Miksi ekonomistit haluavat kiristää verotusta ja alistuvat kiristettäväksi?

MTV:n uutisten kyselyssä enemmistö (13/22) taloustieteilijöistä arvioi elpymispaketin hyödyt haittoja suuremmiksi. Paketin vaikutuksista ei kuitenkaan ole tehty arvioita, mihin ekonomistien mielipide siis oikeastaan perustuu? Uskoon.

Suomi maksaa EU:n 750 miljardin euron yhteislainasta 6,6 miljardia ja tulee näillä näkymin saamaan takaisin omista rahoistaan avustuksina noin 2,2-2,7MRD euroa. Taloudellista tappiota tulee siis suoraan noin 4 miljardia euroa.

Ekonomistien usko (ei tieto) paketin hyödyllisyyteen perustunee siihen, että 750MRD elvytys saa Euroopan talouden rattaat pyörimään ja maksamamme 4MRD palautuu takaisin mm. vientiteollisuuden verotuottoina. Toinen uskomus on, että avustuksina saamamme osuus elvyttää suoraan Suomen taloutta. Näin uskoo 13 kyselyn 22 ekonomistista.

Uskosta todellakin on kyse, sillä paketin vaikutuksesta ei ole tehty tai ainakaan tuotu julkisuuteen yhtään arvioita eikä laskelmaa. Tämä ei ekonomisteja tunnu häiritsevän. Tippuuko Euroopasta riittävästi murusia, että paketti on perusteltavissa? En tiedä. En usko.

Olivatpa paketin tuotto-odotukset ja vaikutukset Euroopan talouden elpymiseen mitkä tahansa, yksi vaikutus on ilmiselvä: yhteislainan 6,6MRD on siirrettyä verotusta. Paketin osuuden takaisinmaksun muodossa tätä EU-veroa maksetaan aina vuoteen 2058 saakka. Käytännössä pakettia kannattaville taloustieteilijöille ei riitä Suomen 42% kokonaisveroaste (käytännössä jopa yli 70% reaalinen veroaste). Tämä kertoo kyselyn ekonomistien talouspoliittisesta orientaatiosta, ei niinkään paketin hyödyllisyydestä. Veronkiristyksille löytyy Suomesta aina tukijansa.

22:sta ekonomistista kaksi vastaa, että paketista on Suomen taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Tästä huolimatta hekin ovat mieltä, että pakettia ei ole syytä kaataa, koska ”paketilla tuetaan EU:n pysymistä poliittisesti yhdessä”. Tämä on jopa vaikutusarviointien puuttumiseen välinpitämättömästi suhtautumista omituisempi näkökulma.

Kuinka vahvaa oikeasti on sellaisen poliittisen unionin yhtenäisyys, joka edellyttää tällaisia 4MRD euron suojelurahoja? Vastaavalla maksa niin saat suojelua -ajattelulla on perinteet lähinnä maassa, jonka velkojen ja talousongelmien vuoksi koko paketti on kyhätty kasaan. Onko Suomen etu alistua (sanattomalle) kiristykselle ja mitä teemme sitten, jos kiristäjä ottaa uudestaan yhteyttä vaatien lisää ja entistä enemmän? Alistummeko uudestaan vai nousemmeko puolustamaan taloudellisia etujamme? Miksi sitä ei tehdä jo nyt?

 

Kirjoittaja on Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Helsingissä.

MarkoKettunen
Perussuomalaiset Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Urbaani hybridi. VTM, pienyrittäjä ja kulttuurialan ammattilainen. Perushelsinkiläinen kuntavaaliehdokas.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu