokuntia,vesiyhdistyksiä, jne.
Ranskan ”kunta” -käsite on erilainen kuin Suomessa, ei niille ”kunnille” oli lain perusteeella sälytetty samanlaisia velvoitteita palvelujen tarjoamiseksi. Pelkkä sana ”kunta” (commune) ei kerro kaikkea. Kuinkahan monta ”ruokakuntaa” Suomessa lieneekään …
Ehkäpä parempi vertailukohde olisi Ruotsi, jossa lähes kaksinkertaisella väestömäärällä ja puolitoistakertaisella maa-alueella on 20% vähemmän kuntia kuin Suomessa tällä hetkellä. Ruotsissa kuntien velvoitteet ja hallinnollinen asema valtiossa on verrattavissa Suomen tilanteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Unohdit mainita, että Ruotsissa on kolminkertainen hallintoporras, koska Landstinget hoitaa terveyspalvelut.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, eli terveyspalvelujen osalta paikallishallinto on keskitetty vielä paljon suuremmille yksiköille.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta norjassa on 420 kuntaa. Totta kylläkin, että pelkkä ”kunta”-käsite ei sinänsä välttämättä ole kovinkaan vertauskelpoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Norjassa etäisyydet ovat pitkiä ja vaikeita yhden vuonon kärjestä toisen vuonon kärkeen. Maantieteellisiä olosuhteita ei voi verrata Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen vauraimmassa maakunnassa,Ahvenanmaalla, on 16 kuntaa. Koko maakunnassa on vain 28 000 asukasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaan tilanne kertookin tyhjentävästi kuntalaisten itsehallinnon so. kansalaisvalvonna, merkityksen. Suomessa pitäisikin olla tavoitteena noin 600 kuntaa. Kuntien talous on tarkoituksela romutettu poistamalla yritysten kunnallisvero ja kasvuun perustuva metsävero. Ei se mitään sattumaa ole (tai, jos on, on tilanne vielä pelottavampi).
Kuntauudistuksen voisi hyvin aloittaa jakamalla pääkaupunkiseutu 30 000 asukkaan itsenäisiksi kunniksi.
Ilmoita asiaton viesti
112 asukkaan Sottungassa koettiin akuutti taloudellinen kriisi viime vuonna, kun vanhustentalon menot lisääntyivät ja verotulot pienenivät:) Saattaapa hyvinkin olla, että asiaa joudutaan paikkailemaan valtion verotuksesta…
Lemlandin kunnan Järsön asukkaat kulkevat Maarianhaminan ja Jomalan kunnan läpi asioidessaan omassa kunnankansliassaan. Tämä siksi, että kuntajako Ahvenanmaalla perustuu vanhoihin pitäjiin, jotka ovat rakentuneet kirkkojen ympärille. Järsösta kuljettiin ennen vesitse.
Ilmoita asiaton viesti
Se mikä tästä koko hommasta tekee sekavan, eli mietin tässä omaa mielipidettäni molempiin suuntiin, on se että palvelujen laadukkaan tuottamisen mahdollistaa varsinkin se, että ne halutaan tuottaa laadukkaasti.
Kysymys voi olla hyvin monimutkainen. Miten erilaisia palveluyksiköita voi hajauttaa, milloin hajauttaminen on taloudellista ja toimivaa, milloin taas ei.
Esim sairaanhoidossa joudutaan huomioimaan erikoissairaanhoidon laitteiden kustannukset. Toisaalta jossan toisessa palvelussa laitteiden osuus eí ole merkittävä, vaan tarvitaan henkilö ja toimisto, jolloin yksi palvelupiste voi olla tuolla ja toinen täällä.
Kuulin vasta, että krematorion polttouuni esimerkiksi on varsin kallis laite. Niin kallis, että sitä ei kannata hankkia joka kuntaan.
Siksi pelkkä keskustelu kuntien määrästä, ilman erittelyä erilaisten palvelujen järjestämisestä, ei vie oikein mihinkään.
Kuntien määrä ei juuri vaikuta (välttämättä) päiväkotien määrään vaikkapa, koska ne laitetaan varmasti kuitenkin asuinaluekohtaisesti ennen kaikkea – onko lapsia siinä lähistöllä tai ei. Ainakin toivottavasti.
Ilmoita asiaton viesti
”Ainakin toivottavasti”
Siinä koko ajatuksen ydin: Pitääkö tyytyä toivomiseen vai käyttää itsehallinnollisia mekanismeja ja tehdä jotain?
Kuntalaisten itsehallinnon tarkoitus ei ole palvelujen tuottaminen vaan itsehallinto, toimiminen keskusvallan vastapainona. Jos ainoa tavoite on taloudellisuus, kannattaisi kaikkien suomalaisten muuttaa Helsinkiin ja myydä muu maa eniten tarjoavalle.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla hyvä pointti, en kiellä sitä. Toisaalta kaikki valta on yleensä jonkin sortin keskusvaltaa, myös kunnan itsehallinto on keskusvaltaa jos asuu reuna-alueen pikkulähiössä. Lähes ainoa valta, mikä on tasapuolista, on valta omaan ruumiiseen, no siinäkin aivoilla on etulyöntiasema lihaksiin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Huumorinkukka on tietysti se kaikkein kaunein kukka, niin kuin tiedämme. Mutta todellisuus ei kuitenkaan ole ihan niin, kuin oletat. Vallankäytössä on kyse nimen omaan yhteiskunnallisesta vallankäytöstä. Se on eri asia kuin henkilökohtainen ”vallankäyttö”. Valta on sitä, että voi pakottaa jonkun toisen tekemään jotain vastoin tahtoaan. Juuri sitä Montesquieu tarkoitti puhuessaan vallanjaosta. Ja juuri siitä on kyse kuntien itsehallinnossa; valta on jaettu niin monen toimijan kesken, ettei kukaan pysty käyttämään sitä vastoin yhteisen kansan tahtoa.
Ja juuri siksi kutalaisten itsehallinto halutaan lopettaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ja kuinkas ylikunnitetulle Ranskalle kävikään? Luottoluokitus pudota mätkähti! Olisi kannattanut tehdä kuntaremppa ajoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Meidän täällä Suomessa ei tarvitse kuunnella OECD:tä eikä ottaa mallia Ranskasta. Tehdään kuten meille itselle on paras.
Kepulit ja persut itkevät kilpaa, koska kisa kuntavaalien äänistä käy kiivaana.
Mitään ei ole vielä päätetty ja kuntakierros on käymättä.
Medialle on herkkua kun saa kohkata.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntauudistus on hyvä asia jos se toteutetaan oikein eli kuntien byrokratiaa pitää leikata rajusti (ja ohjata työvoima ”työvoimapula-aloille”).
Kuntien pitää entistä enemmän kantaa vastuuta itse, eli nykyinen loisiminen esim. tasusveroilla pitää lopettaa ja valtion pitää leikata tukia kunnillta jotka eivät muuta tee kuin kuppaavat muita kuntia.
Ilmoita asiaton viesti
Osuit asian ytimeen: Suomen suurin yksittäinen kehitysaluetuen saaja, ”pääkaupunkiseutu”, pitää pikkoa ja pistää tulemaan omillaan toimeen. On kansantaloudellisesti järjetöntä, että esimerkiksi Naantalissa ja Porvoossa tuotetusta rahasta tuloutetaan verot ”Keilaniemen kuntaan”:
Ilmoita asiaton viesti
Ylein harhaluulo. Ei tulouteta. Laskennallisesti verot tuloutetaan tuotantopaikkakunnille, ei pääkonttoriin. Ja tämäkin laskennallisesti, sillä valtion verotulojen tasausjärjestelmä vie tuosta viimeisestkin rippeet.
Ilmoita asiaton viesti
Yleinen harhaluulo. Ei tulouteta. Juuri siksi pääkaupunkiseudulle tuloutetaan mm. ydinvoimaloiden tuotannon luomia verotuloja, vaikka alueella ei ole niistä ensimmäistäkään. Sama koskee metsäteollisuuden ja esim. öljynjalostuksen tuottoja. Asioista sinun kannattaisi ottaa selvää, ettet puhuisi ihan pehmoisia – ja jäisi siitä kiinni.
Missä muuten mainitsen termin ”pääkonttori”?
Ilmoita asiaton viesti
Taloyhtiöt on yhdistettävä vähintään 200 000 asukkaan yhtiöiksi koska nykyinen malli on tehoton. Voi herranjestas sentään! Sairaanhoitopiirit pitää olla vähintään 200 000 as, ja erikoissairaanhoito pitää ottaa valtiolle.
Leikkikentät, päiväkodit ja pyörätiet pitää päättää siellä missä ne ovat, tälläisissa ei ole mitään skaalaetuja. Kunnanjohtaja joka on samalla teknisentoimen ja koulutoimen johtaja tulee tasan tarkkaan tehokkaammaksi kuin Helsingin malli, jossa on kunnanjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, sosiaalivirastonjohtaja, sosiaalipiirienjohtajat, virastojenjohtajat jne jne.
Helsingin sosiaalivirastonjohtajan toimiston huonekaluhankinnoilla voitaisiin kustantaa muutaman kunnan koko kunnallisdemokratia.
Säästöjä ei kuntia yhdistelemällä tule, ainoastaan yhteisöllisyys ja ihmisten vaikutusmahdollisuudet viedään.
Sairaanhoito, toimeentulotuet yms. pitää hoitaa valtion tasolla, leikkipuistot, katujenhoito, yms arkipäivän asiat siellä missä ne ovat, tälliset kunnat pitäisivät olla asuinalueen kokoisia, jolloin Helsinki pitäisi jakaa kaupunginosien kokoisiin kuntiin. Tämä lisäisi kiinnostusta ja kiintymystä omaa asuinaluetta kohtaan. Mitä vuosaarelaista kiinnostaa eiran asiat, ja erityisesti toisinpäin. Helsingin kaupunginvaltuustossa ei taida olla yhtäkään vuosaarelaista(38000as) kun Ahvenanmaalla(28 000as) on 16 kuntaa, eikä näitä ole esitetty yhdistettäviksi, tietenkään. Tälläista tasa-arvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ihmiset haluaa säilyttää kaikki yli 300 kuntaa itsenäisinä niin ei muuta kuin esittämään parempi tapa toteuttaa tämä homma. Nyt tuntuu siltä että porukat huutaa kuorossa jälleen kerran kuinka surkeasti tämäkin homma on hoidettu mutta eivät ehdota tälle mitään kunnollista vaihtoehtoa.
Tämän hetken suosituin ehdotus on SOTE puolen siirto valtiolle. Tässä taitaa vaan olla se ongelma että siinä vaiheesssa kun se ei ole enää kunnan omassa hallinnassa niin ne palvelut karkaa vielä nopeammin muualle.
Kun samalla kaavoitusta pitäisi siirtää korkeammalle taholle jotta saadaan siihen järkeä ja koulutusta pitäisi muuttaa kunnan rajoja ylittäväksi niin mitä kunnalle enää jää hoidettavaksi?
Ilmoita asiaton viesti
Parempi tapa:
Yritysten kunnallisveron palauttaminen ja kasvuun perustuvan metsäveron palauttaminen. Pääkaupunkiseudun loiskuntien pilkkominen ja kuntien keskinäisen yhteistyön lisääminen.
Säästöehdotus sosiaalipuolelle: Työttömän peruspäivärahan nostaminen 20,-/päivä.
Siinä noin aluksi.
Kyllä kenot on, halua ei. Kyse on siitä, vaikuttaako äänestyspäätökseen tosiasiat vai poliitikkojen harjoittama tyhjänpuhuminen. Jälkimmäinen näyttää vievän voiton.
Sitä saa, mitä tilaa.
Ilmoita asiaton viesti
Valtio on ainoa, joka Suomessa pystyy takaaman samanarvoisen hoidon HIV-sairaalle tai sydän- tai aivo-operoitavalle asuinpaikasta riippumatta.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Mutta siitähän kunnallishallinnossa ja kuntalaisten itsehallinnossa ei ole lainkaan kyse.
Ilmoita asiaton viesti
Heyno jo asiaa sivuaa, mutta sanon vähän toisin. Kun kerran valtiokin keksii kaiken maailman uusia veroja, miksi eivät kunnatkin saisi. Tai sitten vaikka jaetaan niitä nykyisiä verorahavirtoja toisella lailla. Ja jos päättäjät eivät muuta keksi kuin korottaa veroja toimintojen uudelleenajattelun ja järkeistämisen sijasta, kai se meistä äänestäjistä on lähtöisin.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Onhan kunnilla jo nyt mahdollisuus käyttää kiinteistöveroa, jolla voi hyvin korvata metsän kasvun verotuksen. Sen käyttöä voisi laajentaa myös maatalousmaan verotukseen.
Mutta jostain syystä niin ei tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä ovat nykyisen kiinteistöveron reunaehdot.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654
Mikähän vaikutus olisi sillä, että kiinteistöluovutuksen varainsiirtovero kuuluisikin kiinteistön sijaintikunnalle?
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Perusvirhe ajattelussa: Metsävero on tuloveroa, kiinteistövero on käytännössä (asumis)menojen verottamista. Ero on oleellinen, ja johtanut jo nyt selkeisiin ”oikeusmurhiin”. Lisäksi, kunnat eivät määäritä kiinteistöveron suuruutta, vaan eduskunta.
Missä siis se ”itsehallinto” ja verotusoikeus?
Ilmoita asiaton viesti
Ranskassa kunta päättää suppeasta määrästä asioita esim vesi-jätehulto, yksittäiset rakennusluvat.
Se, jolla on todellista laajaa budjettivaltaa, koostuu deparmenteistä, joita on 22 eli huomattavan vähän verrattuna Suomen 70/340 kuntaan
Valtio hoita monia asioita keskitetysti esim terveydenhoito ja asiakkaalla on valinnan varaa, koska terveyskeskuksia ei ole. Perustervydenhoito on yksityistä, mutta valtio, paikallinen Kela maksaa
Ilmoita asiaton viesti
Poliitikkomme eivät ole ansainneet kansanedustaja-nimitystä. Asioiden valmistelu ja eteenpäin vieminen on jo pidemmän aikaa tapahtunut kansan tahdon vastaisesti, niin tässä kuntaliitosasiassakin.
Ei ihme, että nimitys ”valehtelija” osuu useamman kohdalla paikoilleen.
http://rikumaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97091-kun…
Ilmoita asiaton viesti
Jos vanhus liukastuu talvella ja hänet lähetetään 500 km:n päähän hoidettavaksi vaikka nyt lonkkamurtuman tähden, niin voi olla melko varma että vanhus saapuu kesken matkan ruumispussissa takaisin. Tässä on vain yksi esimerkki siitä, jonka tähden muutama pässi haluaa kuntarajat Suomesta pois.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta olisi ollut kohtuullista, että olisit kertonut Ranskan hallintojärjestelmästä laajemmin, mitä kullekkin hallintoportaalle.
Ranskan kuntien tehtävät eivät ole vertailukelpoisia Suomen tai Ruotsin kuntien kanssa.
Ranskassa on satakunta departtementtiä, joiden tehtävät koostuvat (otin tuolta wikipediasta) :
sosiaalityö: vaikeuksissa olevien henkilöiden sopeuttaminen, vähimmäispalkka-asiat, lastensuojelu, invalidien ja vanhusten tukeminen sekä ehkäisevä terveydenhuolto.
tiestö: departementin tiestön hallinnointi sekä alueellista merkitystä olevien kansallisten valtateiden hoito, julkinen liikenne sekä koululaiskuljetukset busseilla.
opetus: peruskoulun yläastetta vastaavan asteen koulujen opetus ja hallinnointi.
kulttuuri: departementin arkistolaitoksen hoitaminen, samoin alueen kirjastotoimi ja museot.
paikallinen kehittäminen: yhteisöille ja departementin kunnille osoitetusta avusta päättäminen.
Laki 13. elokuuta 2004 käsittelee paikallisia vapauksia ja vastuita, ja se on uusi aalto ranskalaisen yhteiskunnan desentralisaatiossa. Yleisneuvostoille tämä uusi aalto toi toimenpanovaltaa uusilla alueilla:
liikenne: suurin osa alueen tieverkostosta eli entiset departementtitason ja loputkin kansallisen tason teistä ja niiden hallinnointi, kalastus- ja kauppamerenkulun satamien hoito ja hallinnointi.
sosiaalinen toiminta: terveysohjelmat, vanhustenhuollon ohjelmat sekä kotitalousjätteiden hävittäminen.
asuminen: asuntorahastojen hallinta, samoin myös energiarahastojen hallinta.
opetus: alueen koulujen (collège) teknisen henkilökunnan sekä työntekijöiden palkkaaminen sekä niiden palvelujen hankkiminen.
kulttuuri: eräiden kansallisten muistomerkkien ja monumenttien hallinnointi, arkistot, museot, kirjastot sekä suunnitelmat departementin taideopetuksesta.
——————–
EU:n hallintoon luotiin aikoinaan jäykkää ranskalaista hallintomallia ja ilmankos siitä on tullut järkyttävän byrokraattinen
Ilmoita asiaton viesti
Departementit ovat osa valtionhallintoa ja niitä johtavat prefektit. ELi valtio vastaa kaikesta tuosta mitä kerroit. LIsäksi on alueet, joitta on 22 ja ne ovat lähinnä sitä lähidemokratiaa. Missään mielessä ei voi verrata ranskalaisia kuntia suomalaisiin, kuten päätoimittaja valitettavasti tekee.
Ilmoita asiaton viesti
On ihan ilmeistä, että tarvitaan yksikkö, joka on kuntaa isompi, mutta valtiota pienempi. Ruotsissa tämä on maakunta, Ranskassa departementti. Ei ole järkevää eikä demokraattista viedä kaikkea päätösvaltaa kauas kansalaisista. Suuriin kuntiin pitäisi saada kunnanosavaltuustot huolehtimaan lähiasioista, pienten kuntien yhteisistä asioista ( julkinen liikenne, sairaanhoito, keskiasteen koulutus, seutukaava) huolehtisi sopivasti maakunta. Etäisyydet on Suomessa pitkät eikä kunnan palvelut parane siitä, että se liitetään toiseen kuntaan, jossa voi olla teatteri tai uimahalli. Tilastot kaunistuu, mutta palvelut ei tule yhtään lähemmäs.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä.
Ruotsissa kallis terveyssektori on landstingetin vastuulla, ja kuntia on 260.
Maakuntien tai alueiden järjestämien palveluiden pitäisi olla suoraan ministeriöiden ammattimaisessa ohjauksessa ja valvonnassa, jolloin tasapuolisuus tulisi valvotuksi ja turhia byrokratia jäisi pois.
Nythän pienen kunnan asukas joutuu keräämään suuren operaation tai hoidon rahat/tuet erilaisin tempuin (yksityisen järjestelmän avulla tai sukulaisten avulla), koska kunnalla ei ole varaa niihin. Kateus…
Ilmoita asiaton viesti
Kuntaa suurempi, valtiota pienempi.
Suomessa on ollut maakuntahallinto, joka ei ole suoralla demokratialla valittu eikä siis nauti suoraa asukkaiden luottamusta. Seillä on häärinyt paljon paikallisten poliitikkojen ns. edustuksetonta vallankäyttöä kansalaisilta piilossa
Esimerkki maakunnasta Keski-Pohjanmaa, jossa noin 80.000 asukasta: ->Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto. Sen sisällä on ollut koulutuskuntayhtymiä, keskussairaalan ylläpitojärjestelmä (kuntainliitto?) ja muuta eri kuntien yhteistyötä keskuskuntana Kokkola.
Ei ole aina mennyt kuin Strömsössä, paitsi valtion rahaa… Tämä noin yleisellä tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Hei Markku Huusko,
Tiedätkö mikä taho vastaa Ranskassa sosiaali- ja terveydenhuollosta? Valtio, maakunnat? Olisi kiva tietää tarkemmin miten siellä toimitaan, koska nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan suuria summia.
Entä Suomessa toimivat kunnat + päällekkäiset kuntayhtymät omine hallintoineen? Tällä hetkellä meillä vaikuttaa niin monta instanssia päällekkäin ja sisäkkäin, ettei tällainen tavallinen tallaaja pääse jyvälle. ATK-systeemitkin ovat ihan retuperällä, koska jokainen pulju suunnittelee kaiken omin nokkineen ilman koordinatiota muun Suomen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Homma pitäisi suunnitella alusta lähtiuen uusiksi. SOTE-puoli kelalle, parempi miettiä toimintoja ja niiden keskittämistä kuin romuttaa osallistumista päätöksentekoon, vaikka tietenkin virkamiehet haluaisivat päättää kaikesta itse.
Kuntien verotusoikeus on myös hieman kyseenalaista, kuten myöskin erilaiset kunnalliset yhtiöt. Kuntien pitäisi olla enemmänkin päätäntä- ja hankintaorganisaatioita kuin tuottajia ja työnantajia.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko mielenosoituksen paikka huomenna perjantaina?
Ilmoita asiaton viesti
Jo pitemmältä aikaväliltä on saatu konkreettista tietoa että pieni kunta voi olla kustannustehokas yksikkö. Mutta joissakin tapauksessa tulokset voivat olla päinvastaisia. Kunnan koko sinänsä ei ole tae sen paremmin kustannustehokkaaseen palveluntarjontaan kuin päinvastaiseenkaan lopputulokseen.
Toivottavasti päätöksenteossa otettaisiin tieteelliset tutkimukset jotka analysoisivat mikä todellisuudessa on hyvän, toimintakykyisen ja asikkaiden kannalta ”edullisen” kunnan olemus.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntauudistusta vastaan esitetään niin typeriä väitteitä, että ihan sen takia minä päätin juuri kannattaa sitä täysillä. Ja siksi, että se on pakko saada läpi tällä hallituskaudella, koska seuraavassa hallituksessa voi olla kepu, joka nyt on hirttämässä itsensä typeriin väitteisiin. Politiikka on mahdollisen taidetta. (Ranska ei liity mitenkään asiaan, koska siellä on ihan eri systeemi, hohhoijaa. Puolestani Suomeen saa perustaa vaikka miljoona uutta kuntaa, kunhan kuntauudistuksen tavoitteet saavutetaan eli paikallistason hallintorakenne järkevöitetään ja saatetaan demokratian piiriin.)
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sen sijaan ovat pohjoismaita, joissa on ihan sama systeemi. Hohhoijaa. Ruotsilla ja Suomella on yhteinen hallintohistoria. Tanskalla, Norjalla ja Islannilla on yhteinen hallintohistoria.
Ruotsissa on 290 kuntaa, 2512 seurakuntaa, 20 lääniä ja Landstinget-väliportaanhallinto.
Norjassa on 430 kuntaa ja 430 seurakuntaa, 19 lääniä ja Fylkestinget-väliportaanhallinto.
Tanskassa, jonka pinta-ala on vain 43 000 km2 (Suomi 337 000 km2), on 100 kuntaa, 2100 seurakuntaa, 4 aluetta ja Region-väliportaanhallinto. Tanskan pääsaarilla (Själlanti ja Fyn) uusi kuntakeskus on enintään 12 km etäisyydellä vuonna 2006 lakkautettujen kuntien keskuksista. Se niistä ”Tanskan suurkunnista”.
300 000 asukkaan Islannissa on 79 kuntaa, 300 seurakuntaa, 8 lääniä, 3 vaalipiiriä ja 26 kihlakuntaa.
OECD:llä ei ole kompetenssia näillä vyöhykkeillä. Ei mitään toimivaltaa tässä asiassa.
OECD:n tilaustyölausunnon on laatinut OECD:n päivystävä suomalainen sosiaalifasisti (SKP:n demareista 1930-luvulla käyttämä nimitys).
Ilmoita asiaton viesti
Ranskassa on useita kuntia, joissa ei ole ainuttakaan asukasta.
Ranskassa on miljoonakaupunkeja, joiden vuositalousarvio on selvästi pienempi kuin Vantaan tai Tampereen kuntabudjetti.
OECD ei soita poskea Suomen kuntarakenteelle, mutta kyllä se Tanskan tuoretta kuntauudistusta (Tanska on myös pitkien etäisyyksien maa – ajallisesti) on usein kiittänyt.
Muutoin viittaan 2.2. kirjoittamaani blogaukseen täällä (”Kunta- ja sairaalauudistus”)
Ilmoita asiaton viesti
Tanskassa ei netti ja puhelimet toimi, vai mitä tarkoitit? Saariako? Miksi niihin pitäisi päästä nopeasti, miten se mihinkään liittyy?
Kunnilta pitäisi ottaa lakisääteisiä tehtäviä valtiolle, eli KELA:lle, koska vain taataan tasa-arvoinen kohtelu sekä jaetaan kustannukset reilusti.
Kunnat voisivat päättää yksittäisistä rakennusluvista, päivähoidosta, katujen kunnossapidosta yms. paikallisista asioista. Kunnallisveroprosenttiin samalla joku katto, esim 10% tms. jolloin kunnat olisivat pakotettuja toimimaan säästeliäästi.
Ilmoita asiaton viesti
Tanskassa oli joku vuosi sitten 300 kuntaa ja 20 sairaalaa, nyt siellä on 100 kuntaa ja 5 sairaalaa.
Niiden käytettävyydessä hoidon ja hallinnon tavoittaminen on tärkeätä ja osa väestöstä asuu kaukana hallinto- ja hoito-pisteistä.
Ilmoita asiaton viesti
Tanska ei ole pitkien etäisyyksien maa. Ison-Beltin silta ja rautatietunneli valmistuivat jo vuonna 1997.
Siitä lähtien todellisuus on ollut se, että Tanskan poikki idästä länteen eli Kööpenhaminasta Esbjergiin Pohjanmeren rannalle (runsaat 200 km) ajetaan autolla kahdessa tunnissa ja Tanskan halki etelästä pohjoiseen Saksan rajalta Jyllannin pohjoiskärkeen (runsaat 300 km) ajetaan autolla kolmessa tunnissa.
Vuoteen 1997 saakka junamatka Kööpenhaminasta Odenseen kesti kolme tuntia, vuodesta 1997 lähtien alle kaksi tuntia.
Ilmoita asiaton viesti
Sama koskee, Jaakko, Suomea.
Turku-Tampere-Helsinki (ns pizza-kolmio) on alle kahden tunnin päässä toisistaan.
Ouluunkin pääsee aika joutuisasti, samoin Kuopioon ja Joensuuhun.
Tanskassa pieni osa – samoin Suomessa – väestöstä asuu vähän pidemmän vaivan takana.
Olen asiaa tanskalaisten kanssa EU:ssa ällätikun kanssa katsonut ja ero on ällistyttävän pieni.
Ilmoita asiaton viesti
Joka tuppukylään vaan oma kunnanvaltuusto ja kovapalkkainen kunnanjohtaja esikuntineen kahmimaan valtion halpakorkoisia lainoja, saadaan bkt kasvuun ja pidetään työttömyys kurissa.
Ilmoita asiaton viesti
Pääkaupunkiseudun apulaiskaupunginjohtajille maksetaan paremmin kuin pääministerille ja niitä on kuitenkin varmaankin parikymmentä. Saisi kovapalkkaisen(7-10 000e/kk) kunnanjohtajan 40 kuntaan samalla rahalla. Kunnavaltuustot ja hallinnot eivät maksa mitään, päinvastoin. Ihmisethän pyrkivät niihin koska haluavat vaikuttaa kotiseudun asioihin. Tosin liian usein nämä miehitetään kunnan työntekijöillä, jolloin kaikenlainen tehostaminen on liki mahdotonta.
Kunnilta pitäisi ottaa tehtäviä pois ja kieltää yritystoiminta. Helsingin bussiliikenne ja Helsingin energia ovat hyviä esimerkkejä siitä mitä kunnan ei tule tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on Espookin teki tunnetusti ”järkevästi” kun myi sähkölaitoksensa saksalaiselle EONille. Nyt sitten pitää kaikki kunnat pakottaa myymään sähkö ja vesilaitoksensa yksityisille niin kohta meillä on maailman kallein vesi ja kovimmat kunnallisverot samalla. Mistä näitä ideoita riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Espoolaiset myivät liian halvalla, yksityiselle ei pidä antaa monopolia, tietenkään, sama ongelma esim. digian kanssa. Bussiyhtiötä ja invatakseja/busseja on maa täynnä. Helsingin energia joutunee maksamaan veronkiertoaan kymmeniä jos ei satoja miljoonia takaisin(päällimmäinen syy Helsingin haluihin yhdistyä, koska kunnallisveroa joudutaan muutoin nostamaan n3 äyriä, tähän asti on maksettu piiloveroina sähkölaskussa, investoinnit ja mätkyt estävät HE:ltä tulouttamisen kaupungin kassaan, kuntalaisten sähkölaskukin suurenee samalla) Hbl on vienyt leivän monen yrittäjän ja työntekijän suusta tuhlaamalla kuntalaisten verorahoja tappiollisen toiminnan pyörittämiseen.
Miltä sinusta tuntuisi jos työsi tekisi toinen halvemmalla, käyttäen sinunkin maksamia veroja. Mikäli yhteiskunnan toiminta yrittäjänä olisi hyvä juttu, olisi Kuuba maailman rikkain valtio. Itse asiassa hekin joutuivat sallimaan ihmisten yrittelijäisyyden, vihdoin viimein.
Metsäteollisuuden, lentoliikenteen yms. pääomavaltaisen teollisuuden käynnistäminen tarvitsi valtiota ja kuntia koska muilla ei ollut pääomia, nykyisin tälläista ongelmaa ei ole, vaan järkeviin suunnitelmiin saa rahoitusta. Helsingin palveluautot ajavat invalideja 230e/matka, kun yksityiset olisivat valmiita ajamaan 150e/matka (tms, paljon halvemmalla anyway), mutta kaupungille ei käy kun ostavat itseltään kalliimmalla ja maksavat tappiot sekä työttömien kuljettajien/yrittäjien korvaukset. Hyvä, hyvä. Vaatimalla tarjouksen liian monesta kyydistä kerrallaan varmistettiin pientien pois tippuminen, samoin kieltämällä pienyrittäjien yhteistarjoukset. Kokoomus/SDP sosialismia.
Finnairista sentään kokoomuksesta hieman oikealla olevalla Hautalalla on järkevä mielipide. Finnair on hukannut veronmaksajien rahoja kannattamattomaan toimintaan enemmän kuin armeija ehtii ikinä säästää. Arvosta on hävinnyt 75% viidessä vuodessa, ja silloinkaan arvo ei ollut koneiden markkinahintaa suurempi. Mitä hyötyä kansalaisille on tästä ollut?
Helsingin byrokratia maksaa noin 5500e/asukas/vuosi, kun Vantaalla luku oli muistaakseni n. 3500 euroa. Mikäli Helsingin kustannustaso siirrettäisiin vantaalle maksaisi se noin 300 000 000e/vuosi, siis sata miljoonaa enemmän kuin varuskuntien laukkauttamisella säästetään, Helsingin kannattaisi näyttää mallia ja olla tehokkain kunta Suomessa, vaatinee vain noin viidensadan miljoonan säästöjä. Hauska nähdä miten ne säästetään, lumitöistä??
Ilmoita asiaton viesti
Kuntien yhdistämishanke ajetaan kuin kärmes pyssyyn. Kunnat ovat pian entisten maakuntien kokoisia, ja siksi lähiaikoina aletaan perustaa näiden kuntien sisään pienempiä yksiköitä, ja kaikki alkaa taas alusta.
Silloin sopii kysyä: kannattiko kaikki tämä vaiva, varaintuhlaus (sillä säästöä liitokset eivät tuo kuin virallisiin papereihin), kuntalaisten raivo ja muu energianhaaskaus? Ja miksei sitä voisi kysyä jo nyt?
Tässä mielessä voi sanoa, että kuntien väenväkinen yhdistäminen ei nerokkuudessaan yllä edes Hölmöläisten matonjatkamisen tasolle.
Ilmoita asiaton viesti
Voisiko ratkaisu olla jokin sellainen, että jos kunta ei pysty hoitamaan asioitaan hyvin, (esim. veroprosentti pysyvästi yli 20 tai velka per asukas yli jonkun ajan) sen saisi liittää pakolla toiseen kuntaan?
ps. Itsekin asun kriisikunnassa, jonka veroprosentti on 21, vaikka etelässä ollaan ja töitä on kaikille halukkaille.
Ilmoita asiaton viesti
Parempi olisi siirtää toimeentulotuet KELA:lle ja terveydenhuolto valtiolle/sairaanhoitopiirille kaikille samanlaisella maksuperusteella, esim asukas/euroa. Loppuisi kriisit siihen.
Terveydenhuollossa ja sosiaaliturvassa paikallisella demokratialla ei ole arvoa, koska sen tulisi olla samantasoista koko maassa.
Ilmoita asiaton viesti
Pienille kunnille ratkaisu olisi huono, koska niiden investointihalu ja kyky voisivat tuosta ohjausmallista kärsiä.
Pakkojen asemesta poistaisin kuntien tulonsiirrot ja muuttaisin yhteisöveron jaettavaksi yrityksen työntekijöiden sijaintipaikkakunnan mukaan. Sen jälkeen ne kunnat, jotka eivät pärjää omillaan, voivat tehdä haluamiaan toimenpiteitä.
Pakkoliitokset tulisivat kyseeseen siinä vaiheessa, kun kunta toteaa itse että sen on pärjätäkseen pakko yhdistyä naapureiden kanssa, mutta naapurit eivät halua toisen kunnan liittyvän.
Ilmoita asiaton viesti
Vau!
”ps. Itsekin asun kriisikunnassa, jonka veroprosentti on 21, vaikka etelässä ollaan ja töitä on kaikille halukkaille.”
Asuinkunnassasi ei siis ole yhtään työtöntä työnhakijaa! Mahtavaa!!!
Mikähän kunta on kyseessä? En löytänyt sitä tilastoista.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti on harvinaisen oikeassa tässä kirjoituksessaan. Suomalaisjuntti on taas partiopoikamaisesti valmiina hyppäämään avantoon vaatteet päällä, kun ulkomaalainen paikallisoloja tuntematon ”auktoriteetti” näin käskee.
Ei ole MITÄÄN todisteita siitä, että suuruuden ekonomia auttaisi Suomen kuntarakenteen oloisssa. Meillä ei ole hirveän suurta määtää kuntia, ja kuntia yhdistämällä eivät kulut pienene.
Sitten on aivan eri asia, että säästöjä pitää saada aikaiseksi. Mutta Helsingin kannattaisi ensin esitää muutoksia valtionosuusjärjestelmään, ennen kuin se yrittää ulottaa karvaisen kätensä espoolaisten taskuihin.
Toimiviin ja tehokkaisiin rakenteisiin ei pidä pakkokeinoin puuttua, tai nousee kapina. Kauniainen on loistava esimerkki hyvin hoidetusta kunnasta, jossa sekä kuntalaiset ovat tyytyväisiä, talous on tasapainossa, palvelut toimivat ja yhteistyö ympäristökuntien kanssa toimii erinomaisesti. Vain kauna ja kateus voisi toimia pakkokeinona pakkoliitoksille tuollaisella alueella.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä:
”Koulumatematiikalla yhdessä ranskalaiskunnassa on asukkaita keskimäärin noin 1 700. Se on aika paljon vähemmän kuin 200 000. Yhdessä vähäväkisessä kunnassa kuulemma kaikki asukkaat ovat kunnanvaltuustossa.”
muistin tämän:
http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94849-s…
Minun kommenttini Henrille meni näin:
❤ 1 20.1.2012 22:20 Marjatta Halkilahti .Tämä Henrille
Täs olis yks kunta -ehdotelma:
Hyödynnetään kaikki nykyiset kylät ja kaupunginosat.
Tehdään niistä ne uudet kunnat.
Kuntalaiset valitsevat KyläPäällikön, joka saa olla tehtävässään niin kauan, kun hallitsee hommansa ( ts. kyläläiset saavat lempata päällikön sivuraiteille heti, kun se töpeksii, ei ole luottamuksen arvoinen)
Kuntalaiset maksavat veroja johonkin, no, yhteen ja samaan pisteeseen kuitenkin, olkoot nyt vaik SuomiKassa ja olkoot vaik pääkaupungissa. Ei sentään sen ”GyggeloHeimin” naapurissa! Sieltä voi saada huonoja vaikutteita!
SuomiKassan työntekijät ( sellaiset, jotka osaavat laskea) jakavat kullekin kunnalle rahaa eri palvelujen järjestämiseksi. Kustannustietous on oltava kassan sakilta todella hallinnassa.
Sit vaan jaetaan rahaa.
Niille kylille ja kaupunginosille.
Saa se KyläPäällikkö jonkun KassaTytön tai -Pojan apulaisekseen ottaa.
Esim. vanhustenhoito, siihen saa xxx euroa/xx -vuotias.
Kunta järjestää tarvittavat palvelut ja jos homma tulee hoidetuksi halvemmalla niin seuraavana vuonna kuntalaiset saavat ylijäämärahoilla tehdä mitä tykkäävät!
Jos kunta ei pärjää, niin kysykööt naapurikylän KyläPäälliköltä, siltä joka pärjää, apua/ohjeita.
Annettu raha on kuitenkin niin suuri tai sopiva, että sillä saa palvelun järjestettyä tumpelokin KyläPäällikkö aina Helsingistä Utsjoelle.
Juu ja kyl jok