Vihapuheella vaiennetaan, Soldiers of Odin nähty ”valtuuston lehtereillä” – Nyt pitäisi hälytyskellojen soida Suomessa

Valtioneuvosto julkaisi viime perjantaina tärkeän tutkimuksen nimeltä Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Ensinnäkin on hyvä, että tutkimuksessa määritellään vihapuhe, jotta sen olemassaolon kiistäjätkin ymmärtävät, mistä on kyse. Vihapuheella tarkoitetaan halventavia, uhkaavia tai leimaavia ilmaisuja, jotka liittyvät joko puheen kohteen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai joiden taustalla on suvaitsemattomuus.

Hyvin kiinnostava määritelmään liittyvä havainto on seuraava: ”Vihapuhe ei kuitenkaan välttämättä ole tunnesisällöltään vihaista tai edes sisällä voimakkaita tunteita. Vihapuhe voi olla tyyliltään neutraalia ja rauhallista siitä huolimatta, että se pyrkii halventamaan tai leimaamaan.”

Vihapuhe on joissain tapauksissa laitonta tai rangaistavaa. Kaikki ei suinkaan tule myöskään viranomaisten tietoon.

Aleksi KnuutilanHeidi KososenTuija SaresmanPaula HaaranReeta Pöyhtärin tekemän tutkimuksen havainnot vihapuheen yleisyydestä ja sen vaikutuksista demokraattiseen päätöksentekoon ovat sellaisia, että hälytyskellojen pitäisi Suomessa soida.

Tässä muutamia otteita:

Kuntapäättäjien joukosta kaksi kolmasosaa katsoi vihapuheen julkisessa tilassa tai julkisessa keskustelussa lisääntyneen jonkin verran tai paljon.

Vihapuhetta kokeneista kuntapäättäjistä 28 prosenttia kertoi halunsa osallistua päätöksentekoon vähentyneen.

Suomalaisista kuntapäättäjistä naiset kokevat vihapuhetta huomattavasti miehiä enemmän.

Kyselyn perusteella noin kolmannes kaikista Suomen kuntapäättäjistä on kokenut luottamus- tai virkatehtäviin liittyvää vihapuhetta tai häirintää.

Kyselyyn vastanneista eduskuntaryhmien edustajista 45 prosenttia kertoi kohdanneensa vihapuhetta.

Rasismin motivoiman vihapuheen vakavuudesta todistaa useamman haastateltavan kuvaama vihapuheen vaikutus maahanmuuttajataustaisten päättäjien halukkuuteen lähteä ehdolle joko kunnallisvaltuustoon tai eduskuntaan.

Vihapuheen vaientava vaikutus näkyi kyselyssä siten, että päättäjät vähentävät vuorovaikutustaan muiden kanssa ja aktiivisuuttaan sosiaalisessa mediassa.

Monet tutkimukseen osallistuneet kertoivat, että vihapuhe ja häirintä on saanut heidän harkitsemaan politiikasta luopumista tai lopettamaan politiikkaan osallistumisen.

 

Kyselyyn vastasi 1307 kuntapäättäjää, mikä on otoksena hyvä. Eduskuntaryhmistä vastaaja oli 86, eli siltä osin tulos on suuntaa antava.

Ei ole mikään yllätys, että vihamieleiseen viestintään syyllistyvät erityisesti maahanmuuton vastustajat, mikä tutkimuksesta käy hyvin ilmi. Viestien takana on useimmiten keski-ikäinen mies.

Yli puolet vihapuheen kohteeksi joutuneista oli kohdannut sitä sosiaalisessa mediassa. Tutkijat toteavatkin sen yleisesti tunnetun tosiasian, että ”Twitterin ja Facebookin kaltaiset yritykset eivät järjestelmällisesti valvo alustoillaan omia sääntöjään tai estä niiden vastaisesti toimivia”.

Tutkimukseen osallistuneet mainitsivat ryhmiä, joiden nähtiin toimineen vihapuheen tuottamisen taustalla. Useampia mainintoja saivat Soldiers of Odin, Pohjoismainen vastarintaliike, Jotain rajaa sekä Rajat kiinni. Kaikkien mainittujen ryhmittymien taustalla on maahanmuuttovastaista ajattelua.

Soldiers of Odinin edustajia on nähty jopa valtuustosalissa.

”Soldiers Of Odin -porukka oli valtuuston kokouspaikan ulkopuolella osoittamassa mieltään ja kokousaikana lehtereillä. Poliisi oli kutsuttu turvaamaan kokousta”, eräs vastaaja kertoi tutkimuksessa.

Perussuomalaiset oli tutkimuksessa ainoa puolue, jonka vihapuhetta kokeneista enemmistö kertoi sen lisänneen heidän haluaan “vaikuttaa kiistanalaisiin asioihin”. Hyvin harva perussuomalaisista kertoi vihapuheen heikentäneen heidän haluaan poliittiseen osallistumiseen.

Vihreiden, keskustan ja rkp:n edustajat kertoivat puolestaan keskimääräistä useammin vihapuheen vähentäneen heidän motivaatioitaan ”vaikuttaa kiistanalaisiin asioihin”.

Rajuja tuloksia, mutta entä sitten tutkijoiden toimenpiteet?

He ehdottavat esimerkiksi, että poliisin olisi hyvä kehittää järjestelmällisiä käytäntöjä rikosilmoitusten merkitsemiseen viharikoskoodilla seurannan helpottamiseksi.

Lisäksi eri kansalaisjärjestöt voisivat heidän mukaansa käynnistää varjoraportointikampanjan vaalien yhteydessä ja kehottaa ehdokkaita kertomaan heihin kohdistuvasta vihapuheesta sekä kokemuksistaan sen vastaanottamisesta.

 

Vihapuheen uhka suomalaisen demokratian rajoittajana on siis todellinen. Kansanvallan puolustajilla on nyt tehtävää.

Kovin yksilötason lupaus vihapuheen vastaisessa toiminnassa on nähty kansanedustaja Anna Kontulalta (vas). Hän ilmoittautui perjantaina ”tapaamaan jokaisen uhkailijansa”.

Me Uudessa Suomessa lupaamme puolestaan tehdä parhaamme turvallisen yhteiskunnallisen blogikeskustelualustan tarjoamisessa.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu