Euroopan maiden maahanmuuttolinjaukset ovat murroksessa, mitä tekee Suomi?

Vuoden 2015 tapahtumat ja Afganistanin vallanvaihto on saanut Euroopan valtiot pohtimaan suhtautumistaan humanitaariseen maahanmuuttoon. Siinä missä Suomen vasemmisto keskustan ja kokoomuksen tuella haluaa lisätä massasiirtolaisuutta, monet maat ovat jo päättäneet tai päättämässä toisin

Vihreiden Ohisalo ja Vasemmiston Andersson etunenässä ovat vaatineet pakolaiskiintiöiden tuplaamista. Hallitus valmistelee myös mm. perheenyhdistämisten helpottamista, tulorajoista luopumista ja humanitaarisen oleskeluluvan palauttamista lainsäädäntöön. Signaali on selkeä: ei niin pientä kriisiä, etteikö osa puolueista pyrkisi hyödyntämään sitä rajattoman maahanmuuton lisäämiseksi. Ja näin tapahtuu täysin tilastollisesta evidenssistä huolimatta. Kolmansista maista humanitaarisia väyliä saapuvien heikko integraatio, matala työllisyys, yliedustus rikostilastoissa ja kansantaloudelliset negatiiviset vaikutukset eivät tahtotilaan vaikuta.

Monissa Euroopan maissa suunta on jo toinen. Itä-Euroopan maista ainakin Puola, Unkari, Liettua ja Viro ovat erkaantumassa Suomen hallituksen linjasta. Maat suuntaavat kohti nollalinjaa, jota turvataan sekä lainsäädännöllisen keinoin että rakentamalla muureja rajoille. Unkarin rajaa suojataan 175km mittaisella muurilla, Liettuan ja Valko-Venäjän rajalle on rakentumassa 508km mittainen muuri. Viro osallistuu Liettuan muurin kustannuksiin lahjoittamalla 100km piikkilankaa. Tuorein uutinen on, että myös Kreikan rajaa on muuritettu 40km matkalta.

Keski-Euroopan maista nollalinjan on ilmoittanut tavoitteekseen ainakin Tanska. Eurooppaan asti kantautuvan maahanmuuton lopettamisesta ovat omien johtajiensa suulla puhuneet myös ainakin Itävalta, Saksa ja Ranska. Maahanmuuton kanssa kipuillaan kaikkialla, teema oli yksi Brexitin juurisyistä ja myös Sveitsi on jo äänestänyt jopa Euroopan sisäisen maahanmuuton lopettamisesta. Näin katsottuna perussuomalaisten Purran linja edustaa Euroopassa voimistuvaa pragmaattista ajattelua, ongelmia halutaan välttää kiristämällä linjoja.

Tämän kokonaisuuden keskellä ei ole liioiteltua väittää, että maahanmuuttoproblematiikka on jopa EU-maiden talousongelmia ongelmia suurempi Euroopan yhtenäisyyttä uhkaava tekijä. Tämä on syytä eurooppamyönteisten suomalaistenkin huomioida. Eurooppa on heräämässä humanitaarisen maahanmuuton monimuotoisiin ongelmiin ja myös Suomen hallituksen on pikaisesti syytä tunnustaa tosiasiat.

Humanitaarinen maahanmuutto ei auta eikä pelasta kolmansien maiden yhteiskuntia mutta pahimmillaan se ajaa sekasortoiseen tilaan paitsi yksittäiset Euroopan maat myös koko Euroopan unionin. Linjausten muuttamisella on kiire, ennen kuin Afganistan saapuu Euroopan ja Suomen ulkorajoille.

+13
MarkoKettunen
Perussuomalaiset Helsinki

Urbaani hybridi. VTM.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu