Tyylikkäästi Natoon

Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Ne valtiojohdon sanat jäävät historiaan.

Talvella 2012, kaksi vuotta ennen kuin Venäjä oli kaapannut Krimin niemimaan Ukrainalta, vain 14 prosenttia suomalaisista oli edes jokseenkin samaa mieltä Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) kyselyssään esittämän ”Suomen tulee liittyä Natoon” -väitteen kanssa.

Nato-jäsenyyttä vastaan oli 65 prosenttia, kaksi kolmesta suomalaisesta.

Maaliskuussa 2022 Nato-jäsenyyden kannalla oli vastaavassa Evan kyselyssä 60 prosenttia suomalaisista ja vastaan 19 prosenttia. Muiden tahojen vastaavissa selvityksissä kannatus on edelleen kasvanut sen jälkeen ja vastustus laskenut.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin käskemä Venäjän armeijan yhä raaemmaksi käyvä hyökkäys Ukrainan maaperälle helmikuussa 2022 on muuttanut suomalaisten näkemyksen nopeasti. Suomalaisiin on epäilemättä vaikuttanut myös Venäjältä kantautunut käsittämätön puhe ydinaseiden käytön mahdollisuudesta sodankäynnin välineenä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistölle ja monelle muullekin päättäjälle sekä asiantuntijalle oli merkityksellistä jo se, kun Kreml viestitti viime joulukuussa, ettei Nato saa ”laajentua” eli tosiasiassa ottaa vastaan uusia puolustusliittoon itse haluavia jäseniä.

Tällainen ovien sulkeminen olisi vienyt uskottavuuden Suomen Nato-optiolta, siis jo useamman Suomen hallituksen itselleen varaamalta mahdollisuudelta hakea liittouman jäsenyyttä.

Tänään on nähty historialliset sanat presidentti Niinistöltä ja pääministeri Sanna Marinilta (sd):

”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa. Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Toivomme, että tämän ratkaisun tekemisen vielä edellyttämät kansalliset askeleet otetaan lähipäivinä ripeästi”, presidentti ja pääministeri toteavat kirjallisesti antamassaan yhteislausunnossa.

Koko tiedote oli kahden kappaleen mittainen. Ei tiedotustilaisuutta, ei salamavalojen räiskettä. Tässä sitä vain muutetaan Suomen turvallisuuspolitiikan kurssi kymmeniksi, jos ei sadoiksi vuosiksi eteenpäin, ja mennään Natoon.

Tyylikästä.

Kerrataan tähän vielä tuore näkemys henkilöltä, joka on kannattanut Suomen siirtymistä läntiseen leiriin myös silloin, kun se 1960- ja 1970-luvulla oli poliittisesti vaikeampaa.

Raimo Ilaskivi, 93, sanoi Uudelle Suomelle tällä viikolla:

”Ei olisi ikinä kuvitellut vuosi sitten, että Suomen kansassa tapahtuu niin mahtava mielenmuutos, mikä todella Naton osalta tapahtui. Putin teki oman temppunsa, ja hän tuskin ajatteli, että kehitys menisi tällä tavalla.”

Suomen eduskunta, joka edustaa kansaa, päättää Nato-jäsenyydestä ensi viikolla. Vaikka keskustelu saattaa venyä maanantaina pitkäksi ja siirtyä osin jopa tiistain puolelle, kaiken pitäisi olla eduskunnankin osalta valmista tiistaina 17.5., jolloin Suomi voisi myös virallisesti lähettää hakemuksensa Natolle.

Samana päivänä Suomen turvallisuuspolitiikan johtaja, presidentti Niinistö aloittaa valtiovierailunsa Ruotsissa. Uuden Suomen korkealta päättäjätasolta saaman arvion mukaan Ruotsilla ei pitäisi olla mitään ongelmaa toimittaa hakemuksensa samana päivänä kuin Suomi sen jälkeen, kun länsinaapurin sosialidemokraatit ovat ensin vahvistaneet Nato-myönteisyytensä sunnuntaina 15.5.

+23
Markku Huusko

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu