Helsingin kaupungin asuntotuotanto ja asuntokanta kaipaa perkaamista

Helsingin kaupunki operoi asuntomarkkinoilla laajalla valikoimalla. Kaupungin oman asuntotuotannon tavoitteet ovat sekavat ja taloudellisessa tuottavuudessa on monin paikoin parantamisen varaa. Lähes kaikkien asuntotyyppien jakoperusteissa on jotain ongelmia.

Vuokra-asunnot
Helsingin kaupungin asunnot (HEKA) hallinnoi n. 50 000 vuokra-asuntoa. Kuten viime päivinäkin olemme kuulleet, asuntojen jakoperusteet eivät välttämättä palvele helsinkiläistä veronmaksajaa parhaalla mahdollisella tavalla. Asuntokannan sosiaaliset jakoperusteet vääristävät asuntomarkkinoita ja tuottavat epäoikeudenmukaisuutta. Helsinki asuttaa maan kalleimmille alueille veronmaksajien rahoilla ihmisiä, joilla ei markkinataloudessa olisi täällä varaa asua ja toisaalta työssäkäyvä keskiluokka joutuu hakeutumaan ympäryskuntiin edullisemman ja/tai laadukkaamman asumisen toivossa.

Asumisoikeusasunnot
Helsingin asumisoikeusasunnot (HASO) hallinnoi n. 5200 asuntoa. Asumisoikeusjärjestelmää on viime vuosina kritisoitu sekä vuokrien korkeudesta että asukkaiden vaikutusvallan vähyydestä. Asuntojen jako järjestysnumeroin on sinänsä oikeudenmukainen, mutta esim. nuorilla ensimmäistä asuntoaan etsivillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta saada käsiinsä riittävän pientä järjestysnumeroa, jolla asunto olisi realistista saada. Onko järjestelmän olemassaololle perusteita?

Työsuhdeasunnot
Helsingin kaupunki tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuutta työsuhdeasuntoon. Asuntokannan koosta ei löydy julkisia tietoja. On selvää, että työsuhdeasuntojen jakoperusteet jättävät suurimman osan kaupunkilaisista ulkopuolelle ja aiheuttavat eriarvoisuutta myös kaupungin työntekijöiden keskuudessa. Tarvitseeko kaupungin yleensäkään ylläpitää työsuhdeasuntoja, kun sillä on jo oma vuokra-asunto-organisaatio? Jos asuntokannalla halutaan helpottaa työvoimapulaa, eikö palkkojen korotus olisi satunnaisesti jaettavia asuntoetuja parempi vaihtoehto?

Sosiaaliviraston asuntokanta
Sosiaalivirasto hallinnoi ja sekä vuokraa että välivuokraa asuntoja vaikeasti asutettaville ja asunnottomille. Oman asuntokannan koko on n. 2500 vuokra-asuntoa. Asuntojen jakamisesta päättävät sosiaaliviraston työntekijät. Asuntojen käyttöasteesta, vuokratasosta jne. ei ole saatavissa julkisia tietoja. Mikä on tämän asuntokannan tuottavuus, käyttöaste, jakoperusteet ja vaihtuvuus? Kun asunnottomia asutetaan mm. Y-säätiön kautta, onko sosiaaliviraston omalle asuntokannalla perusteita?

HITAS-asunnot
Sokerina pohjalla ovat kaupungin arpomat HITAS-asunnot. Järjestelmää vaivaa täydellinen tarkoituksettomuus. On täysin mahdoton keksiä perusteita, miksi kaupunki arpoo kaupunkilaisille edullisia omistusasuntoja. Asuntokannan kohdentuminen on kirjaimellisesti arpapeliä ja aiheuttaa vaihtoehtoiskustannusten kautta veronmaksajille taloudellisia tappioita.

Pikaisen kartoituksen ulkopuolelle jää luultavasti muitakin kaupungin omistuksessa olevia ja hallinnoimia asuntoja. Keskeinen kysymys on, onko kaupungin lainkaan tarpeellista operoida asuntomarkkinoilla tällaisella valikoimalla ja usean eri organisaation puitteissa? Ovatko asuntojen jakoperusteet objektiivisia, veronmaksajan kannalta hyödyllisiä ja oikeudenmukaisia?

Kokonaisuus on niin laaja ja sirpaleinen, että aihe vaatii laajemman selvitystyön jo seuraavalla valtuustokaudella.

 

 

+2
MarkoKettunen
Perussuomalaiset Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Urbaani hybridi. VTM, pienyrittäjä ja kulttuurialan ammattilainen. Perushelsinkiläinen kuntavaaliehdokas.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu