Voitaisiinko suuria eläkkeitä leikata määräaikaisesti?

Koronarajoitusten taloudelliset vahingot jakautuvat epätasaisesti. Rajoitusten pääfunktio on suojella riskiryhmiä. Koronan vakavat muodot ja kuolleisuus painottuvat yli 70-vuotiaisiin. Sosiaalis-taloudelliset vahingot taas painottuvat erityisesti nuoriin työikäisiin. Nuoria ahdistaa elämän pysähtyminen ja nuorisotyöttömyys kasvaa.

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut taloudellisten vahinkojen epätasaisesta jakautumisesta julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välillä. Julkisen sektorin palkkakuorma on kasvanut vuodessa 1,8 prosenttia kun yksityisen sektorin on pienentynyt -1,4 prosenttia. Palkkakuorman siirtyminen yksityiseltä julkiselle kasvattaa osaltaan julkisyhteisön alijäämää.

Vastaava epätasapaino on nähtävissä nuorten työikäisten ja eläkeikäisten välillä.

Ensinnäkin eläkeikäisiä eivät yritysten ja työelämän rajoitukset juurikaan koske. Nuorilla elämän rakentaminen on alussa, työstä saatavat tulot ovat elämässä eteenpäin pääsemisen edellytys. Ikääntyneillä asuntolainat on jo maksettu. Liike-elämän sulut eivät aiheuta pääosalle eläkeikäisistä ongelmia.

Toiseksi Suomessa varallisuus ja tulotaso on jo ilman koronan vaikutuksia jakautunut niin, että varallisuus keskittyy suurille ikäluokille. Eläkkeiden määrissä on suuri sisäinen jakauma, mutta kokonaisuutena sekä eläkeläisten tulot että varallisuus ovat viime vuosina kasvaneet. Pienituloisuus taas painottuu nuoriin ikäluokkiin.

Kolmas seikka on eläkejärjestelmän vinouma, jota koronakausi pahentaa entisestään. Siinä missä nykyiset eläkeläiset rahoittivat eläkejärjestelmään muutamalla prosentilla, nykyiset työssäkäyvät sukupolvet maksavat tuloistaan jo 24 prosenttia eläkemaksuja. Samaan aikaan koronarajoitukset myös leikkaavat nuorten tulevia eläkkeitä, koska eläkettä ei lomautettuna tai työttömänä kerry.

Hallituksen halu jatkaa ja kiristää koronatoimia on ilmeinen. Jokainen päivä kasvattaa rajoituksista vakavasti kärsivien ja niistä vähemmän kärsivien välistä eriarvoisuutta. Peräänkuulutan halllitukselta aloitteita, kuinka tätä eriarvoisuutta voidaan vähentää velanoton sijasta erilaisin solidaarisuustoimin. Julkisen ja yksityisen palkkasummien tasapainottaminen olisi yksi keino. Suurien eläkkeiden määräaikainen leikkaaminen olisi toinen. Käytännöllisin keino olisi määräaikainen suurten eläkkeiden solidaarisuusvero.

Jo mainittujen ohella todettakoon, että hallituksen koronan vuoksi ottamat lainat jäävät nuorten maksettavaksi nekin. Juhlapuheissa usein kerrotaan, että nuorissa on Suomen tulevaisuus. Koronavahinkojen epätasapainoa korjaavalla solidaarisuusteolla lausuma muuttuisi todeksi. Löytyykö Suomesta tällaista solidaarisuutta?

+1
MarkoKettunen
Perussuomalaiset Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Urbaani hybridi. VTM, pienyrittäjä ja kulttuurialan ammattilainen. Perushelsinkiläinen kuntavaaliehdokas.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu