Heti ensiksi minun sanottava, että tämä teksti ei sisällä mitään punavihreitä maailmanparannushankkeita. Päättäjällä on oltava visiot siitä, mitä tekee. Olen realisti ja nämä visiot ovat aidosti toteutettavissa ja myös toteutan niitä, mikäli saan sen n. 200 ääntä vaaleissa, jolla pääsisin valtuutetuksi.

Sitten vähän päättäjän luonteesta ja taustasta: Oletko koskaan miettinyt sitä, millaisesta taustasta kuntapäättäjän tulisi olla vai onko sillä edes väliä? Ja vielä tärkeämpää: Onko hänellä aidosti halua vaikuttaa yhteisten asioiden parhaaksi niin, ettei kuntapäättäjyys ole hänelle vain yksi tapa lisää tehostaa omaa asemaansa?

Taustalla on väliä – On hyvä olla kokemusta niistä pääteemoista, mitä ajaa ja minullakin on. 3 pääteemaani ovat: enemmän työllisyyttä, nuorille toimintaa ja vanhuksille seuraa. Nyt ei ole mikään ihme, että mainittujen kannalta epäedullisia päätöksiä tehdään, sillä heitä ei ole päättäjissä. Esim. valtuuston keski-ikä on 44 vuotta ja suurin osa on 45-60-vuotiaita isosti palkattuja.

10 teemaa ja 30 toimenpidettä toimeliaalle ja hyvinvoivalle Jyväskylälle:

1. Töitä ja toimia nuorille

Alle 25-vuotiaista työttömiä työnhakijoita on 25,5% ja tämä on tragedia. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta en tinkisi kesätyöseteleistä – Niitä on tarjottava enemmän ja työnantajia ja työllisyyttä on muutoinkin tuettava enemmän palkkaamalla kunnollisia työllisyyspalveluja. Kun Jyväskylässä nuori joutuu työttömäksi, niin nykyään keskitytään lähinnä toimiin, jotka eivät työllistymiseen johda.

Nyt tänä vuonna alkava uusi työllisyyden kuntakokeilu on hyvä alku, joka valtuuston on otettava haltuun: Kun työllisyyspalvelut ovat enemmän kuntaan sitoutuneet, on paikallista tietoa enemmän vaikkapa piilotyöpaikoista. Otetaan huomioon järjestöt ja vapaaehtoistyö työvoimapoliittisissa toimissa, eikä teetetä piirileikkejä samaan aikaan, kun pyöräreittien talvikunnossapito ontuu.

Työnantajat palkkaavat useimmin ennestään tuttuja nuoria ja sukulaisia, mikä aiheuttaa epäreilua kilpailua, jossa kukaan ei voita. Tehdään pelisäännöt samoiksi kaikille ja vaaditaan, että palkkausperusteet ovat avoimia. Esittelen myöhempänä lisää ratkaisuja tähän teemaan.

Toimeliaassa ja hyvinvoivassa Jyväskylässä:

-Kustannetaan kesätyöseteleitä, jotta työnantajat palkkaavat nuoria.

-Työttömille järjestetään aidosti työllistävää koulutusta ja yleishyödyllistä työtä.

-Palkkaaminen perustuu nuoren kykyihin, eikä sukulaisuus- tai ystävyyssuhteeseen.

2. Vanhuksille huolenpitoa ja seuraa, kustannuksissakin säästäen

Vanhustyössä lähi- ja sairaanhoitajat tekevät paljon ammattialaansa kuulumatonta työtä, jonka voisi tehdä joku muu. Näin heidän kiire on täysin turhaa. Esimerkkeinä vaikkapa huoneiston pitäminen esteettömänä ja roskien vienti. Voisimme hyvin tukityöllistää työttömiä ja nuoria tekemään juuri tällaisia yksinkertaisia askareita. Vanhustyöjärjestöt voisivat arvioida ja valikoida osallistujat. Tässä voitaisiin kerryttää aktiivisuutta, jota laki vaatii, jotta työtön saa työmarkkinatukea. PK-seudulla vanhustyöjärjestöt ovat jo pitkään pyörittäneet myös tällaista vapaaehtoistoimintana. Samalla vanhuksille on ollut kuuntelevia korvia.

Ratkaisuni tukityöllistämisestä ei ole uusi ja outo. Sitä on jo kokeiltu Helsingissä ja kokemukset ovat olleet kaikkien osapuolten kannalta mainioita. Tulokset olivat, että kaikki osapuolet, myös työnantajat kustannuksissaan, hyötyivät ja nuoret pääsivät elämässään eteenpäin. Koronaa (josta kohta pääsemme) ei voi käyttää tekosyynä kaiken lopettamiseen, vaan vanhustyöjärjestöille on jaettava resursseja niin, että ne voivat kouluttaa ja toimia.

Vanhusten hoitoa voitaisiin myös parantaa ennaltaehkäisyllä: Ikäihmisen joutuessa lonkkamurtumasta laitoshoitoon, maksaa 1. vuosi n. 38500€. Siivoaminen ja järjestely eivät niin paljon maksa. Vanhustenhoidon resursseja ei ole tekstissäni mainittujen säästöjen jälkeen mahdoton turvata.

Toimeliaassa ja hyvinvoivassa Jyväskylässä:

-Tukityöllistetään ja otetaan vapaaehtoisia mukaan vanhustenhoidon yksinkertaisimpiin töihin sekä yksinäisyyttä lievittämään.

-Tuetaan vanhustyötä tekeviä järjestöjä rahallisesti.

-Panostetaan ennaltaehkäisyyn, eikä leikata hoivan resursseista.

3. Lisää työpaikkoja ja yrittäjyyttä

Jyväskylässä toimii jo nyt oivaltavia tekijöitä tässä asiassa: Business Jyväskylä, kaupungin elinkeinoyksikkö, ohjaa aloittelevia yrittäjiä pitkälti ilmaiseksi. Lisäksi on verkosto, johon he ohjaavat; muun muassa Yritystehtaaseen koettelemaan ideaa ja mahdollisesti saamaan 1000€ starttirahan valtion tuen lisäksi. Korkeakoulut viestittävät ansiokkaasti yrittäjyyskursseista.

Parannettavaa kuitenkin löytyy: Myös EduFutura pitäisi ottaa yrittäjyysverkostoon vahvemmin mukaan. Siellä on tavoitteena yhdistää korkeakoulujen, ammattikoulujen ja lukioiden osaamista opinto-ohjaten yksilöä. Verkostossa on muutoinkin parannettavaa; monet täysin turhat byrokraattiset menettelyt pitäisi kaataa ja henkilöstöä tarvitaan lisää. Toki: Jos henkilöstö pääsee keskittymään olennaiseen, niin lisäystä ei välttämättä tarvita.

1000€:n starttiraha hyvään yritysideaan on säälittävä. Onko tosiaan niin, että vain rikkaat voivat aloittaa yrityksen, oli idea kuinka hyvä tai huono tahansa? Tällaisessa ei ole mitään järkeä. Minimissään 5000€ olisi fiksumpi määrä.

Jyväskylässä on nyt Euroopan tasoon verraten huippu-osaamista yliopiston IT-tiedekunnassa ja liikuntatieteiden tiedekunnassa. Silti ei ole yllättävää, että kaikki osaaminen valuu Helsinkiin, kun saman korkeakoulun sisäinenkin yhteistyö on niin byrokraattista. Tarvitaan ratkaisuja, jotka tuovat osaamisen yhteen, niin kuin esim. kehitteillä olevan Taugo-app:n tapauksessa on käynyt.

Toimeliaassa ja hyvinvoivassa Jyväskylässä

-Eri opiskelupaikoissa ristiinopiskelusta poistetaan byrokratiaa.

-Vahvistetaan ja järjestetään Business Jyväskylän, EduFuturan ja Yritystehtaan kokonaisuutta.

-Ennen kaikkea annetaan kunnollista tukea hyvälle yritysidealle.

4. Vastuullinen taloudenpito

Peruspalvelut, kuten vanhusten hoiva ja päiväkodit voidaan pitkällä aikavälillä turvata vain siten, että rahaa on riittävästi. Tämä tarkoittaa sitä, että menot ja tulot ovat tasapainossa. Poliittisen järjestelmämme huonoja puolia on se, että päättäjät teettävät menoja vain suosiota saavuttaakseen.

Erityisesti Jyväskylässä on pitkään ollut muuhun keskiseen Suomeen verrattuna valttikorttina alhainen kuntavero. Pidetään tästä kiinni, niin saadaan tänne enemmän yrityksiä ja työpaikkoja, jotka taas vuorostaan maksavat niitä veroja.

Leikkaisin tukea turhilta kulttuuri- ja kansalaistoiminnan avustuksilta: ensinnä nyt listalle osuu Suomen Tietojenkäsittelymuseoyhdistys ja Mieletön sitruuna ry. Kansalaistoiminnassa on vaikka minkälaista kampa- ja viinerikerhoa, joissa ei kukaan käy ja joille myönnetyistä tuista ei julkisesti edes nyt kehdata julkaista. Tekisin päätökset julkisiksi.

Hyvinvoivassa ja toimeliaassa Jyväskylässä:

-Menot ja tulot ovat tasapainossa niin, että taloutta hoidetaan vastuullisesti.

-Menot priorisoidaan siten, että ensin tulevat peruspalvelut.

-Ei enää turhuuksia: suosiota hakevia hankkeita sekä avustuksia kulttuuri- ja kansalaistoimintaan, johon ei ole osallistujia.

5. Toimiva kunnossapito ja jätehuolto

Kevättalvisin kadut ja kaupunki ovat hirveässä kunnossa. Samaan aikaan työttömiä nuoria ei saada työllistettyä kunnossapitoon edes minimi palkalla. Ei Jyväskylän taloudella sentään näin huonosti mene! Kyse on vain laiskuudesta. Olen nähnyt katulamppuja puoliksi poikki ja vinossa jalkakäytävään päin, kulkijoiden vaaraksi. Kaupungissa voitaisiin ottaa käyttöön puhelinapplikaatio, jossa kätevästi parilla klikkauksella ja kuvalla voisi saada informaation kunnostamatta olevasta asiasta kaupungille. Sijainnin ja kuvan perusteella sitten kunnossapito voi tulla paikalle, kun ehtii.

Jätehuolto toimii jotenkuten; siinäkin on parannettavan varaa. Roskakorit ovat usein täysiä. Jäte pisteitä ongelma jätteelle ei ole paljoa ja nekin vähät mitä on, on neuvottu huonosti. Monessa paikkaa jätekatoksiin on pitkä matka.

Vanhuksille tulee turvata kävelyreitit, jotka eivät ole liukkaita. Taloyhtiöitä on tylytettävä siitä, että ne eivät huolla talojen vierustoja ja ihmiset kompastelevat. Sen, että kaupungin päättäjät eivät juuri pyöräile, pystyy näkemään pyöräteistä ja niiden suunnittelusta erityisesti Nisulan, Voionmaan ja Mäki-Matin alueilla. Toisin tähän muutosta.

Hyvinvoivassa ja toimivassa Jyväskylässä:

-Vaadittaisiin taloyhtiöitä hoitamaan tonttinsa.

-Jätehuolto ja kunnossapito työllistäisivät enemmän tai toimisivat kätevämmin.

-Jätepisteet olisi sijoiteltu loogisesti ja ongelmajätteelle olisi selvät ohjeet ja paikat.

6.Varjellaan lähiluontoa

Arkijärjen luonnonsuojelun taidot alkavat jo kouluista, joissa opetetaan kierrätystä ja muita perustaitoja. Jos opettajat eivät ehdi näitä opettamaan, niin miksei sitten luonnonsuojelujärjestöt ja opettajat saisivat samalla tauon? Tässäkin on paljon turhaa byrokratiaa taustalla.

Kaavoituksessa on turvattava nykyiset virkistysalueet. Uudet kerrostalot rakennetaan korkeiksi mieluummin kuin leveäksi; tällöin itse kaupunki-infra ei vie niin paljon tilaa ja Jyväskylässä on tässä hyvin toimittukin. Lähiluonto ei ole kovin kaukana missään. Virkistyskäyttöön soveltuvista kaukaisemmista alueista on informoitava paremmin esimerkiksi joukkoliikenteen sivuilla. Nyt monet yhteydet eivät näy missään. Yhteyksiä virkistysalueille on myös parannettava; lyhennetään kävelymatkoja.

Reittien kunnossapidosta olen jo puhunut ja tämä sisältää myös luontoreittien talvikunnossapidon, jotta ikääntyneet pääsevät kulkemaan. Lisäksi roskia ei ole kiva nähdä puistoissa, niin kuin nyt varsinkin maskeja.

Hyvinvoivassa ja toimeliaassa Jyväskylässä:

-Turvataan luonnonsuojelu konkreettisin esimerkein jo kouluissa.

-Vahvistetaan julkista liikennettä kaukaisemmille virkistysalueille ja informoidaan.

-Pidetään virkistysalueet ja niiden kävelyreitit kunnossa.

7. Liikunta ja harrastukset

Jyväskyläläisten terveyden ja vireyden vuoksi kannattaa toimia. Tässä ei ainakaan raha tule ongelmaksi: Parhaimmillaan tarvitaan vai muutama rautaputki maasta törröttämään, niin saadaan telinevoimistelupaikka. Sellaisista monet iloitsevat Jyväskylässä tälläkin hetkellä, kun korona on sulkenut kaiken. Yksinkertaiset ja halvat ratkaisut toimivat, mutta byrokratia on monesti tässäkin tiellä: kaavoitus ja maanomistus estävät.

Toteutetaan harrastustakuu: Jokaisella lapsella on oltava vähintään yksi harrastus. Yhdenvertaisessa Jyväskylässä myös lasketteluun olisi mahdollisuus lapsella, taustasta riippumatta, mutta yhden lapsen kolmituntisesta rinteessä saa maksaa 50€. Täydentävällä toimeentulotuellakaan, 250€:lla lasta kohden ei paljon lasketella. Mutta on kuitenkin utopiaa, että kaupunki voisi maksaa kaikkea. Olisihan se hienoa, mutta se vaatisi joko Laajavuorelta toimia tai sitten taloustilanteen paranemista.

Näin ollen harrastustakuutakin ja myös kyytejä harrastuksiin täytyy rajoittaa ja järjestellä. Jokaisella ei voi olla uniikki harrastus.

Hyvinvoivassa ja toimeliaassa Jyväskylässä:

-Lisätään yksinkertaisia ulkoliikuntapaikkoja, kuten telineitä.

-Toteutetaan harrastustakuu.

-Varmistetaan jokaiselle asuinalueelle mahdollisuudet vähintään yleisimpiin harrastuksiin.

8. Ympäristöjalanjälki ja ilmastonmuutos

Maapallon keskilämpötilan nousu johtuu valtaosin ihmiskunnan kasvihuonekaasujen päästöistä. Ja keskimääräinen suomalainen tuottaa moninkertaisesti enemmän kasvihuonekaasuja kuin kiinalainen, vaikka Kiina on suurin saastuttaja. Juuri meidän tulisi tehdä asioille jotain. Tosin: Suurin osa Jyväskylän päästöistämme johtuu minun ja sinun talon lämpimänä pitämisestä ja sähkönkulutuksesta. Voimme silti tehdä paljon:

Tehdään Jyväskylästä hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tuetaan Alvaa, joka tekee jo hyvää työtä, ja muita innovoivia tahoja palkitsemalla paras suunnitelma 90 000€:lla. Otetaan käyttöön yhä enemmän ydinvoimalla ja vihreällä energialla tuotettua sähkölämmitystä. Nyt lyhyellä tähtäimellä joudumme korvaamaan turvetta puulla, tosin. Säästetään energiassa viikonloppuisin ja mahdollisesti muutoinkin pudottamalla lämpötilaa muutaman asteen julkisissa rakennuksissa. Tämä tarkoittaa investointeja lämpöverkkoon.

Suositaan puurakentamista, koska puu sitoo hiiltä ja on ihmisten terveyden kannalta parasta asua. Energiatehokkuus on hyvä juttu, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että rakennetaan taloista homehtuvan tiiviitä. Rakennetaan takkoja, aurinkopaneeleita, käytetään ilma- ja maalämpöä. Suositaan pitkäikäisyyttä ja lähellä tuotettua aina kun voimme.

Hyvinvoivassa ja toimeliaassa Jyväskylässä:

-Tehdään meistä hiilineutraali v. 2030 mennessä antamalla Alvalle tukea suunnitelmiinsa.

-Pudotamme julkisissa rakennuksissa viikonloppuisin lämpötilaa muutamalla asteella.

-Rakennetaan energiatehokasta ja pitkäikäistä; mieluiten puusta.

9. Yksinäisyydelle stoppi

Yksinäisyyttä on kuvattu Suomen suurimmaksi ongelmaksi, eikä syyttä: Sillä on mittavat rahalliset, terveydelliset ja sosiaaliset kustannukset. Itse olen asunut hyvin yhteisöllisillä asuinseuduilla, joissa naapuriin on voinut vain mennä ja erilaiset kerhot ja hengailutilat kukoistavat. Näin on ollut myös korona-aikaan.

Otetaan taloyhtiöpolitiikassa esimerkkiä Kortepohjan ylioppilaskylästä. Varataan joka asuinalueelle ja mahdollisimman moneen kerrostaloon tilaa yhteiskäyttöön. Annetaan tässä taloyhtiölle rahallinen kannuste. Vähennetään byrokratiaa tyhjillään olevien tilojen käytöstä ja otetaan käyttöön varausjärjestelmiä, joista nähdään käyttäjät ja mahdolliset rikkomukset. Varaaja tai varaajan edustama yhteisö olkoon täydessä vastuussa toiminnastaan. Perustetaan asukasneuvostoja, joilla on aitoa päätösvaltaa.

Syrjäytymistä aiheuttaa myös kaavoitus. Esim. Huhtasuon alueelle on ollut suunnitteilla aina vain lisää ankean näköisiä kerrostaloja. Mitä luultavammin uusiin kerrostaloihin tulisi asumaan vain lisää köyhiä perheitä ja maahanmuuttajia. Itse priorisoisin jalkapallokentän säilyttämisen ja myös muita ulkoilumahdollisuuksia. Omakotitaloja on kaavoitettava tällaisille seuduille myös sen sijaan, että ehdoin tahdoin teetämme kurjia lähiöitä.

Yleensä sopivaa seuraa löytyy asuinaluetta kauempaa ja tämä tarkoittaa, että on oltava harrastusmahdollisuuksia ja kulkuyhteyksiä. Kuitenkin tässäkin toiminnassa pätee sama kuin edellä: Tyhjien tilojen, esim. koulujen viikonloppukäytöstä byrokratiat pois ja tilankäyttäjät korvausvelvollisiksi.

Hyvinvoivassa ja toimeliaassa Jyväskylässä:

-Kouluista ja muista vastaavista rakennuksista tehdään yhteisiä monitoimitiloja, joilla on korkea käyttöaste fiksuine varausjärjestelmineen.

-Ei vain kerrostaloja – Pidetään kaavoituksessa myös yhteiset alueet ja omakotitalot.

-Taloyhtiöpolitiikassa otetaan esimerkkiä Kortepohjan ylioppilaskylästä.

10. Koulukiusaamiselle stoppi

Jyväskylässä on esiintynyt paljon koulukiusaamista viime vuosina. Jo ennen kouluikää kiusaamista voitaisiin ehkäistä siten, että pidetään ryhmäkoot pieninä päivähoidossa ja suositaan perhepäivähoitoa. Kaupunki voisi suositella ja tukea rahallisesti enemmän perhepäivähoitoa. Lapset voivat opetella hoidossa vuorovaikutus- ja tunnetaitoja rauhassa. Tehdään yhteistyötä myös seurakuntien kanssa tiiviisti.

Kouluissa taas opettajat on perehdyttävä työhönsä ja mahdollisiin luokkansa ongelmakohtiin hyvin jo ennalta. Perehdytys ja nykyään monesti hätäiseksi ja nopeaksi. Kun koulukiusaamista tapahtuu, sen kitkemiseksi on oltava kunnollisia menetelmiä joka koulussa.

Kiusaaminen jatkuu helposti seuraavassa koulussa, jos kaveripiirit pysyvät siellä samoina. On annettava perheelle mahdollisuus vaihtaa aluetta, missä koulu sijaitsee, ala-asteelta yläasteelle siirtyessä. Ja vielä viimeiseksi kiusaamisesta: Kaavoituksella voitaisiin ehkäistä kaikkien sosiaalisten ongelmien valuminen samoihin kouluihin. Nyt Jyväskylässä on tiettyjä ongelmakouluja. Tämä johtuu tietystä kaavoitustavasta, mistä jo mainitsin. Toisin tähänkin muutosta.

Hyvinvoivassa ja toimeliaassa Jyväskylässä:

-Huolellinen varhaiskasvatus ehkäisee kiusaamista.

-Opettajat ja lastentarhanopettajat perehdytetään työhönsä kunnolla.

-Koulua vaihtaa väkivallan tekijä, eikä uhri. Tehdään tästä normi.

LOPUKSI:

Voit antaa luottamuksesi tälle visiolleni jo kuntavaalien ennakkoäänestyksessä 26.5. Äänestä sellaista ehdokasta, joka on Sinulle paras; älä suosion, mainosten tai muiden pinnallisten asioiden perusteella. Juuri Sinun äänesi on kultaakin kalliimpi.

Otathan minuun yhteyttä rohkeasti; kysy tästä visiosta tai mistä vain: marko.peltola@outlook.com