Antti Rinne ja Alexander Stubb, Suomen käänteen todelliset sankarit?

Antti Rinne (sd) ja Alexander Stubb (kok) toimivat samassa hallituksessa 2014–2015.

Pääministeri Antti Rinteestä (sd) julkaistiin viime viikolla kirja Antti Rinne – Koko tarina (Into, 2019), jonka sisältöä on paljonkin käsitelty, mutta ainakin yksi tarina on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tarina koskee vuosikausia kestäneen surkean jakson jälkeen tapahtunutta Suomen talouskäännettä 2015–2016. Istuvalla pääministerillä on siitä kirjassa tulkinta, johon en ole sellaisenaan ennen törmännyt.

Hän asettelee siinä sankarin viittaa vahvasti omaankin selkäänsä.

”Syksyllä 2015 työllisyys kääntyi nousuun. Uuden tiedon valossa talouden käänne tapahtui selvästi aiemmin kuin nyt puhutaan. Väitän, että meidän infrapakettimme sai sen aikaan. Me käänsimme talouden. Sipilän hallituksen aikana suhdanne nappasi kiinni ja tuli muita tekijöitä, jotka kiihdyttivät kasvua”, Rinne sanoo Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjoittamassa teoksessa.

Rohkeasti sanottu henkilöltä, joka oli vain lyhyen aikaa ministerinä hallituksessa, jota sen pääministerikään ei pitänyt onnistuneena. Myöskään Rinteen omien aiempien näkemysten mukaan hallituksessa ei pidetty sopimuksista kiinni.

Kerrataanpa vähän historiaa. Vuoden 2014 toukokuussa Rinne oli onnistunut saamaan haltuunsa sdp:n puheenjohtajuuden ja pian sen jälkeen valtiovarainministerin salkun Jutta Urpilaiselta.

Pääministeriksi nousi kesäkuussa 2014 Alexander Stubb (kok), joka peri tehtävän EU-komissioon siirtyvältä puoluetoveriltaan Jyrki Kataiselta. Kataisen-Urpilaisen hallitus oli muuttunut hetkessä Stubbin-Rinteen hallitukseksi.

Muistellaanpa sitten taloushistoriaa. Vuonna 2014 Suomen bkt laski 0,4 prosenttia laskettuaan kahtena edellisvuonna hieman enemmän. Julkinen velka kipusi 60,2 prosenttiin.

Seuraavana vuonna bkt kasvoi 0,6 prosenttia, eli talouden meno oli yhä erittäin nihkeää, joskin plusmerkkistä. Julkinen velka kipusi jo hälytyskelloja soittavasti 63,6 prosenttiin, mikä oli ruma ylitys suhteessa EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa mainittuun 60 prosentin rajaan.

Suomen Pankki arvioi loppuvuodesta 2016, että ”velan kasvu jatkuu vuosina 2016–2019 nopeana, ja velkasuhde ylittää jo 71 % vuonna 2019”. Ei hyvältä näyttänyt, mutta onneksi se arvio meni pieleen, sillä Juha Sipilän (kesk) hallitus onnistui painamaan velkasuhteen vuonna 2018 selkeästi alle 60 prosenttiin.

Eli, valtiovarainministeri Rinteen ja pääministeri Stubbin vajaan vuoden kestäneen hallituskauden aikana tai sen päätöksillä Suomen talouden ei voi sanoa kääntyneen, mutta julkinen velkaantuminen sen sijaan yltyi. Rinteen väite ”Me käänsimme talouden” ei saa tukea tutkimuksesta.

Käänteen pienessä avotaloudessamme aiheuttivat pääasiassa kansainväliset tekijät: eurokriisin taittuminen, viennin kohentunut veto ja korkojen voimakas lasku, joka tuki kiinteistömarkkinoita. Asuntokauppa ja rakentaminen lähtivät rullaamaan, mitä Rinteenkin mainitsema satojen miljoonien infrapaketti MAL-sopimuksineen epäilemättä jonkin verran edisti.

Talouden ja työllisyyden kannalta tutkitustikin merkittävä poliittinen onnistuminen tuli vasta myöhemmin. Se oli Juha Sipilän (kesk) hallituksen myötävaikuttama kiky-sopimus, joka syntyi kesällä 2016. Työmarkkinajärjestöjen tekemä sopimus lisäsi teollisuuden kilpailukykyä ja pani rasvaa Suomen talouden rattaisiin.

Periaatteessa ei tietysti ole mitään väliä, kuka tai mikä talouskäänteen aiheutti. Hyvä, kun firmoilla alkoi mennä paremmin ja yhä useammalle kansalaiselle tarjoutui työtä.

Merkille pantavaa on kuitenkin poliitikkojen halu rakentaa itsestään tosiasioita luovasti käyttäviä sankaritarinoita. Pääministerin tehtäviä tällä hetkellä heikkenevissä talouden oloissa hoitava Rinne ole tässä lajissa ensimmäinen eikä taatusti viimeinen.

Loppuun täytyy laittaa Rinteen vuosien 2014–2015 taistelukaverin Stubbin lennokas kommentti Mörttisen ja Nurmen Rinne-kirjasta: ”Entisenä pääministerinä symppaan aina istuvaa viranhaltijaa. Se on oikeasti tasavallan rankin duuni. Paska lentää aamusta iltaan.”

Stubb arveli menevänsä jonain päivänä kaljalle muistelemaan menneitä Rinteen kanssa ”kun tehtävä on suoritettu”. Toivoa sopii, että yksi noista suoritetuista tehtävistä on Suomen velkakierteen katkaiseminen.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu