Katujengit ja nuorisorikollisuus
Katujengi-ilmiö kasvaa ja leviää. Tuoreet uutiset uudesta jengistä ovat selvä merkki tästä ja viimeinen merkki siitä, että ilmiöön on puututtava viipymättä. Ruotsissa tämä sama ilmiö on paisunut sietämättömiin mittoihin. Siellä juurisyinä ovat epäonnistunut maahanmuutto ja rajusti syventynyt eriarvoistuminen.
Koulut ovat kasvualustaa monenlaisille asioille. Ruotsissa koulut ovat olleet kasvualustaa myös eriarvoistumiselle. Siellä sallittiin koulushoppailu, jota kautta perheet pystyivät sijoittamaan lapsensa kouluihin, joissa oli mahdollisimman vähän häiriöitä. Syntyi kouluja, jotka oli pakattu ongelmilla ja syrjäytymisellä. Hyvin usein näissä kouluissa oli myös maahanmuuttajataustaisia lapsia.
Tämä on klassinen esimerkki siitä, kuinka yhteiskunnassa eriarvoistutaan ja syrjäydytään. Se alkaa jo koulussa ja kun riittäviä tukitoimia ja kunnossa olevia rakenteita ei ole, suunta on selvä. Sellainen lapsi ei löydä paikkaa yhteiskunnasta, mutta se kyllä etsii varmuudella paikan, josta saa hyväksyntää ja huomiota. Ruotsissa niitä tarjoaa rikollisjengit.
Nämä jengit käyttävät hyvin törkeästi hyväkseen alaikäisten lasten rikosoikeudellista asemaa ja olemme saaneet useasti uutisista todeta, kuinka jopa henkirikoksiinkin on syyllistynyt alaikäinen lapsi. Tapaukset ovat olleet hyvin häikäilemättömiä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lapsista tehdään palkkamurhaajia.
Meilläkin lasten ja nuorten keskuudessa leviää rikollisuuden ja jengielämän ihannointia. Tämä on todettu jo monessa yhteydessä. Tähän pitää tarttua heti alkuunsa, niin kouluissa kuin kotonakin. Jengeistä ja rikollisesta elämästä otetaan mallia. Viime vuosina lasten ja nuorten tekemät henkirikokset ovat lisääntyneet huomattavalla tavalla. Jo toissa vuonna alaikäisten tekemiä henkirikoksia oli 50, kun normaalisti niitä on 9-16 vuodessa.
Meillä löytyy runsaasti tehtävää, ettei tämä ilmiö kasva enää yhtään, eikä samoja virheitä tehdä kuin Ruotsissa. Haitallista maahanmuuttoa ei pidä hyväksyä. Käännytysprosesseja on kehitettävä. Ei voi olla niin, että käännytyspäätöksen saanut voi jäädä Suomeen vuosikausia kestävään valituslimboon.
Kotouttamistoimia on kehitettävä ja vahvistettava. Painopiste oltava työllistymisessä ja kielen oppimisessa. Niihin pitää pystyä velvoittamaan. Pysyvää oleskelulupaa ei saa myöntää sellaisia, jotka uhkaavat yleistä järjestystä ja turvallisuutta ja varsinkaan, jos on syyllistynyt törkeisiin rikoksiin.
Jengien välisten rikosten rangaistavuutta pitää koventaa, kuten myös ampuma-aserikoksista saatavia rangaistuksia. Poliisien määrä pitää nostaa 8000 poliisiin ja koko oikeusketjua pitää vahvistaa, ei vain yhtä lenkkiä.
Kouluissa pitää olla riittävästi varhaista, yksilöllistä tukea. Terapiatakuu ja mielenterveyspalvelut kuntoon. Lapsilla pitää olla mahdollisuus harrastaa. Vahvistetaan viranomaisten ja nuorten kanssa työtä tekevien järjestöjen ja toimijoiden yhteistyötä. Koulushoppailua ei pidä sallia missään nimessä. Se on yksi pahimmista Ruotsin tekemistä virheistä. Tiedon pitää kulkea eri toimijoiden välillä. Pitää pystyä tunnistamaan ne, jotka tarvitsevat apua ja tukea, pitää tunnistaa ne, joiden toimintaan on puututtava ennen kuin liian myöhäistä.
Tässä muutamia esimerkkejä toimenpiteistä, joihin pitää ryhtyä viipymättä. Aikaa ei ole tuhlattavaksi. Nopeimmin ja helpoimmin ongelmiin päästään käsiksi kotona. Ensimmäisenä pitää herätä perheissä. Pitää olla kiinnostunut lasten tekemisistä. Olla läsnä. Vetää rajoja. Rakastaa. Ne ovat perusasioita lastenkasvatuksessa, niitä ei pidä unohtaa, eikä väheksyä.
Mm. persujen vaatimien, opettajan kurinpitovaltuuksien-ja keinojen ja poliisien lisäämisen, sekä tuomioiden koventamisen tilalle, tai rinnalle olisi saatava resursseja ja osaajia nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen juurisyiden selvittämiseen ja nuorten auttamiseen?
– Yhteiskuntamme ”sairastaa” siltäkin sektorilta ja pelkät ”kurinpitotoimet” tuskin ovat oikea lääke, vaikeaan ja monisyiseen, YHTEISKUNNALLISEEN sairauteen…?
On lapsi-ja lapsiperheköyhyyttä, työttömyyttä, sosiaalisia ongelmia jne…
Ainakaan oikea lääke ei ole vähäosaisiin lapsiperheisiinkin mahdollisesti kohdistettavat, kokoomuksen ”säästö-ja leikkaustoimet?!
( Kokoomuksen IMAGO: Kylmä, kova ja ylimielinen. ”Hillittyä porvarillista charmia.”)
Ilmoita asiaton viesti
Poliisina vallan hyvin tiedät mistä ongelmat johtuvat, mutta juuri syistä ei voi keskustella kuin korkeintaan suljetuissa ryhmissä.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä edes niissä ilmiantajien johdosta.
”Syntyi kouluja, jotka oli pakattu ongelmilla ja syrjäytymisellä. Hyvin usein näissä kouluissa oli myös maahanmuuttajataustaisia lapsia.”
Lauri Gröhn varmaankin toteaisi Kilven sitaatista, että ”todellisuusharha.”
”Hyvin usein” supistaa realiteettiä.
Kilpi ei näe metsää puilta lausuessaan: ”Koulushoppailua ei pidä sallia missään nimessä.”
Jos jollain alueella maahanmuuttajia on esim. 30% saattaa tarkoittaa käytännössä, että alueen lähikouluissa koulussa heitä on 50% tai jos ”teoriassa lähiössä maahanmuuttajia olisi 55% asukkaista, niin alueen koulussa oppilaista jopa 90% saattaa olla maahanmuuttajataustaisia. Näin tilanne on useissa Ruotsin kaupunkien lähiöissä.
Koulushoppailun kieltäminen muodostaisi myös perustuslaillisen ongelman. Perustuslain 9§ takaa kansalaisten vapaan liikkuvuuden. Myös koulun vaihtamisen osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Rangaistusten kiristäminen on monelle hyvä vaalipuhe, mutta käytännössä hyödytön toimi. Sitä voi soveltaa joissakin määrin, mutta se ei edes vähennä ongelmaa.
Nuori ei tiedä vankilasta mitään, ennen kuin ensikertaa on siellä ja sen jälkeen hän oppinut tavoille ja profiloitunut rikolliseksi. Valtioissa joissa on kovat rangaistukset, vankilat ovat täynnä ja rikollisuus rehottaa entisestään.
Ainoa toimiva keino on maastakarkoitus, kun rikos on toistuvaa tai asteikolla jotakin. Uhka menettää elämä sosiaaliturvan megassa ilman omaa panosta, laittaa myös alemman sosiaaliluokan vanhemmat panostamaan lapsensa kasvatukseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Oma lapsi ensin on vahingollista ajattelua”.
Ilmoita asiaton viesti