Miksi ydinvoimalaitoksia ajetaan vajaateholla, kun kysyntää olisi ?
Tänään Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähkön tuotantoa ja kulutusta kertovasta StatNet , Data from the power system, Nordic power balance -taulukosta poimittuna
( https://www.statnett.no/en/for-stakeholders-in-the-power-industry/data-from-the-power-system/#nordic-power-balance ):
Suomi 21.9.2023 klo 12:35 : tuotanto – 7 903 MW, kulutus – 8 981 MW , nettotuonti – 1 100 MW
Mielenkiintoista tässä Suomen sähkön tuotanto-kulutus-tuonti -kuviossa on se, että Suomen yhteensä 4 394 MW ydinvoiman kokonaiskapasiteetista otetaan irti vain 3 050 MW eli n. 70 % täydestä kapasiteetista. Loviisan toisen voimalaitoksen huolto lienee vielä kesken, joka pudottaa tuotannosta 507 MW. Silti jostakin syntyy tuotantoon edelleen n. 880 MW vaje. Normaalistihan ( ennen OL 3:sta ) ydinvoimalaitokset ovat tuottaneet tasaisesti 100 % teholla. Poikkeuksenahan on ollut suunnitelmien mukaiset huoltojaksot ja poikkeukselliset häiriötilanteet.
Suomen tuulivoiman 5 926 MW nimellistehosta saadaan parhaillaan irti jopa 2 355 MW eli n. 40% ( kesän korkeapaineiden aikana 5 % – 30 % ). Tämän hetkisen tuulisähkön tuotannon tason mahdollistaa Pohjois-Euroopan normaalien syksyisten matalapaineiden synnyttämät voimakkaat ilmavirtaukset.
ks.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/ ( voit tarkastella tuotantoa eri aikajaksoilla vaihtelemalla aikaikkunaa ).
ja
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/euroopan-saakartta
Onko tässä kysymys myös mediassa uutisoidusta Fingridin ja PVO:n ( OL 1/890 MW , OL 2/890 MW , OL 3/1 650 MW ) välisestä nokittelusta siitä, miten mahdollisiin OL 3:n sähkön tuotannon yllättäviin häiriöihin tulee vastata ja kuka sen varautumisen maksaa ? Jos OL3:n 1 650 MW teho putoaa verkosta järjestelmävian vuoksi tulee sopimuksen mukaisesti sähköntoimittajan taata kolmen tunnin ajan 350 megawattia sähköä. Tätä kutsutaan järjestelmäsuojaksi. PVO haluaa nyt purkaa tämän sopimusvelvoitteen. Muutos toisi Fingridin mukaan melkoiset, 100 miljoonaa/vuosi, kustannuspaineet sähkön käyttäjille.
Asiaan voi tutustua KL:n sivustolta: Kommentti, toimittaja Matti Kankare, Fingridin Olkiluoto-riita on poikkeuksellinen, 21.9.2023 04:30
Muuten, minkälainen velvoite tuulisähkön tuottajilla on kompensoida jatkuvasti tuulen nopeuden vaihtelusta kolmanteen potenssiin huojuvan sähkön tuotannon häiriöt ? ( ks. Fingrid Tuulivoiman tuotanto , linkki yllä ). Onko niin, että OL3 toimii tuulisähkön säätövoimana ?
Minkähänlainen tilanne meillä olisi, jos Hanhikivi 1 olisi toteutunut ja meillä olisi sieltä tyrkyllä vielä 1 200 MW kapasiteetti ?
Muuten, entistä enemmän ihmettelen sitä, kuka meillä valtakunnan tasolla on johtanut ja johtaa sähkönkulutuksen sekä tuotannon strategiaa ? Varsinkin kun vihreän siirtymän myötä olemme näköjään siirtymässä entistä enemmän energian kulutuksessa sähkön käyttöön. Vai ollaanko menty idealismien, ideologioiden , mutu:jen, mielikuvien ja taloudellisten pikavoittojen pohjalta ? Eihän näiden kuvioiden laskeminen olisi ollut talous- ja insinööriviisaille mitään rakettitiedettä. Jotkut ovat varmaan osanneetkin näitä laskea etukäteen. Ainakin tuulisähköfirmat.
”Muuten, minkälainen velvoite tuulisähkön tuottajilla on kompensoida jatkuvasti tuulen nopeuden vaihtelusta kolmanteen potenssiin huojuvan sähkön tuotannon häiriöt ? ( ks. Fingrid Tuulivoiman tuotanto , linkki yllä ). Onko niin, että OL3 toimii tuulisähkön säätövoimana ?”
Sähkömarkkina toimii siten, että sähkön tuottajat myyvät seuraavan päivän sähkön pörssissä huutokauppaperiaatteella edellisenä päivänä klo 14 mennessä. Jokaisen tunnin hinta siis määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainon periaatteella. Kun tarjontaa on paljon, kalliit tuotantotavat (kuten lauhdevoima) jäävät pois. Sitten kun varsinainen tunti koittaa, ei tuotanto ja kulutus tietenkään ole täysin ennakoidun mukainen, jolloin tasevastaavat (tuottajat, sähkökauppiaat) joutuvat hankkimaan lisää sähköä (ylössäätö) tai myymään tai jättämään tuottamatta ylijäämäsähkön (alassäätö). Järjestelmä on rakennettu siten, että tuottaja saa parhaan kannattavuuden kun tuotanto on mahdollisimman tarkkaan ennustetun mukainen.
Nämä säännöt koskevat samanlaisina kaikkia sähköntuottajia, oli sitten kyseessä ydinvoima, vesivoima tai tuulivoima.
”Minkähänlainen tilanne meillä olisi, jos Hanhikivi 1 olisi toteutunut ja meillä olisi sieltä tyrkyllä vielä 1 200 MW kapasiteetti ?”
Ihan hyvä kysymys. Tällaisina päivinä, kun sähkön hinta pyörii nollan ympärillä, ajettaisiin Hanhikiveä todennäköisesti minimiteholla, riippuen siitä, millainen säädettävyys sinne oltaisiin toteutettu.
Ilmoita asiaton viesti
Fingridin mukaan TVO:n säätömarkkinoille luopumisen hinta olisi sähkönkäyttäjille miljardiluokkaa.
Minua kiinnostaa kovasti, kun hallitusohjelmassa päätetty vastaavaa vaatimusta tuulivoimaloille aletaan jalkauttaa. Maksavatko tuulivoimatoimijat ne miljardit kuten pitäisi. Tällöin ainakin päästäisiin reaalisiin kustannuksiin ja tuulivoiman hintavertailussa se tuskin olisi halvin tuotantomuoto, kuten nyt väitetään kun loiskustannuksia ei huomioida.
Ilmoita asiaton viesti
Vitannet edelleen OL3:n järjestelmäsuojaan?
OL3 on Suomen ylivoimaisesti suurin sähköntuottaja 1,6 GW tehollaan. Seuraavat ovat alle 1 GW. Tämä voimala siten vaatii sille dedikoidun järjestelmäsuojan. Mielestäni on ihan hyvä kysymys, kuuluuko tuo voimalan omistajien vai yhteiskunnan maksettavaksi.
Lisääntyvä tuulivoima toisaalta vaatii kantaverkkoon investointeja, mutta nämä eivät kohdennu millekään yksittäiselle tuulivoimaoperaattorille, vaan kokonaisuuteen. Nämä investoinnit vaikuttavat sähkönkäyttäjien sähkölaskuun kantaverkkomaksujen muodossa, mutta vaikutus sähkön kokonaishintaan on hyvin vähäinen. Olennaisesti suurempi on tuulivoiman sähköenergian hintaa alentava vaikutus.
Hallitusohjelmassa asiasta todella sanotaan jotain epämääräistä, mutta ilmeisesti vain PS:n takia, ja parhaassa tapauksessa se jääkin kuolleeksi kirjaimeksi, sillä en ole lainkaan vakuuttunut siitä, että PS on lainkaan ymmärtänyt mikä on vihreän siirtymän merkitys kansantaloudellemme.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin Purra väittää ”ymmärtäneensä”.
Aika mielenkiintoista, jos jokaisen puolueen sopima ohjelma yht’äkkiä ei pätisikään tässä tapauksessa, Se että sinä et ehkä sitä hyväksy ei tarkoita, että siinä olisi jotain epäselvää.
Ilmoita asiaton viesti
Purra saa väittää mitä väittää, olen kyllä lukenut PS:n asianosaisen ohjelman. Se oli suoraan sanottuna karmiva.
Hallitusohjelmassa sitten sanotaan, että tuulivoiman velvoitteita lisätään siellä, täällä ja tuolla. Samalla ohjelmassa lukee, että ” Toimet toteutetaan siten, että tarvittava sähköntuotannon lisäys Suomeen ei esty.”. Jos molemmat todella ovat samaan aikaan mahdollisia, niin sopii mulle.
Ilmoita asiaton viesti
Miten sen nyt ottaa, minusta budjettiesitys oli ns. puhtaan siirtymän rahoituksen osalta karmivan suuri, suoraan vihreiden kynästä. Ja hallitusohjelma sujuvoittamiset, jotka tarkoittavat ihan suoraan että rajoitetaan ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja niiden tuhoihin.
Ilman muuta selvää, että tuulivoimaloiden tulee kantaa oma osansa sähköntuotannon ajoittaisesta ”alasajosta” siinä kuin muidenkin tuotantomuotojen. Kun nimellisteho on vuoden lopussa 7000 MW, miksei heiltä edellytettäisi vastaavaa korvaavaa kapasiteettia tyynellä?
Ilmoita asiaton viesti
”Ilman muuta selvää, että tuulivoimaloiden tulee kantaa oma osansa sähköntuotannon ajoittaisesta ”alasajosta” siinä kuin muidenkin tuotantomuotojen. Kun nimellisteho on vuoden lopussa 7000 MW, miksei heiltä edellytettäisi vastaavaa korvaavaa kapasiteettia tyynellä?”
Miksi pitäisi edellyttää?
Ei sähkömarkkina toimi niin että sähköä pitäisi tuottaa se määrä mikä on kysyntää. Se toimii niin että sähköä tuotetaan ja sähköä kulutetaan ja hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Niin kysyntä kuin tarjonta voi muuttua. Käytännössä Suomen oloissa hinta nousee lätkämailana kun lakkaa tuulemasta ja se ohjaa kulutusta pienemmälle. Varmaan olisi hyvä idea tehdä pumppuvoimala tähän tarpeeseen, tasailemaan noita piikkejä.
Se on myös omituista ajattelua, että säätäminen pitäisi tehdä tuottaja päässä kun se on helpompi tehdä kuluttajapäässä.
Ajattele asia niin, että jos torilla myydään tuoreita mansikoita kesällä niin ei tämän mansikkamaan omistajaa velvoiteta lennättämään tuoreita mansikoita jostain etelän maista talvella. Kysyntä ja tarjonta muuttuu ja se vaikuttaa hintoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulisähkön tuotannon nimellistehon mittavan lisääntymisen myötä kasvaa myös säätövoiman ( = säätösähkö ? ) tarve.
Lainaus Fingridin Ajankohtaista sivustolta, 8.9.2022 08.54. 8.9.2022 10.56. HÄIRIÖT :
”Päivitetty klo 10.56: Fingrid ajoi aamulla varavoimalaitoksia sähkön tasapainon ylläpitämiseksi, Häiriötiedotetta päivitetty 8.9. klo 10.56:
Tilanne aiheutui tuotanto- ja säätökapasiteetin niukkuudesta. Fingridin varavoimalaitokset on pysäytetty ja Fingrid purkaa varautumisen klo 10.55.”
ja siihen liittyen ensimmäinen tiedote:
”Fingridin Huutokosken ( 6 x 30 MW ) ja Forssan ( 2 x 166 MW ) varavoimalaitokset käynnistettiin tänään 8.9. klo 7.39 tasapainottamaan Suomen sähköjärjestelmää.
Fingrid pyysi tilanteessa sähkömarkkinoilta lisää ylössäätötarjouksia ja tilanne on saatu hallintaan. Säätösähkön hinta on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkealla noin 5 000 €/MWh. Tilanteen aikana Suomessa ei otettu sähköpula-asteikkoa käyttöön.”
Lainaukset päättyy.
Tuolloin 8.9.2022 klo 08:00 Suomen tuulisähkön silloin 4 261 MW niemellistehosta saatiin ”irti” 60 MW ( ks, Fingrid Tuulivoiman tuotanto 8.9.2022 klo 08:00).
Tuossa kiinnittyy huomio kaasuturbiineilla tuotettavan varavoiman hintaan 5 000 €/MWh. Sinänsähän varavoima ei ole tarkoitettu säätövoiman tuotantoon vaan lyhytaikaisia häiriötilanteita varten, vaikka toisaalta puhutaan säätösähköstä.
ks. myös: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/varavoimalaitokset/
ja
https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2022/fingrid-ajoi-aamulla-varavoimalaitoksia-sahkon-tasapainon-yllapitamiseksi/
sekä
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/varavoimalaitokset-jouduttiin-ottamaan-kayttoon-sahkoverkon-tasapainon-yllapitamiseksi-hinta-pomppasi-poikkeuksellisen-korkealle/8508002#gs.6043bb
Ilmoita asiaton viesti
”Tuolloin 8.9.2022 klo 08:00 Suomen tuulisähkön silloin 4 261 MW niemellistehosta saatiin ”irti” 60 MW ( ks, Fingrid Tuulivoiman tuotanto 8.9.2022 klo 08:00).”
Kun lähtee tarinoimaan, kannattaa kertoa koko tarina. Ydinvoimaa tuotettiin tuona ajankohtana yhden Loviisan voimalan verran vähemmän kuin mitä reaktoreista irtoaisi tehoa.
Ydinvoimaloiden omistajilta voi kysellä mikä on perimmäinen syy tällaiseen kikkailuun.
Ilmoita asiaton viesti
”Sitten kun varsinainen tunti koittaa, ei tuotanto ja kulutus tietenkään ole täysin ennakoidun mukainen, jolloin tasevastaavat (tuottajat, sähkökauppiaat) joutuvat hankkimaan lisää sähköä (ylössäätö) tai myymään tai jättämään tuottamatta ylijäämäsähkön (alassäätö).”
”Nämä säännöt koskevat samanlaisina kaikkia sähköntuottajia, oli sitten kyseessä ydinvoima, vesivoima tai tuulivoima.”
Mitenkä tuulisähköfirmat tekevät se ylössäädön, kun ei tuule ? Sittenhän se säätövoiman rakentamisen haaste vasta onkin, kun Suomeen on SITRA:n skenaarion mukaisesti rakennettu tuulisähkön nimellistehoa vuoteen 2050 mennessä n. 50 000 MW ( nyt siis meillä on rakennettu 5 926 MW:n nimellistehon edestä tuulisähkön tuotantokapasiteettia) .
ks. Sitra, ”Sähköistämisen rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa
Kustannustehokas polku kohti päästötöntä Suomea” Syyskuu 2021
file:///C:/Users/makel/OneDrive/Tiedostot/Omat/Energia%202/Tuulivoima/SITRA%20sahkoistamisen-rooli-suomen-ilmastotavoitteiden-saavuttamisessa-1.pdf ,
ja sieltä sivu 13, Kuva 4: Sähköntuotantokapasiteetti suoran sähköistämisen skenaariossa
Ilmoita asiaton viesti
Noissahan se skenaario on, että Suomessa on sitä 50 000 MW:n tuotantoa vastaava määrä kulutusta kuten vetytuotantoa ja muuta sähköllä käyvää, ja tehtaat sammuttavat tuotantonsa tyynellä.
Kuten kaikki tiedämme, tasainen ja varma energiansaanti teollisuudessa on NII-IN yliarvostettua.
Ilmoita asiaton viesti
”Mitenkä tuulisähköfirmat tekevät se ylössäädön, kun ei tuule ? ”
Ostavat Fingridiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Fingrid myy sähköä?
Ilmoita asiaton viesti
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ylos–ja-alassaadon-hinta/
Ilmoita asiaton viesti
Ahh, tätä tarkoitettiin.
”Mitenkä tuulisähköfirmat tekevät se ylössäädön, kun ei tuule ? ”
Oikea vastaus on, että eivät tee.
Ilmoita asiaton viesti
Sellaista sähköä ei tarvitse toimittaa jota ei ole myynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Luulenpa että parin seuraavan vuoden aikana tulevat tuulimyllyt, siis jos uutiset pitää paikkansa, 3000 MW lisää, riittävät sotkemaan koko sähkömarkkinat. Eipä silti, rakentakoot niitä myllyjään, mutta ilman sentinkään tukea veronmaksajilta sekä pankkitakaus joka myllyn purkukustannuksiin ja luonnon ennallistamiseen, koskee myös merimyllyjä.
Ilmoita asiaton viesti
Pankkitakaus koko toimintaan, mukaan lukien kaavoitus ja luvitus ennen kuin niihin ryhdytään.
Kotikuntaani jäi vain 100 000 euron saatavat, kun nimellisesti saksalaisen asianajotoimiston Suomeen perustama tuulimyllyfirma häipyi konkurssin kautta.
Oletan kuitenkin että konkurssipesästä takaukset ei ole korvamerkittyjä vaan verottaja, pankit ja vakuutusyhtiöt ottavat omansa ja takauksen saaja jos jotain jäljelle jää.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrotko minkälaiset pankkitakaukset on muulla infralla? Esimerkiksi moottoriteillä luonnon ennallistamiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Höh. Moottoritiet ja junakiskot on yhteiskunnan (veronmaksajien) ylläpitämää infraa. Tuulimyllyt sen sijaan ovat yhteiskunnalta (veronmaksajilta) tukea riistäviä yksityisiä yrityksiä. Sille nyt vaan pitää tulla loppu, että voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan. Täysin sietämätöntä esim. tämä https://yle.fi/a/74-20018066 Norjassa tuli riita merituulivoimaloiden pystytyksestä Lofoottien edustalle. Kalastajat repivät verkkarinsa totaalisesti nähdessään suunnitelman. Meiltä nyt eu suuressa viisaudessaan ajaa kalastajat konkurssiin, mahtuu sitten koko pohjanlahti täyteen myllyjä. Kyllä, miljardien pankkitakaus vaatimukset näille koijareille.
Ilmoita asiaton viesti
” Sitten kun varsinainen tunti koittaa, ei tuotanto ja kulutus tietenkään ole täysin ennakoidun mukainen”
Eilen illalla väitit että jopa 1000MW lisäys muutamassa minuutissa oli jo edellisenä päivänä tiedossa. Niin ne sadut muuttuu jatkuvasti.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
Tuolta voi todeta, että eilinen tuulivoiman reilun 1000MW:n äkki-nousu tuli aamulla noin klo 7:00.
Sieltä voi myös todeta, että tuuliveijarit ennustivat edellisenä päivänä sen tulevan yöllä noin klo 1:00 eli kuusi tuntia aikaisemmin kuin se todella tuli.
Kyllä, kyllä …hyvin oli tiedossa tämäkin rysäys, joka lähes kaatoi sähköverkon..
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannesalonen11/fingrid-ei-enaa-hyvaksyisi-ol3n-kytkemista-sahkojarjestelmaan/#comment-3981505
Ilmoita asiaton viesti
Kyseisenä hetkenä hinnoittelujakso muuttui. Jummartaa?
Ilmoita asiaton viesti
Kysy teollisuusliitoltasi!.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaan otsikon kysymykseen: Siksi kun Suomeen on rakennettu haitallista sattumavoimaa tuulivoima aivan sietämättömän paljon.
https://jput.fi/Verovaroin_tuetaan_tuulivoimahui.htm
Katso artikkelin pitkä kuvasarja.
Ilmoita asiaton viesti
On siinä pörssisähkösopimuksen tehneillä seuraamista milloin laittaa sähkökiukaan, lattialämmityksen, uunin ja auton akuston latauksen päälle ja pois päältä.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta huolestuttavampaa on mitä oikeasti hyödyllistä tuottavat yritykset ajattelevat – arvioidessaan Suomea mahdollisena investointikohteena.
Ilmoita asiaton viesti
No mitä luulet ajattelevan, kun vilkaisevat vaikka tämän päivän sähkön hintoja?
Suomi 0,88 eur/MWh, Saksa 103 eur/MWh.
https://www.nordpoolgroup.com/en/maps/#/nordic
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmana on, että hinta heiluu aivan hirvittävästi – ja sitten kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten (pidempiaikainen kova pakkanen), niin Suomessa sähkön hinta nousee taivaisiin ja tulee oikea sähköpula.
Ilmoita asiaton viesti
”Ongelmana on, että hinta heiluu aivan hirvittävästi”
Ei se ole mikään ongelma. Hinnan muuttuminen kertoo siitä että markkina toimii.
Markkinataloudessa hinta kun muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuotannon on kyettävä vastaamaan tuulen nopeuden huojunnasta ( joka puolestaan huojuttaa hintoja ) tasaamiseen ( kompensointiin ) niin että se vastaa kulutusta. Kyse on siitä. että sähköverkon taajuus pysyy niissä sallituissa rajoissa , n. 50 hz. Siihe tarvitaan säätövoimaa. Säätövoiman on siis kyettävä reagoimaan tuulisähkö tuotannon huojuvuuteen. Jos SITRA:n visiot v. 2050 mennessä 50 000 MW tuulivoimasta toteutuvat, säätövoimaa tarvitaan 3 000 MW – 6000 MW, päälle ja pois päältä, muutamien tuntien varoitusajalla. Viittaan vertailuksi tuohon Fingridin varavoimalaitoksen kapasiteettiin, jossa Forssan kaasuturbiinivoimalaitos 2 x 166 MW = 332 MW edustaa teholtaan suurinta varavoimalaitosta. Kaasuturbiinin käyttö on todella kallista.
Eikä varavoimalaitokset ole tarkoitettu säätövoiman tuottamiseen. Eli joudumme tulevaisuudessa investoimaan ja ylläpitämään suuressa mittakaavassa tuulivoimakapasiteetin rinnalla toista nopeasti käynnistettävää ja taas pysäytettävää sähkötuotannon kapasiteettia ja siihen kuuluvaa sähkönsiirtoverkostoa. Se ei kuulosta kovinkaan kustannustehokkaalta. Ja kuka tämän maksaa ? Senhän me kaikki tiedämme.
Jos tuota kulutuksesta ja tuotannosta riippuvaa sähköverkon taajuutta ei kyetä pitämään sallituissa rajoissa, koko sähköntuotannon verkko kaatuu. Eli meille ollaan rakentamassa valtakunnallista valtavaa tuuliherkkää sähköntuotantojärjestelmää, jonka suorat ja seurannaiskustannukset kaadetaan sähkön kuluttajien ( yksityiset kuluttajat, bisnes-kuluttajat ja teollisuuskuluttajat ) ja veronmaksajien niskaan. Näistä syntyvät ylimääräiset kustannukset ovat kaikki pois kuluttajien ja veronmaksajien muusta kulutuksesta. Suomessa toimivista tuulisähköfirmoista puolet on ulkomaalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuotannon on kyettävä vastaamaan tuulen nopeuden huojunnasta ( joka puolestaan huojuttaa hintoja ) tasaamiseen ( kompensointiin ) niin että se vastaa kulutusta.”
Kyllä tasaamista voi tehdä kulutuspäässäkin.
”Eli joudumme tulevaisuudessa investoimaan ja ylläpitämään suuressa mittakaavassa tuulivoimakapasiteetin rinnalla toista nopeasti käynnistettävää ja taas pysäytettävää sähkötuotannon kapasiteettia ja siihen kuuluvaa sähkönsiirtoverkostoa. Se ei kuulosta kovinkaan kustannustehokkaalta.”
Kun sen tasaamisen voi edelleen tehdä myös suurelta osin kulutuspäässä niin ei tarvitse tuollaista hölmöilyä.
Markkinamekanismi kyllä ohjaa siihen että kulutuksen säätö paranee kuin myös on kysyntää lisätä pumppuvoimalaa, tai sitten vaikka tämä että kun sähköä on oikein paljon niin tuotetaan vetyä elektrolyysereillä.
Ilmoita asiaton viesti
Teolliset kuluttajat ovat suojanneet etunsa jo aikoja sitten, sillä UPM on yksi erittäin merkittävä sähköntuottaja suomessa ja on sitä myös kuluttajana.
Tuulivoiman säätöteho on fingridin (=kuluttajan) ongelma.
Varavoimasta sen verran, ettei se kaikki mitä on oikeasti reservissä näy missään. Kaasuturbiineja yms. on kaikkien varavoimaloiden listan ulkopuolella useammman sadan MW verran. Niiden omistus on muualla (fingridin ulkopuolella) ja ne eivät ole suoraa varavoimaa, vaan huoltovarmuusreserviä.
SITRAn märät päiväunet ovat kauempana tästä todellisuudesta, kuin Mtv3-scifi kanavan mainokset ”kaukana tästä todellisuudesta”!. Ja silti niistä märkien päiväunien kirjoittamisesta on maksettu tuhansia euroja palkkioina ”asian tuntemuksesta”.
Ilmoita asiaton viesti
”sitten kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten (pidempiaikainen kova pakkanen), niin Suomessa sähkön hinta nousee taivaisiin ja tulee oikea sähköpula.”
Tuo on sitä aitoa alarmismia. Kauhean kylmä talvi ja sähkön loppuminen ovat jatkuvasti tulollaan, joka talvi. Vaikka viime talveen verrattuna meillä on yksi ydinvoimala enemmän.
Putkisen mielestä meillä pitäisi ilmeisesti olla 2-3 uutta ydinvoimalaa. Käytännössä ne olisivat suuren osan aikaa tyhjänpanttina – koska verkkoon ei voi pukata määräänsä enempää sähköä varsinkaan jos sen hinta on negatiivinen – ja ihan vaan odottamassa sitä hetkeä että se pitkä maanlaajuinen pakkasjakso viimein saapuisi ja nostaisi sähkön tarvetta.
Ilmoita asiaton viesti
Alarmismia on vouhottaminen hiilen di-oksidin vaikutuksista ja siihen liittyvistä ennusteista.
Tervettä huolestuneisuutta on olla huolissaan suomalaisen sähköverkon ja tuotannon tilasta.
Sillä sähkön loppuminen on akuutti ongelma ja kaikki yhteiskunnassamme halvaantuu.
Kuinka monella on käteistä rahaa tyynyn alla useampia tuhansia euroja? Mutta mitäpä niilläkään tekee, jos kaupassa kylmiöt lämpenevät ja polttoainetta ei saa vaikka olisi pinkkaa lompakossa.
Toivon oikeasti, että todellinen sähköpula toteutuu talvella ja kallion kuplassa, töölön unelmissa tai kampin parkissa todellisuus lyö kynsille (yövyn juuri nyt kampissa) ja realiteetit tulevat ihmisille todellisiksi.
Sen jälkeen todennäköisesti stadin punavihreässä kuplassa eläville ihmisille tulee kylmä ”reality check” ja se voi ehkä? muokata ajattelua todellisesta maailmasta ja ihmisten todellisesta tarpeesta suhteessa utopistisiin unelmiin.
Siperia opettaa sanoisin…
Ylipäätään tälläiset järjettömät sähkönhinnan heilumiset ovat merkki epäterveista markkinoista tai suora osoitus manipulaatiosta!?
Ilmoita asiaton viesti
”Ylipäätään tälläiset järjettömät sähkönhinnan heilumiset ovat merkki epäterveista markkinoista tai suora osoitus manipulaatiosta!? ”
Markkinataloudessa hinnat muuttuvat kysynnän ja tarjonnan mukaan joten hintojen heiluminen kertoo että markkinat toimivat.
Ilmoita asiaton viesti
Joko sä kerrot miksi Equinor, Shell, BP ynnä muut jättiyritykset ovat laittaneet tuulivoimainvestoinnit jäihin? Se kun kuulemma on ihan helvetin loistava bisnes… Ilmeisesti näiden yhtiöiden pomot eivät vaan ole huomanneet sitä..
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on sähköstä ylitarjontaa. Saksassa tilanne on päinvastoin.
Esim. 20.9. klo 03:00 sekä Saksassa, että UKssa oli negatiiviset hinnat Suomen hinnan ollessa -3,70 €/MWh.
Ainoastaan Baltian maissa oltiin jotain 88 €/MWh.
Yhteinen nimittäjä näille negatiivisille hinnoille on hallitsematon tuulivoiman tuotanto. Suomen kohdalla puhutaan n. 5% vuoden kokonaistunneista.
Näilläkin palstoilla on hehkutettu, että halpa tuulisähkö tuo rajusti teollisia investointeja Suomeen. Ei tuo koska ei ole halpaa tuulivoimasähköä ympäri vuoden.
Sama kuin sanoisi, että ihminen selviää hengissä hengittämällä 5% vuoden tunneista. Silloin tällöin miten sattuu.
Eli olen samaa mieltä kuin Putkinen Suomesta investointikohteena perustuen halpaan tuulisähköön.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomessa on sähköstä ylitarjontaa.”
Positiivinen ongelma.
”Saksassa tilanne on päinvastoin.”
Eli me hyödytään tästä kun sakemannit ostaa pörssistä johon me viemme.
”Ei tuo koska ei ole halpaa tuulivoimasähköä ympäri vuoden.”
Se sähkön tuotanto myydään helposti etukäteen, ennalta sovitulla hinnalla. Loput sähköt sitten voi ostaa pörssistä.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi sitä pitäisi itse seurata kun tietokoneet on keksitty?
Ilmoita asiaton viesti
Fingridin mukaan sähköverkko on niin paljon alimitoitettu, ettei se se kestä maksimiydinvoiman lisäksi tuulivoiman heilahteluja. Siksi ydinvoimaa ei ajeta täysillä, että halvempi tuulivoima saadaan myytyä.
Merkilinen tämä pörssisähkömaailma.
Myydään vettäkin pörssissä, niin päästään pytylle vasta, kun vesi on halpaa.
Kansalaisten perustarpeet ovat näin pörssitavaraa.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, ja mulla just sähkösauna lämpeemässä. Otankohan sen pois päältä kesken kaiken, kun just näkyi sähkön kulutus kasvaneen…. Oikein, en taatusti ota, enkä jääkaapiakaan, saa sitten saunaoluen kylmänä. Tuulivoima on yhden sortin pyramidihuijaus, samoin kuin koko eu.
Ilmoita asiaton viesti