Ajatuksia herättäviä maanantaipäivän otsikoita energian tuotannosta
Tänään tarttui silmään pari otsikkoa ja niihin liittyvää uutista.
Toinen oli Oulussa ilmestyvässä Kalevassa. Kalevan artikkeli käsitteli turvealan yrittäjien ja turvealan työntekijöiden asemaa. Turvealan yrittäjät haluaisivat päätöksentekijöiltä ( ministeriöt, ministerit, hallitus, eduskunta valiokuntineen) konkreettisia selkeitä päätöksiä ja yhtenäisyyttä. Turvealaa koskevassa päätöksenteossa on viime vuosina ja vuosikymmenenä ollut melkoista soutamista ja huopaamista. Alan yrittäjät kalustoinvestointeineen ja kaluston ylläpitämisessä eivät pysy jatkuvassa muutoksessa mukana. Sama koskee myös turvealan ammattityöntekijöitä, jotka kokevat alan työpaikat menetetyksi ja siirtyvät näin ollen muihin ammatteihin.
On myös epäselvää, miten turvetta käyttävät lämpöä ja sähköä tuottavat yritykset ( mm. Oulun Energia ) korvaavat turpeen käytön. On ollut havaittavissa, että energiayritykset ovat kannustaneet metsänomistajia laajempiin harvennushakkuisiin. Mahtaako tuossa olla kytkentä siihen, että turpeen hyödyntäminen energian tuotannossa uhkaa loppua ? Siirrytään puuhakkeen käyttöön. Mutta riittääkö oksista, kannoista, latvuksista sekä harvennushakkuista silputtu puuhake korvaamaan turpeen ja kivihiilen ? Oulussahan ei kivihiiltä ole enää käytetty
( ks. https://www.oulunenergia.fi/vastuullisuus/vastuullisuus-oulun-energia-konsernissa/ratkomme-ymparistohaasteita/#kohti ).
Kalevan jutun otsikon saateteksteineen voi lukea oheisesta linkistä ( koko jutun lukeminen edellyttää maksullista lukuoikeutta verkkosisältöön ):
ks. https://www.kaleva.fi/taman-kesan-turvekausi-oli-jaada-tekematta-ja-moni/4784996
tta
Se, että turvetta ei meillä tulkita uusiutuvaksi kuten esimerkiksi Ruotsissa, perustuu siihen, että
joulukuussa v. 2000 eduskunnan suuri valiokunta ratkaisi arvalla sen, että turve ei ole uusiutuva energialähde.
ks.
Toinen otsikko joka iski silmään tuon Kalevan turve-jutun lukemisen jälkeen oli Usarin tämän päivän artikkelin otsikko:
”Maapallon luonnonvarat on tältä vuodelta kulutettu – Suomalaisten ylikulutuksella kolme veturia”
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/maapallon-luonnonvarat-on-talta-vuodelta-kulutettu-suomalaisten-ylikulutuksella-kolme-veturia/e314ce85-e44c-4ff0-b30f-257d57c9647c
Tuli noista otsikoista ja artikkeleista mieleen, että emme me ainakaan turvetta enää ”ylikuluta” Suomessa. Vai aloitammeko sittenkin uudelleen käyttämään turvetta jos muita energiavaihtoehtoja ei muutaman kuukauden kuluttua saada lämpövoimalaitoksille ? Täällä pohjoisemmassahan sitä turvetta vielä riittää, mutta millähän Helen korvaa kivihiilen käytön maksimissaan 4 300 MW:n lämmön ja sähkön tuotannossa. Tuo Helenin nyt fossiilisilla käyvien voimalaitosten yhteisteho vastaa noin 2½ kertaisesti Olkiluoto 3:n tehoa ( 1 600 MW ). OL 3:han tuottaa vain sähköä. Jos siitä halutaan lämpöä, pitää sähkö siirtää ja muuttaa jossakin lämmöksi, joka syötetään kaupungin keskuslämmitysverkkoon.
Turvetta voisi mainiosti käyttää Suomessa energiantuotantoon vielä vuosia – kunhan se tehdään vastuullisesti, eikä saatuteta vesistöjä.
Hake on kyllä ”uusiutuvaa”, mutta kallista ja saastuttavaa – kuljetuksesta ja poltosta aiheutuu suuret tappavien pienhiukkasten päästöt. Mielestäni hakettakin voisi hyvin käyttää vielä vuosia, mutta pitkällä tähtäimellä senkin poltosta olisi hyvä päästä eroon.
Kivihiilen käytön lopettaminen pitää siirtää tulevaisuuteen. Kivihiili on halpaa ja sen huotovarmuuskin on haluttaessa hyvä, sillä sitä on helppo varastoida avotaivaan alle suuriin kekoihin.
Tuulivoima on haitallista sattumavoimaa – sen rakentaminen Suomeen täytyy lopettaa. Katso kuvat millaista se tuulivoiman tuotanto aikusten oikeasti on:
https://jput.fi/Verovaroin_tuetaan_tuulivoimahui.htm
Suomeen pitää rakentaa ydinvoimaa, ydinvoimaa ja ydinvoimaa. Suosittelen, että ostetaan sarjatuotantona kolme identtistä APR1400 laitosta Etelä-Koreasta:
https://jput.fi/Ydinvoima_Etela_Korea.htm
Ilmoita asiaton viesti
Joo, täälläkin järvien rannalla olevat mökkiläiset valittavat turpeen noston sotkevan järvien vesiä. Mahtaisiko tuohon ongelmaan löytyä jokin ratkaisu, jos turvetta vielä aiotaan hyödyntää.
Ydinvoima lienee suuressa mittakaavassa ( ja vähän pienemmässäkin) ainoa realistinen ratkaisu maailman energiahuollon kannalta. Siinä rinnalla on vielä kauan ylläpidettävä fossiilista energiaa ainakin logistiikan ja matkustamisen puolella. Ei tarvitse mennä kuin MarineTraffic ja FlightRadar24 -sivustoille, niin jokainen voi havainnollistaa itselleen mikä merkitys fossiililla polttoaineilla on logistiikassa. Tokihan teoriassa voitaisiin globaali liikenne siirtää päästöttömillä purjelaivoilla hoidettavaksi, kuten kuvitellaan tuulimyllyjen korvaavan muun sähkön tuotannon. Purjelaivallahan matkustaa Euroopasta Kauko-Idän markkinoille ja lomareissuille tuulista riippuen 2 – 2½ kuukaudessa suuntaansa.
Kuinkahan moni kansainvälisiin ilmastokokouksiin matkustaneista delegaatioista on matkustanut niihin päästöttömästi purjealuksilla ?
Ilmoita asiaton viesti
Turpeen korvaajaksi hieman pidemmällä aikavälillä (>10 vuotta) sopisi lämpöydinvoimalat. Lyhyellä aikavälillä ei turvetta voida korvata muulla kuin hakkuujätteellä. Joten turpeennostoa energianlähteeksi on jatkettava.
Ilmoita asiaton viesti
Selventävä laskelma, tuulivoimalla tuotetun sähkön CO2-päästöt ovat puolta suuremmat kuin vesivoimalla tai ydinvoimalla tuotetun sähkön CO2-päästöt per kWh, jos sillä nyt mitään merkitystä on. Tuulivoimalobbarit ovat ainakin syyllistyneet harhaanjohtavaan markkinointiin.
”Vind-el släpper ut mer koldioxid (CO2) än vad vatten-el och kärnkrafts-el släpper ut tillsammans.Vindel släpper ut 13 gram koldioxid (CO2) / kWh, vatten-el 4,4 gram CO2 / kWh och kärnkrafts-el släpper ut 4,5 gram CO2 / kWh.”
https://www.vindbrukdalsland.se/vind-el-och-koldioxid/
Ilmoita asiaton viesti
Viheriäiset kailotti silloin ennen surullista arvontaa että heidän vaatimus turpeen uusiutumattomaksi julistamiseen perustuu tieteeseen.
Olisko kellään laittaa linkkiä tutkimukseen joka todistaa että turve ei lisäänny?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo tiede tässä kohtaa taitaa olla sitä Frankfurtin koulukunnan mukaista tiedettä.
Frankfurtin koulukunta on asettunut USAn yliopistoihin ja toiminut sieltä käsin.
Eli Marxin perilliset, kun eivät ymmärtäneet Marxin taloustieteestä mitään, omivat Marxin kulttuurimarxilaisuuden sen sijaan. Kulttuurimarxilaisuus oli Frankfurtin koulukunnalle helpompaa ”tiedettä”, kun se ei ole tiedettä lainkaan.
Saman voisi todeta CO2- tieteestä ja Mann, Schneider, Schmidt…, että ovatko he lainkaan tiedemiehiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kertaalleen poltettu turve ei lisäänny.
Pari kertaa palanut tuulimylly taas lisääntyy. M.O.T.
Ilmoita asiaton viesti
Kivihiili olisi paras huoltovarmuuspolttoaine. Sitä on helppo varastoida voimaloiden lähistölle tarvittaessa vaikka maisemoituna. Säilyy tarvittaessa seuraavaan jääkauteen asti jos sellaista tulee. Sitä on saatavissa maailmalta useista eri lähteistä sangen edullisesti vaikkapa nyt muutaman vuoden tarvetta varten. Jos ei sitten tarvitakaan niin onpa ostettu pois ilmakehää tuhrimasta.
Turpeen käyttö on riippuvainen polttonestetoimisesta logistiikkavirrasta niin korjuun kuin kuljetuksen osalta. Turpeen varastointi on erittäin hankalaa. Turve on epäonninen syrjähyppy energiakriisin jäljiltä.
Pitkällä tähtäimellä tietenkin tarvitaan muuta – meidän oloissamme lisää ydinvoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kivihiilelle ja öljylle saataisiin jatkoaikaa, jos panostettaisiin lisää CCU- ( Carbon Capture and Utilization, Hiilen talteenotto ja hyödyntämien ) sekä CCS (Carbon Capture and Storage, Hiilen talteenotto ja säilyttäminen) tekniikoihin. Näitä on maailmalla tutkittu jo ainakin 30 vuotta ja erilaisia koelaitoksia on rakennettu. Tekniikka ei ole vielä tuottanut tuotteistettuja ratkaisuja CCU – ja CCS -tekniikoihin. Mutta eipä ole muutkaan päästöttömät tekniikat vielä tuotteistettuja niin, että niillä olisi kaupallisesti kannattavia ratkaisuja. Tokihan erilaisia vaihtoehtoja on kehitelty, mutta taloudellisesti ne eivät näytä vielä pärjäävän fossiilisille polttoaineille.
Vaikka maailmalla näitä CCU- ja CCS -tekniikoita kehitellään aktiivisesti, niin Suomessa niistä ei kovinkaan ole julkisuudessa puhuttu.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo CCU ja CCS lienee lähinnä hätäratkaisu joihinkin erityiskohteisiin, veikkaan tulevaisuuden olevan ydinvoimassa, aurinkoenergiassa ja tuulivoimassa. Mutta ken tietää. Kunhan T&KI rahoitusta annetaan roimasti ja kannusteet ovat teknologianeutraaleja uskon kyllä kapitalismin löytävän parhaat ratkaisut. Onneksi Suomella on tässä teknologiakisassa useita valttikortteja ja tulevaisuuden vientituotteita.
Meriliikenteeseenhän paras ratkaisu olisivat varmaan valtameriliikenteen osalta ydinreaktorit mutta ei taida regulaatio ja ihmisten pelot siihen koskaan taipua.
Ilmoita asiaton viesti
”Meriliikenteeseenhän paras ratkaisu olisivat varmaan valtameriliikenteen osalta ydinreaktorit mutta ei taida regulaatio ja ihmisten pelot siihen koskaan taipua.
Jo vuonna 1962 USA:ssa valmistui NS Savannah ( Nuclear Ship ), joka oli ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen ydinvoimalla kulkenut rahtialus.
ks.
https://en.wikipedia.org/wiki/NS_Savannah
Siviilipuolellahan Venäjällä on ydinvoimalla kulkevia jäänmurtajia, joista pari on valmistettu 1980 – 90 -lukujen vaihteessa Suomessa Helsingissä. ( Taymyr ja Vaygach , ydinpropulsiojärjestelmä asennettiin Venäjällä ).
Military -puolellahan ydinvoimalla kulkevia sota-aluksia on maailmalla enemmänkin.
Eli kyllähän meriliikenteeseen sovellettavaan teknologiaa olisi saatavilla. Toki military- ja siviilialuksissa olisi joiltakin osin erilaiset taloudelliset ja tekniset vaatimukset.
Toisaalta, kun kovasti hehkutetaan siitä, kuinka merenkulku aiheuttaa päästöjä ja toisaalta tiedetään että ”Navigare necesse est, vivere non est necesse ” (lat.), eli ”purjehtiminen on välttämätöntä, eläminen ei”, niin voi vaan ihmetellä, että siviilimerenkulun puolella ei ydinvoiman käyttöä ole sovellettu alusten voimanlähteenä. Kun nuo purjealuksetkaan eivät näytä oikein tuovan ratkaisua merenkulun päästöttömiin kuljetuksiin ja matkustamiseen.
ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Navigare_necesse_est,_vivere_non_est_necesse
Mitäpä, jos tuo ydinvoiman soveltaminen siviilimerenkulkuun liitettäisiin päästöjen vähentämisen visio-listaan muiden ratkaisuehdotusten jatkoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa NSS Savannahissa pitäisi saada käytyä jo pelkästään sen äärettömän tyylikkään loungen vuoksi!
Siviilirahtialuksina tehtiin Länsi-Saksassa NSS Otto Hahn (1964-1979) ja Japanissa tutkimusalus Mutsu (1972-1992)
https://en.wikipedia.org/wiki/Otto_Hahn_(ship)
https://en.wikipedia.org/wiki/RV_Mirai
Visioita ydinkäyttöisistä rahtialuksista aina välillä pulpahtelee, viimeisimpänä Etelä-Koreasta mutta pahoin pelkään etteivät ne toteudu. Ydinonnettomuus silloin tällöin on kamaluus, mutta yksin meriliikenteen pienhiukkaspäästöihin arvioidaan menehtyvän 60 000 henkeä vuodessa. Logiikkahan on sama kuin lentokuolemissa, matka Oulunsalon lentokentälle on lentomatkan vaarallisin osuus mutta liikennekuolemista ei vain uutisoida samaan tapaan…
https://theicct.org/silent-but-deadly-the-case-of-shipping-emissions/
https://maritime-executive.com/article/samsung-to-explore-msr-nuclear-power-for-zero-emission-shipping
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö. Hiilarin talteenotto ja varastointi kuluttavat enemmän energiaa kuin hiilen poltosta saadaan.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta koko hiilidioksidin talteenotto on tarpeetonta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin on ja haitallista.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinkahan kannattavaa on sen vedyn valmistaminen ja jakelu maailmalle tulee olemaan ? Tokihan vedystä saadaan – ”kannattavaa” kun se oikein hinnoitellaan ja sen käyttöä verotetaan.
Puhumattakaan mm. Nesteen valmistamasta bio-polttoaineesta aineeseen. Tuo bio-polttoainehan valmistetaan Hollannissa Kauko-Idästä tuodusta palmuöljystä ja kuulemma ravintoloista kerättävästä jäterasvasta. Taitaa bio-polttoaineen litrahinta olla jalostamon portilla ilman veroja monin kertainen verrattuna perinteisen polttoainelitran hintaan. Nestehän ei julkaise liikesalaisuutena tätä tietoa. Jotakin kuitenkin kertoo se, että kun hallitus tilapäisesti vähensi bio-polttoaineen sekoitevelvoitetta, bensan ja dieselin hinta putosi heti n. 15 – 25 centtiä litralta.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuinkahan kannattavaa on sen vedyn valmistaminen ja jakelu maailmalle tulee olemaan ? Tokihan vedystä saadaan – ”kannattavaa” kun se oikein hinnoitellaan ja sen käyttöä verotetaan.”
Suorien taloudellisten kustannusten lisäksi pitää laskea ympäristön saastumisen ja ilmastonmuutoksen kustannukset sekä myös hyöty autokratioille. Kun litra tankkiin vilahtaa niin rahaa Putinin ja Bin Salmanin taskuun kilahtaa.
Vety-sähkötalous romahduttaa Venäjän ja Lähi-Idän autokratioiden talouden – siksipä ilmastonmuutosskeptikoita ja painovoimaskeptikoita näistä maista rahoitetaan. Venäjä voi sitten uhota kehitysmaataloudella ydinaseineen kuin Pohjois-Korea ikään mutta tulevaisuuden näkymät merkittäväksi konventionaaliseksi uhaksi ovat olemattomat. Iranin tapaiseksi riesaksi se voi jäädä.
Ilmoita asiaton viesti
Millainen vetypommi mahtaa räjähtääkään ennen pitkää, jos sitä yritetään laajemmalti käyttää ja jaella?
Bensan osalta enemmän etanolia sisältävä on hinnoiteltu edullisemmaksi tukiaisten ja verotuksen keinoin.
Olen välttänyt tankkaamasta sitä halvempaa vanhaan koslaamme, johon sen pitäisi kuitenkin sopia. Pari kertaa olen sitä tankannut pitkänmatkan ajoon ja todennut, että sitä kuluu saman verran enemmän, mitä vähemmän se maksaa. Miksi siis sitä tankkaisin? Polttoainesuotimen tiiviste jostain syystä alkoi vuotaa sitä litkua tankattuani. Lieneekö kyse sattumasta?
Kuitenkin valtio maksaa sen litkun teosta tukiaisia ja saa vähemmän veroja. Mitä järkeä on sitä käyttää?
Ilmoita asiaton viesti
Minä tankkaan yleensä 98E5sta. Virosta saa 95sta ilman biolisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä minäkin tankkaan.
Ilmoita asiaton viesti