Valtionyhtiöt kompuroivat skandaalista toiseen

Viime aikojen uutisointeja seuraamalla vaikuttaa, että valtionyhtiöissä riittää ongelmia. Veikkaus kerää tuottonsa vähävaraisilta kyseenalaisin menetelmin. Alkon monopolin ylläpitämiseksi tehtaillaan laittomia etämyynnin kieltoja. Solidium on kunnostautunut lähinnä johdon palkkauksessa. Postin toiminnan pelastamiseksi on ehdotettu ikkunoista kurkistelua.

Kaikkia mainittuja valtionyhtiöitä ja lukuisia muita myös kuntasektorilla yhdistää ennen kaikkea yksi seikka: ne harjoittavat yritystoimintaa verovaroilla, eli niin sanotusti muiden rahoilla. Niiltä puuttuu keskeinen terveen yritystoiminnan kannustin: oman pääoman menettämisen pelko. Tästä pelon puutteesta seuraa holtitonta sekä tuhlailevaa johtamista ja liiketoimintaa.

Toinen edellisestä johtuva ongelma on valtionyhtiöiden ympärillä alituiseen pyörivät huhut korruptiosta, nepotismista ja rahavirtojen ohjailemisesta omille eturyhmille poliittisin perustein. Poliitikot istuvat yhtiöiden hallituksissa ja harjoittavat elinkeinoa. He jakavat rahaa kollegoille, jotka istuvat vastaanottavien yhdistysten hallituksissa. Tehtäviä täytetään kyseenalaisin perustein.

Kolmas ja ehkä vakavin valtionyhtiöihin liittyvä ongelma on markkinahäiriköinti. Monopolit ja pääoman menetyksen pelotta toimivat yhtiöt eivät noudata markkinoiden logiikkaa. Ne vievät tilaa oikeilta markkinaehtoisilta toimijoilta ja hankaloittavat uusien yrittäjien pyrkimyksiä menestyä.

Neljäntenä ongelmana mainittakoon vielä valtion ja kuntien liikelaitosten toiminnan läpinäkyvyyden katoaminen. Kun julkinen sektori perustaa yrityksen, sille syntyy tarve ja kiusaus piilottaa kansalaisten näkyvistä asioita, jotka normaalisti kuuluisivat julkisuuslain piiriin.

Oman omituisen vinksahduksen asiaan tuottaa se, että esimerkiksi Alkon ja Veikkauksen tehtäväksi on määritelty haittojen vähentäminen. Kaksinaismoralismista on vaikea keksiä stereotyyppisempää esimerkkiä. Ulkoishaitoiksi voidaan laskea sekin, että koko kansa joutuu olemaan huolissaan, kuinka työllä ansaitsemiamme verovaroja oikein käytetään.

Kun valtionyhtiö kohtaa skandaalin, käynnistyy pelastusoperaatio. Kokouspalkkiot, johdon bonukset, yhdistysten toiminta-avustukset, työpaikat ja muut edut ovat vaarassa. Liian monen elanto tai tulospalkkaus on kiinni siitä, että toiminta saa jatkua. Korjausliikkeet ovatkin lähes aina näennäistoimintoja. Kun savu hälvenee, palaa business as usual.

Esimerkkejä valtionyhtiöiden ja valtion monopolien epäonnistuneesta tai kyseenalaisesta toiminnasta on kertynyt riittävästi. Lähes kaikkien valtionyhtiöiden alkuperäinen olemassaolon peruste on sekin kaukana historiassa. Jos valtio haluaa tarjota kansalaisilleen palvelua, oikea toimintamuoto on virasto. Liiketoiminta on parasta jättää suosiolla muille. Vai keksiikö joku julkisen sektorin omistaman yrityksen, johon ei liittyisi yllä mainittuja ongelmia?

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen puheenjohtaja

MarkoKettunen

Urbaani hybridi. Helsinkiläinen VTM, pienyrittäjä ja kulttuurialan ammattilainen. Liberaalipuolueen puheenjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu