Suomen kehitysapu pois mailta, jotka myötäilevät Putinia

Suomi on varannut ensi vuodeksi maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön 172,7 miljoonaa euroa. Se on osa valtion budjetin mukaisista kehitysyhteistyön määrärahoista, jotka ovat tänä vuonna kaikkiaan noin 1,3 miljardia euroa.

Kehitysyhteistyön ja rahojen kohdentamisen on nostanut viimeksi esille kansanedustaja Pauli Kiuru (kok), joka esittää, että ”Suomen on tarkasteltava Venäjää myötäileville maille antamaansa kehitysapua uudelleen”.

Vaikka Venäjän laittomat liitokset Ukrainassa hyväksyi lokakuun äänestyksessä hyökkääjän itsensä lisäksi vain neljä YK:n synkän pään jäsenmaata, 35 maata pidättäytyi äänestämästä eli ei myöskään tuominnut Venäjän törkeitä toimia.

Nämä pidättäytyjät eli presidentti Vladimir Putinin Venäjää ainakin jollain tasolla ymmärtävät maat nosti esille myös Kiurun puoluetoveri Anne-Mari Virolainen viime viikolla ja viittasi myös kehitysapuun.

”Niiden maiden kanssa pitää olla tosi tarkkana, että annetaanko niille mitään ja jos annetaan, valvonnan pitää olla äärimmäisen tarkkaa”, Virolainen totesi Uuden Suomen haastattelussa.

Jo keväällä vastaavalla tavalla olivat liikkeellä perussuomalaiset kansanedustajat Jukka Mäkynen, Mauri Peltokangas ja Sanna Antikainen, jotka tekivät huhtikuussa toimenpidealoitteen kehitysavun lakkauttamisesta niihin maihin, jotka äänestivät Venäjän puolesta YK:n yleiskokouksessa 7.4.2022. Silloin äänestettiin Venäjän erottamisesta YK:n ihmisoikeusneuvostosta.

Aiheesta oman kirjallisen kysymyksensä eduskunnassa teki huhtikuussa myös kokoomuksen Ville Kaunisto. Siinä hän kysyi hallitukselta ”tarvitseeko Suomen harkita uudelleen kehitysavun antamista niihin maihin, jotka äänestivät yhdessä Venäjän kanssa, jotta kehitysavun hyväksyttävyys pysyy Suomessa korkealla tasolla?”

Oppositiopoliitikot ovat kysymyksineen ja vaatimuksineen oikeassa. On kestämätöntä, että Suomi lahjoittaa hyvin rajallisista resursseistaan varoja maihin, jotka eivät suostu tuomitsemaan sotapresidentti Putinin ja häntä myötäilevän eliitin hallitseman Venäjän julmaa sotaa Ukrainassa.

Venäläissotilaat ovat tappaneet, raiskanneet ja ryöstäneet siviilejä Ukrainassa täysin epäinhimillisellä tavalla. Tälläkin hetkellä venäläisjoukot tulittavat Ukrainan siviilikohteita, etenkin energialaitoksia, tavoitteenaan maan sähkön- ja lämmöntuotannon tuhoaminen ilmojen kylmetessä.

Suomen ulkoministeriön sivuilta löytyy listaus maista, joissa Suomi tekee merkittävää kehitysyhteistyötä. Kun sitä vertaa maihin, jotka jättivät tuomitsematta Venäjän lokakuun äänestyksessä, saadaan alustava lista valtioista, joille kehitysapu Suomesta pitäisi keskeyttää, kunnes ne lopettavat Venäjän sotapolitiikan myötäilyn.

Tältä myötäilijöiden listalta löytyvät Uzbekistan, Kirgisia, Tadžikistan, Vietnam, Etiopia, Mosambik ja Tansania. Kehitysapua Suomesta myös saava Syyria äänesti jopa suoraan Venäjän puolesta. Kevään YK-äänestyksessä Venäjän myötäilijöissä oli samoja maita.

Nyt Suomessa on tarkan tarkastelun paikka. Kuten kansanedustaja Pauli Kiuru muistuttaa, eduskunta voi muuttaa vuoden 2023 talousarvioesitystä haluamallaan tavalla joulukuussa.

+40
Markku Huusko

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu