Muuttuuko Venäjän poliittinen ilmapiiri, ja jos, niin koska ?
Torstaina 7.9.2023 klo 16:30 Yle 1:ltä tuli Jenny Matikaisen juontama ”Mistä Maailma puhuu” -ohjelma, jossa haastateltiin Ylen Moskovan entistä kirjeenvaihtajaa, toimittaja Erkka Mikkosta. Aiheena oli otsikko: ”Onko Venäjä Suomelle aiempaa suurempi uhka?” Ohjelma oli paljon ajatuksia herättävä.
Eräs kohta nosti mieleen kysymyksen siitä, milloinka Venäjän sisä- ja ulkopolitiikka muuttuisi sellaiseksi, joka mahdollistaisi rauhallisen ja rakentavan kanssakäymisen Lännen kanssa. Lonkalta vedettynä näinä aikoina tulee mieleen, että ei varmaankaan ainakaan alta 10 – 15 vuoden. Yhtenä asiaan vaikuttavana tekijänä on pidetty Putinin vallassaolon päättymisen ajankohtaa, joka väistämättä tulee vastaan viimeistään tuon 10 – 15 vuoden kuluttua.
Em. ohjelmassa Erkka Mikkonen kertoi Venäjän kouluissa käyttöön otetusta uudesta historiankirjasta. Siinä on taas palattu neuvostoaikaiseen venäläiseen historian kirjoitukseen, jossa mm. Suomi armollisesti sai bolshevikeilta itsenäisyyden. Ja nyt sitten Suomen liityttyä Länteen pysyvästi, Suomi olisi pettänyt Venäjän… Länsi pyrkii hajottamaan Venäjän yhtenäisyyden jne.
ks. linkki areena.yle.fi/podcastit/1-66026020 ja sieltä kohta 15:00 – 17:00.
Tuo uusi venäläinen historian koulukirja on tarkoitettu venäläisille lukioikäisille oppilaille. Jos nyt hieman tekee karkeita aikalaskelmia niin:
Nykyiset 16 – 18 vuotiaat lukioikäiset ovat 40 – 50 vuoden kuluttua n. 55 – 70 vuotiaita ja silloin parhaassa poliittisessa vaikuttamisiässä ( siis niitä boomereita ). Jos näille tämän päivän lukion venäläinen historian opetus on jäänyt ”päälle”, niin eipä kovin suuria muutoksia Venäjän ja Lännen suhteissa ole odotettavissa.
Kun on seurannut mm. YouTubesta Daniil Orainin pyörittämää Moskovan ja Pietarin kaduilta tehtyä 1420 -katuhaastatteluohjelmaa, voi havaita konkreettisesti kuinka Neuvostoliiton aikana koulunsa käyneillä venäläisillä on neuvostopropagandan levy jäänyt pyörimään paikalleen, vaikka Neuvostoliitto romahti jo 30 vuotta sitten.
ks. linkki: https://www.youtube.com/c/1420channel
Tuo siis tarkoittaisi Lännessä sitä, että meidän tulee valmistautua uuteen Kylmään sotaan vähintään tulevina vuosikymmeninä.
Eräänä mahdollisuutena tämän kehityksen pysähtymiseksi voi olla tämä vallankumouksellinen some- ja internet-viestinnän kontrolloimaton data-vyöry. Saattaa olla, että sille ei venäläinen historianopetus enää mahda mitään, vaan myös venäläinen ajatteleva nuoriso saa muutakin tietoa maailmalta kuin sitä koulussa syötettävää Venäjän hallinnon yhden totuuden tarinaa. Tästäkin on viitteitä em. 1420 -ohjelman joidenkin nuorten koulutettujen haastateltavien kommenteissa. Kyllä Venäjälläkin on edelleen ajattelevia ja pohdiskelevia yksilöitä.
Markku, Venäjä on ollut imperialistinen roistovaltio jo noin 500 vuotta, on sitä parhaillaankin, ja tulee olemaan jatkossakin – ihan järjestelmästä ja johtajasta riippumatta.
On ihan turha odottaa, että Venäjä luopuisi imperialismista tai venäläiset isovenäläisestä sovinismista.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kyllähän se valitettavasti siltä näyttää. Se siis tarkoittaa, että meidän on tulevaisuudessakin ylläpidettävä riittävää vastavoimaa Venäjän suuntaan. Siinä Nato on tärkeä tuki meidän vahvalle kansalliselle puolustuksellemme jolla on merkittävä vastuu Suomen, mutta myös Lännen rajojen puolustamisessa.. Kansallinen puolustuksemme tarvitsee tukialueen selkänsä taakse. Karttaa katsomalla ymmärtää missä se tukialue ensisijaisesti on.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän poliittinen ilmapiiri ei muutu niin kauan kuin Putin elää.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ole pelkästään Putinista kiinni. Paras hoito Venäjälle olisi, että se tuhottaisiiin perusteellisesti, kuten Saksa 80 vuotta sitten. Se ei vain enää ydinaseiden aikakaudella ole käyttökelpoinen ratkaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä Venäjä-asiassa pitää ottaa realistinen ja pidemmän aikajakson fakta-pohjainen perspektiivi historian, nykyhetken ja tulevaisuuden näkökulmista:
1. Historia
Kun lukee Venäjän historiaa sieltä löytyy tuskin ollenkaan rauhanjaksoja.
Sen sijaan siellä on jatkuvaa brutaalia, ”bysanttista” intrigointia, johtajien salamurhia, monenlaista turbulenssia ja kaappauksia. Lisäksi on imperialistisia valloitussotia, jotka perustuvat ”uniikin” Venäjän kansan rajat ylittävään ”messiaaniseen missioon” maailmassa.
Toisaalta Venäjän kimppuun ovat jatkuvasti hyökänneet vihamieliset sitä piirittävät voimat: Näitä olivat mm. Batu Khanin mongoolit 1237, jotka hallitsivat Venäjää 250 vuotta, minkä jälkeen siellä sotivat liettualaiset, turkkilaiset, ruotsalaiset, saksalaiset, englantilaiset, ranskalaiset…
2. Nykyhetki
Kremlissä valtaa pitävät Putin, turvallisuus-organisaatiot, jotkut oligarkit, etc.
Ne ovat ”sopineet” pitävänsä huolta Venäjän kansan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, jos kansa ei ”sotkeennu” politiikkaan.
Harvinaisen sitkeä, isänmaatansa rakastava Venäjän kansa on tottunut kestämään ”paljonkin tuskaa”, jotta tämä sopimus pysyisi voimassa.
Venäjän historia ei jurikaan tunne tapauksia, jolloin itse kansa olisi syössyt Kremlin porukan vallasta.
3. Tulevaisuus
Venäjän suurvalta-status ja talous ovat olleet laskussa jo yli 30 vuotta, ja on romahtanut lopullisesti Ukrainan sodan myötä.
Venäjästä on nyt tulossa Kiinan vasallivaltio, jonka valtavat luonnonrikkaudet tulevat Kiinan käyttöön pilkkahintaan.
Ukrainan sota loppuu jossain vaiheessa aselepoon, mutta varsinaista rauhansopimusta ei solmita koskaan (Vrt. Koreoiden tilanne 1953).
Venäjälle on turha odottaa minkäänlaista länsi-tyylistä demokratiaa tai sen ”ikuisen messiaanisen missions” hylkäämistä.
Sen sijaan voi odottaa jonkinlaista ”klassista” Kremlin sisäpiirin kaappausta.
Suomalaisten pitää taas oppia elämään tällaisen Venäjän naapurissa, josta olemme jo saaneetkin ”koulutusta” satojen vuosien ajan…
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä voi muuttua siinä missä muutkin imperialistiset, kolonialistiset suurvallat. Vielä 1950-luvullla Ranska ja Iso-Britannia propagoivat kovasti siirtomaaimperiuminsa puolesta ja kävivät hyvinkin verisiä siirtomaasotia asemansa säilyttääkseen. Koulujen oppikirjoissa oikeutettiin siirtomaaimperiumien ylläpitoa. Niin konservatiivit kuin labour Britanniassa, niin sosialidemokraatteja vastaava SFIO kuin kristillisdemokraattinen MRP Ranskassa tukivat siirtomaapolitiikkaa. Kommunistit toki vastustivat siirtomaaimperiumeja mutta vain koska Moskova vaati, eiväthän he vastustaneet kommunistisia siirtomaaimperiumeja…
Mikä muuttui – isolta osin taloudelliset ja inhimilliset kustannukset nousivat liian suuriksi. Molempien maiden nuorison varusmiespalvelus kesti 1950-luvulla yli kaksi vuotta ja siirtomaiden sissiliikkeiden kurissapito vaati suuria taloudellisia kustannuksia. Pitkällä aikavälillä siirtomaiden integraatio emämaahan olisi ollut epämieluisaa, ei Ranska olisi halunnut kymmentä miljoonaa algerialaista muslimiäänestäjää tai Iso-Britannia kymmeniä miljoonia afrikkalaisia.
Miten muuttaisimme Venäjän? Nostamme Ukrainan siirtomaasodan kustannukset sille liian suuriksi. Kun Venäjän eliitti joutuu lähettämään poikansa sotaan, kun sodan taloudelliset kustannukset kohoavat liian suuriksi voi Venäjä kärsiä tappion joka on avain muutokseen.
Tätä odotellessa pidetään oma valmius kunnossa, muutos ei ole varmaa vaan ainoastaan mahdollisuus. Ranska ja Iso-Britannia olivat tuolloisista puutteistaan huolimatta demokratioita. Kuitenkin epätoivon politiikalle ei ole sijaa, pysyviä kansakuntien eritysluonteita ei ole olemassa.
Ilmoita asiaton viesti