Suomen koronastrategia on ollut hyvä, mutta entä jatko?

Suomen koronastrategia on ollut hyvä, mutta entä jatko?

Markku Partinen

 Käynnissä oleva COVID-19 pandemia huolestuttaa ihmisiä ympäri maailman. Tauti on lähtenyt liikkeelle Kiinasta ja tehnyt pahimpia tuhojaan ainakin toistaiseksi Euroopassa. Ylivoimaisesti eniten kuolleita suhteessa väestöön on ollut San Marinossa, pienessä vuoristokaupungissa Italian niemimaalla. San Marinon noin 34 000 asukkaasta on kuollut SARS-CoV-2 virusinfektioon liittyen tämän kevään aikana kaikkiaan 41 henkilöä. Yhteensä 648 sairastuneesta 6,3 prosenttia on kuollut. Suomeen suhteutettuna se tarkoittaisi, että sairastuneita olisi ollut yli 100 000 ja kuolleita noin 7 000. Me olemme kaukana näistä luvuista. Myös lukuisiin muihin maihin verrattuna Suomen luvut ovat pieniä. Näiltä osin voidaan todeta, että Suomen strategia on ollut sairastumisten ja koronakuolemien ehkäisyä ajatellen onnistunut.

Monessa muusa maassa on alettu jo vähentää rajoituksia. Myös Suomen tulisi nyt harkita vapauksien lisäämistä varoen kuitenkin edelleen aiheuttamasta tartuntapiikkiä. Sellaista ei ole Suomessa vielä ollut eikä toivottavasti tulekaan. Kauppojen, partureiden, ravintoloiden ja muiden yritysten avaaminen vaikuttaa järkevältä kunhan niissä käyvät ihmiset käyttävät ruuhkaisissa paikoissa kirurgisia maskeja ja välttävät siten tartuttamasta vahingossa muita ihmisiä. Todennäköisyys sille, että olisi saanut tietämättään tartunnan on Suomessa hyvin pieni, mutta sellainen mahdollisuus on silti olemassa.

Olen selvittänyt eri tietokannoista koronatilannetta maailmalla. Hyviä tietokantoja on lukuisia ja useat niistä ovat avoimia, joten tutkijat pääsevät niihin helposti käsiksi. Virallisia tietokantoja ylläpitää Suomessa THL ja ulkomailla hyviä tietokantoja löytyy mm WHO:n, ECDC:n, Johns Hopkins yliopiston ja monen muun yliopiston sivuilta. Esitän seuraavassa joitakin uusia analyysejä ja pohdin tilannetta eri näkökulmista. Olen käyttänyt kuvissa ECDC:n (Euroopan tartuntatautivirasto) tietokantoja. Tilastollisissa analyyseissä ja kuvien tekemisessä olen käyttänyt STATA 15.1 ohjelmistoa (StataCorp, USA).

Tilanne on parempi, kuin mitä yleisesti raportoidaan

Lähtökohtaisesti datojen perusteella voi sanoa, että tilanne vaikuttaa yleismaailmallisesti ehkä paremmalta kuin mitä monet tiedotusvälineet antavat ymmärtää. Olemme suunnittelemassa kansainvälisessä ICOSS-konsortiossa (International Covid Sleep Study) yhdessä usean maan (Suomi, Norja, Saksa, Iso Britannia, Itävalta, Italia, Ranska, Puola, Kanada, USA, Kiina, Hong Kong, Japani) yhteistyönä uni-valverytmin häiriöiden esiintymistä ja koronainfektion vaikutusta uneen ja sen häiriöihin. Yhtenä hypoteesinamme on, että merkittävä osa unihäiriöistä, painajaisunista ja väsymyksestä liittyy sosiaalisiin rajoituksiin ja ahdistuneisuuden lisääntymiseen enemmän kuin itse koronainfektioon. SARS-CoV-2 virusinfektiohan on ollut toistaiseksi varsin harvalla ihmisellä. Sen sijaan lukuisat ihmiset ovat kärsineet lisääntyneestä ahdistuneisuudesta ja stressistä. Monilla on myös taloudellisia vaikeuksia. Monet yrittäjät ovat suurissa vaikeuksissa ja uhkana on myös konkurssi, koska ihmiset eivät uskalla liikkua ulkona eivätkä käyttää palveluita.

Mitä enemmän iäkkäitä maassa on – sitä enemmän vakavia sairastumisia

Tilastollisten monimuuttuja-analyysien mukaan on vaikeata löytää selvittäviä syitä sille, miksi COVID-19 on joissakin maissa selvästi harvinaisempi kuin toisissa maissa ja etenkin minkä takia COVID-19 kuolleisuus vaihtelee suuresti eri maiden välillä. Tilastoinnin erot selittänevät osan näistä eroista, mutta tuskin läheskään kaikkea. Kuolleisuuden riksiä lisääviä merkittäviä tekijöitä ovat lähinnä iäkkäiden osuus väestössä. Myös väestötiheys on yhteydessä kuolleisuuteen, mutta siinäkään yhteys ei ole lineaarinen. Esimerkiksi Singaporen asukastiheys on erittäin suuri, mutta kuolleisuus erittäin vähäistä. Sairaaloiden vuodepaikkojen lukumäärän kokonaisvaikutus ei ole myöskään merkittävä. Bruttokansatuote näyttää korreloivan negatiivisesti. Rikkaimmissa maissa sekä koronasairastuvuus että koronakuolleisuus ovat olleet suurempia kuin köyhimmissä maissa. Yhtenä syynä tähän on se, että köyhimmissä maissa on vähemmän iäkkäitä kuin rikkaimmissa maissa. Tämä on hyvä tieto. COVID-19 on jo levinnyt Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan, mutta tilanne ei näytä kovin vaikealta. Olemassa olevan datan perusteella saakin käsityksen, ettei COVID-19 ehkä lainkaan ryöpsähdä siellä, vaikka sellaisestakin on paljon peloteltu.

Testausten lukumäärät eivät korreloi sairauden vaikeusasteeseen

Eri maiden väliset erot eivät selity pelkästään ikärakenteella, varakkuudella eivätkä terveydenhoidon resursseilla. Tehtyjen koronavirustestausten lukumäärä ei myöskään selitä eroja. Mitä enemmän on testattu, sitä enemmän on todettu tartuntoja, mutta testauksen lisääminen ei näytä vähentävän koronakuolleisuutta. Voidaan siis kysyä, kuinka paljon on järkevää lisätä kallista testausta ainakaan oireettomilta. Tulisiko testauksia käyttää lähinnä diagnostisena työvälineenä, kuten Suomessakin tehtiin epidemian alkuvaiheissa. THL:n teettämässä satunnaisotannassahan positiivisia testituloksia löytyi harvassa. On myös huomattava, että positiivisten seulontatestitulosten luotettavuus on huono silloin kuin kyseessä on harvinainen sairaus. On siis mahdollista, että osa positiivisen testituloksen saaneista ei itse asiassa ole sairastunut tai tule sairastumaan lainkaan ainakaan vaikea-asteiseen COVID-19-tautiin. Sen sijaan on mahdollista, että positiivisen testituloksen saanut on huolestunut tuloksesta ja ainakin hänen täytyy pysyä karanteenissa, josta voi olla omat haittansa mm mielenterveydelle. Edelleen on huomioitava, että nenä- tai suunielusta otetun PCR-virusnäytteen negatiivinen tulos ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö henkilö voisi saada vaikkapa samana päivänä tartuntaa, jos joku tartunnan saanut sattuu yskäisemään tai aivastamaan (ilman maskia) hänen lähellään sisätiloissa. Tämä viimeksi mainittu mahdollisuus on onneksi Suomessa erittäin vähäinen. Jos joku näinä päivinä aivastaa, on syynä siihen kymmeniä kertoja suuremmalla todennäköisyydellä siitepölyallergia kuin COVID-19. Seuraavassa siis muutamia taulukkoja, joita voimme tarkastella.

Kuva 1. Koronakuolleisuus Suomessa, Ruotsissa, USA:ssa ja Belgiassa

fpfitkuolleisuusennuste_Graph

Kuten kuvasta 1 ja jäljempänä olevasta kuvasta 2 nähdään, Suomen koronakuolleisuus on ollut vähäistä näihin vertailumaihin verrattuna. Sovitettaessa tuloksia erilaisiin ennustemalleihin näyttää siltä, että pandemia on laantumassa. Suomessa koronakuolemien lukumäärät ovat olleet koko ajan hyvin maltillisia. Myös tehohoitoon joutuneiden lukumäärät ovat pysyneet kohtuullisen pieninä. Näin ollen myös tehohoitopaikat ovat riittäneet erittäin hyvin. Suurin paine on ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Suomen sairaaloissa on varauduttu tehohoitopaikkojen lisäämiseen. Sen seurauksena on vähennetty muita toimenpiteitä ja leikkauksia. Pandemian alkuvaiheissa ei voinut tietää, miten epidemia kehittyy. Nyt alkaa olla jo riittävästi dataa ja tuleekin kiireesti pohtia, onko enää järkevää pyörittää sairaaloita vaajateholla vain sen takia, että varaudutaan tulevaan toiseen aaltoon, jonka tulosta ei ole mitään varmuutta. Se voi tulla, mutta voi olla, ettei sellaista lainkaan tule.

Kuva 2. Koronakuolleisuus Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa

SUO_NOR_RUO_VIR_kuol_MILJ_new

Lisäämällä testausten lukumääriä todetaan enemmän koronatartuntoja. Se selittyy puhtaalla todennäköisyyslaskennalla. Mutta vähentääkö testausten lukumäärä koronakuolemia? Valitettavasti sellaisesta ei ole saatu selvää näyttöä. Viittaan tältä osin kuvaan 3. Olen tehnyt myös alustavasti erilaisia monimuuttuja-analyysejä (regressiomallit, logistiset mallit), eikä testausten lisäämisellä ole kovin merkitsevää vaikutusta koronakuolleisuuteen. Jos jäljittäminen onnistuu erittäin hyvin, on sillä varmasti vaikutusta, mutta sellainen toiminta syö paljon resursseja ja siihen liittyy myös lainsäädännöllisiä ongelmia tietosuojan takia. Sen sijaan maskien käytön lisääminen näyttää olevan vaikuttava keino vähentää uusia tartuntoja ja siten tietysti myös mahdollisuutta saada vaikea-asteinen koronainfektio. Tämä käy ilmi, kun analysoidaan sellaisten maiden tuloksia, joissa maskien käyttö on yleistä ja/tai joissa on otettu käyttöön maskipakko ruuhkaisissa paikoissa liikuttaessa.

Ruotsissa on ollut myös väkilukuun suhteutettuna paljon koronakuolemia. Ei kuitenkaan yhtä paljon kuin esimerkiksi Belgiassa, puhumattakaan San Marinosta. Ruotsissa on testattu vähän ihmisiä ja sitä on kritisoitu voimakkaasti Suomessa. Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että testausten lisääminen olisi vähentänyt ruotsalaisten kuolleisuutta. Tuloksia tulisi tarkastella aina laajemmasta perspektiivistä. Ei tilanne Ruotsissa ole erityisen huono verrattuna moneen muuhun maahan. Kuolleisuus on ollut siellä selvästi suurempaa kuin Suomessa, mutta toisaalta on todennäköistä, että Ruotsi tulee pärjäämään pienemmin taloudellisin vahingoin kuin Suomi. Asia ei ole eettisestikään tarkasteltuna kovin helppoa. Nyt koronakuoleman hinta on arvostettu huomattavasti korkeammaksi kuin monen muun kuoleman hinta. Koetin laskea testausten ja kuolleisuuden suhdetta myös Ruotsissa, mutta se ei ollut mahdollista, koska siellä on testattu hyvin vähän. Siksi olen tarkastelut asiaa muiden maiden osalta. Olen tehnyt analyysejä kaikkiaan 34 eri maan osalta. Raportoin niistä tässä vain osan

Kuva 3. Testausten lukumäärä, sairastumiset ja koronakuolemat (Suomi, Belgia, Etelä-Korea, Tanska)

Testaukset_kuolemat_sairastumiset_CVD

 

Voivatko erot eri maiden välillä selittyä myös geneettisillä eroilla?

Kuvasta 3 voi todeta, että mitä enemmän testataan, sitä enemmän todetaan tartuntoja. Belgiassa on testattu runsaasti. Sielläkin uusien tartuntojen määrä on alkanut vähentyä (tartuttavuus-R0- luvun pienentyessä). Huolimatta selvästi runsaammista testauksista asukkaiden lukumäärään suhteutettuna on koronakuolleisuus Belgiassa ollut koko ajan merkittävästi suurempaa kuin Suomessa. Etelä-Koreassa ei ole missään vaiheessa testattu kovin montaa ja kuolleisuus on ollut koko ajan vähäistä. Etelä-Koreassa on käytetty yleisesti maskeja ja hyödynnetty myös tietotekniikkaa. Myös Tanskassa on testattu suhteellisesti paljon enemmän kuin Suomessa, mutta kuolleisuus on ollut silti Tanskassa samaa tasoa kuin Suomessakin, eli hyvin vähäistä. Vaikutelmaksi jää, että kuolleisuus selittyy suurelta osin väestön ikärakenteella sekä mahdollisilla muilla tekijöillä.

Muita kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä

Varhaisten rajoitusten oikea-aikaisuus Suomessa on varmasti yksi merkittävä tekijä. Kiitos sitä hallitukselle. Muita Suomen vähäistä kuolleisuutta selittäviä tekijöitä voivat olla myös esimerkiksi puhdas ilma, muut suotuisat ympäristötekijät (puhdas ravitsemus, veden laatu, vähäinen antibioottien käyttö, ei liiallista hygienaa) ja geneettiset tekijät. Noin kymmenen vuotta sitten sairastui Suomessa ja muutamissa muissa Euroopan maissa ihmisiä narkolepsiaan saatuaan H1N1-rokotuksen. Syynä on oletettu olleen kyseisessä rokotteessa käytetty virussuspensio. Suomessa kaikilla rokotteesta narkolepsian saaneella on todettu olleen sama riskitekijä HLA-kudostyyppi (HLA DQB1*0602). Kyseistä HLA-tyyppiä esiintyy enemmän mm Suomessa kuin esimerkiksi Italiassa. Tällä kudostyypillä ei ole tietooni saamien alustavien selvitysten mukaan mitään tekemistä COVID-19 kanssa, mutta saattaa olla, että suomalaisilla on joitakin suojaavia tekijöitä, joita emme vielä tunne. Yhtä lailla voi olla, että meiltä puuttuu joitakin riskitekijöitä, joita on ollut sellaisissa maissa, joissa koronasairastuvuus ja -kuolleisuus ovat olleet erityisen suuria (esim. San Marino). San Marino on pieni maa. Olen käynyt siellä muutaman kerran. San Marinossa syödään terveellisesti ja ilmakin on pääsääntöisesti puhdasta. Turisteja on ollut paljon, mikä on varmaan tuonut myös viruksia. Toisaalta siellä on myös keskimääräistä enemmän sukulaisavioliittoja, joka on voinut vaikuttaa heikentävästi geneettiseen monimuotoisuuteen ja siten myös immuniteettiin.

Eniten ihmisiä kuolee tavallisiin sairauksiin

Kuvaan 3 on piirretty myös kardiovaskulaarikuolleisuutta kuvaavat vaakaviivat (sininen: Suomi; vihreä: Belgia; punainen: Etelä-Korea ja oranssi: Tanska). Niin kuin nähdään, Belgian koronakuolleisuus on jo nyt yli 50% vuotuisesta kardiovaskulaarikuolleisuudesta, mutta luvut ovat alkaneet tulla alaspäin ja on ehkä epätodennäköistä, että koronakuolleisuus tulisi Belgiassakaan yltämään samalle tasolle kuin vuotuinen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus miljoona asukasta kohti laskettuna. Jos mukaan huomioidaan myös kuolleisuus kroonisiin keuhkosairauksiin, syöpäsairauksiin ja tapaturmiin, voidaan todeta, että koronakuolleisuus on huomattavasti alhaisempaa.  Onkin mielenkiintoista todeta, kuinka paljon rahaa on käytetty jo nyt tämän koronavirusepidemian hallitsemiseksi. Suomessakin on jo laskettu elinpainotettujen elinvuosien hintaa. Paljonko olisi saatu aikaan, jos sama määrä raha olisi käytetty ehkäisevään terveydenhuoltoon ja suurimpien sairaustyhmien tutkimukseen ja hoitoresurssien parantamiseen. Hallituksen strategian on ollut pitää tartuntaluvut mahdollisimman alhaisina. Siinä on onnistuttu. Myös koronakuolleisuus on ollut alhaista. Mikään ei viittaa siihen, että Suomessa olisi pelättävä taudin riistäytymistä käsistä ainakaan suuremmassa määri kuin muualla maailmassa.

Talouden täysremontti – Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisääntyminen

Tulevina vuosina tulee suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen olemaan vaikeata ilman talouden täysremonttia. Julkisen sektorin on pakko turvautua nykyistä selvästi enemmän kolmannen sektorin ja yksityissektorin palveluihin. On ehkä jossain määrin paradoksaalista, että nykyisen vasemmistohallituksen strategian seurauksena joudutaan tulevaisuudessa vääjäämättä ostamaan palveluita sieltä mistä ne tullaan saamaan laadukkaasti ja edullisesti. Tulee siis tapahtumaan markkinoiden uusjako, mikä onkin järkevää. Se olisi ollut järkevää jo aiemminkin, mutta aika ei ole ollut poliittisesti kypsä. Nyt se tulee tapahtumaan COVID-19 kriisin kautta.

Mitä pitempään hallitus jatkaa nykyistä kallista testaa, jäljitä ja hoida strategiaa, sitä enemmän julkinen sektori tulee kärsimään tulevaisuudessa. Ihmisten käyttäytymisen muutos on mahdollista. Varmasti ihmiset Suomessakin oppisivat käyttämään kasvomaskeja osana turvallisuustoimenpiteitä, jos niiden käyttöä vahvasti suositellaan tai määrätään jopa pakollisiksi valikoiduissa paikoissa. Hallitus toteaa, ettei niiden käyttöä ole kielletty. Ei niin, mutta miksi käyttää, jos hallitus ja ministeriöiden edustajat suhtautuvat niiden käyttöön negatiivisesti. THL:n pääjohtaja Tervahauta on toiminut mielestäni tässä asiassa esimerkillisesti. VTT:n asiantuntijat, bakteriologi, professori Huovinen ja monet muut asiantuntijat ovat todennee, että maskien käytöstä on selvää apua. Siitä huolimatta hallitus on vedonnut aiemmin siihen, ettei ole riittävästi näyttöä.

Laadusta ei tietysti saa missään nimessä tinkiä. Totuus lienee se, että julkisen sektorin palvelut tulevat kallistumaan huomattavasti nykyisestä ja on vaikeata kuvitella miten se tulee selviämään ilman huomattavia uusia leikkauksia. Lisää rahaa julkisen sektorin kustannusten kattamiseksi saadaan ainoastaan viennin, teollisuuden ja muun yksityisen sektorin toiminnan kautta.

 

Yhteenveto ja johtopäätöksiä ja suosituksia

Yhteenvetona tästä pohdinnasta, tekemistäni laskelmista ja muualta saadusta informaatiosta totean

1) Meidän ei tarvitse hirveästi pelätä eikä ole aiheellista ahdistua kovasti

2) Tilanne Suomessa on hyvä eikä ole näyttöä siitä, että se tulisi pahenemaan vaikka yhteiskuntaa aletaan avaamaan nopeastikin

3) On ennustettu, että tulee toinen ja kenties kolmaskin aalto. Todellisuudessa kukaan ei voi tietää. Voi olla, ettei toista aaltoa lainkaan tule ja että tämä uusi virus tukahtuu, kuten on tukahtunut moni muukin aiempi, toisin huomattavasti paikallisemmaksi jäänyt, koronavirusepidemia. Ei kannata odottaa ja olla ahdistunut ja pelätä sellaisen tuloa.

4) Maskien käyttöä lisäämällä julkisissa ruuhkaisissa paikoissa voidaan vähentää tartuntoja. Toivottavasti saamme pian vahvan suosituksen tai jopa määräyksen käyttää niitä erikseen määrätyissä paikoissa. Se vähentäisi ahdistusta ja pelkoa etenkin iäkkäiden keskuudessa, jotka uskaltaisivat liikkua vapaammin, kun ei tarvitse pelätä, että joku hönkäisee kasvoille. Jo ilman hallituksen suosituksiakin soisi, että niitä käytettäisiin muutamien kuukausien ajan laajemmin metrossa, busseissa, ruuhkaisissa ostoskeskuksissa jne. Finnair on jo antanut omat suosituksensa. mikä lisää mahdollisuuksia lentää, kun voi olla turvallisemmalla mielellä. Ulkomaan matkoilla lentokentillä niiden käyttö lienee järkevää. Aasialaisethan ovat tehneet niin jo vuosia. Nytkin koronaepidemia on lähtenyt Aasiasta, mutta kaiken kaikkiaan siellä on päästy melko vähällä. Meillä on vielä paljon opittavaa.

Terveyttä kaikille nyt ja tulevaisuudessa toivoen, 17.5.2020

Markku Partinen

LKT, professori, neurologian dosentti, FAAN, unilääket. erityispätevyys

Tutkimusjohtaja, Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed

Vastuututkija, unilääketiede, Clinicum, Neurotieteet, Helsingin yliopisto

ORCID: https://orcid.org/0000-0002-8182-9368

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu