Kaikki naiset mukaan maanpuolustukseen

Poliittinen keskustelu naisten asevelvollisuudesta käytännössä loppui Suomessa, kun edesmenneen Ilkka Kanervan (kok) johtama parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea ei vuoden 2021 marraskuussa julkaistussa mietinnössään sitä suosittanut. Se esitti kyllä kutsuntojen ulottamista naisiin.

Vain muutama kuukausi Kanervan komitean mietinnön julkaisemisen jälkeen Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti Ukrainaan pyrkien alistamaan sen valtansa alle, mistä seurasi Suomen hakeutuminen puolustusliitto Naton jäseneksi.

Ukrainassa kaksi ja puoli vuotta kestäneen Venäjän verisen hyökkäyssodan aikana Suomessa on keskusteltu paljon turvallisuudesta ja muutettu myös lainsäädäntöä. Syynä ovat olleet Venäjän hybridioperaatiot, joista näkyvin on ollut kolmansien maiden kansalaisten työntäminen Suomen itärajalle.

Varautumista pahempaan on Suomessa tehty ja tehdään koko ajan monella tasolla. Yksi ilmentymä tästä on Ajatuspaja Toivon julkaisema Suomen Nato-strategia -kirjanen (toim. Sini Ruohonen ja Elina Riutta), jonka ympärille kokoomustaustainen ajatuspaja järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden Helsingissä Ostrobotnialla.

Tilaisuudessa saivat puheenvuoron Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Sinikukka Saari ja Iro Särkkä sekä Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Marko Palokangas, jotka olivat kirjoittaneet artikkelin myös tuoreeseen Nato-kirjaseen. Kaikkiaan kirjoittajia on kymmenen, joukossa on myös esimerkiksi venäläinen oppositiopoliitikko Vladimir Milov.

Saaren teemana kirjassa on Venäjän reagointi Suomen Nato-jäsenyyteen, Särkkä käsittelee Suomen ja pohjoismaisen puolustusyhteistyön uutta suuntaa ja Palokangas yhdessä Riutan kanssa asevelvollisuuden vaikutuksia kriisinsietokykyyn ja varautumiseen.

Palokankaan ja Riutan tekstissä esiin nousee yleinen asevelvollisuus parhaana varautumiskeinona Suomelle. Siinä puhutaan asevelvollisuuden kehittämisestä ja viitataan ikäluokkien pienenemiseen. Sitten tulee, kuin hieman varkain, toimenpidesuositusta muistuttava toteamus. Se koskee maanpuolustusvelvollisuutta, joka on nykyisin naisille asepalveluksen osalta vapaaehtoista.

”Asevelvollisuutta tulisi kehittää enemmän yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta kattavammaksi, esimerkiksi hyödyntämällä ikäluokasta myös muut kuin asevelvolliset miehet. Tämä voisi tarkoittaa asevelvollisuuden laajentamista maanpuolustusvelvollisuuden suuntaan ja koskettamaan koko ikäluokkaa”, everstiluutnantti Palokangas ja Varusmiesliiton puheenjohtaja Riutta kirjoittavat. Se on hyvä pelinavaus tilanteessa, jossa Euroopassa riehuu sota, jonka Suomen itäinen naapurivaltio on aloittanut.

Heidän tekstissään viitataan lopuksi myös valtioneuvoston puolustusselontekoon, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle alkaneen syyskauden aikana. Selonteossa annetaan ohjaus ”Suomen puolustuksen kehittämiselle osana liittokuntaa noin kymmenen vuoden aikajänteellä”.

Aiotaanko puolustusta kehittää jossain vaiheessa toteuttamalla myös naisten asevelvollisuus vai aletaanko perustuslain 127. pykälässä mainittua jokaisen Suomen kansalaisen maanpuolustusvelvollisuutta viedä selonteon pohjalta jotenkin muuten eteenpäin? Aseen kanssa palvelustaan ei ole nykyisinkään pakko suorittaa, ja se käytäntö epäilemättä säilyy myös silloin, jos kaikki nuoret aikuiset sukupuoleen katsomatta kutsutaan maanpuolustukseen mukaan.

Vähintään uudessa puolustusselonteossa ”selkiytetään asevelvollisuuden roolia osana kokonaisturvallisuutta”, kuten Palokangas ja Riutta Suomen Nato-strategia -kirjasessa lupaavat.

Markku Huusko

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu