Maataloustukijärjestelmästämme on keskusteltava

Kannatan suomalaista maataloutta. Kriisitilanteen varalta huoltovarmuuden ylläpito on välttämätöntä ja suosin suomalaisia elintarvikkeita ostopäätöstä tehdessäni. Nykyisessä suomalaisessa maataloustukijärjestelmässä on kuitenkin merkittäviä ongelmia, joista täytyy uskaltaa keskustella.

Vuonna 2018 Suomessa jaettiin kahden miljardin euron arvosta maataloustukia. Tuen saajia Suomessa oli noin 60 000. Ruokaviraston mukaan kahden miljardin euron rahoituksesta yhteensä 887,6 miljoonaa euroa on EU-rahoitusta. Tukia ollaan keskiarvollisesti annettu hakijaa kohden tällöin noin 33 000 euroa. Todennäköisesti tukia on muitakin, joita en ole tähän kirjoitukseen saanut selvitettyä. Byrokratia maataloustukien takana on vaikeaselkoista, joka usein on varoittava merkki koko järjestelmän toimivuudesta. Tuet joita Suomessa annetaan maataloudelle ovat miljardeissa, joka on tämän kokoiselle maalle poskettoman paljon.

Siltikin Suomen maataloussektori on kriisissä. Suomessa annetaan useiden miljardien arvosta maataloustukia samaan aikaan kun esimerkiksi vuoden 2022 talousarvioesityksen suuruus oli 64,8 miljardia euroa. Veronmaksajien varoja kuluu valtavan suuri määrä todella rajattuun elinkeinoon. Voisi luulla, että saisimme käytetyillä varoilla merkittävästi suotuisampia lopputuloksia. Tai ainakin voisi luulla, että järjestelmää voisi tehostaa niin että sama lopputulos saataisiin pienemmillä resursseilla.

On syytä tarkastella, mihin kaikkiin kohteisiin maataloustukia annetaan Suomessa. Kun asiaa tutkii, selviääkin kuinka maataloustukien kohteena onkin mitä kummallisimpia kohteita. Kohteina on esimerkiksi Ruokaviraston sivuilta löydettävissä mm. Sokerijuurikkaiden kasvatus, “Ei-tuotannolliset investoinnit”, hevosurheilu, sekä lukuisia muita kyseenalaisia kohteita. Kuulostaako esimerkiksi maataloustuilla kannattavaksi tuettu chilinkasvatus Suomessa järkevältä kohteelta veronmaksajien rahoille?

Lisäksi Suomen maatalousjärjestelmän markkinaehtoista toimintaa haittaa merkittävästi EU-sääntely, erityisesti Euroopan unionin viherryttämistoimet. Täysin tehottoman ja mielivaltaisen viherryttämisen vaatimukset tekevät suomalaisesta maataloudesta entisestään vähemmän kilpailukykyistä. Sääntelyn suunta pitäisi ennemmin olla maataloutta helpottava eikä vaikeuttava. Jos maataloustoimintaa vaikeutetaan entisestään, ei ole ihmeellistä että toiminta ei myöskään ole kannattavaa ilman runsasta subventointia.

Maatalous, kuten kaikki muukin elinkeinotoiminta, noudattaa vapaamarkkinatalouden ehtoja. Hyödykettä kannattaa tuottaa siellä missä se on tehokkainta. Suomessa keskimäärin maatalous ei ole kovin tehokasta, tai edes kannattavaa. Tästä syystä maataloustuissakaan ei voida olla täysin avokätisiä. En esitä ehdotuksia siihen, mitä maataloustuille pitäisi tehdä, sillä en ole alan asiantuntija. On kuitenkin selvää, että sinisilmäisen vastikkeeton nykymalli ei ole kestävällä pohjalla tai palvele veronmaksajien etua. Maataloustuet vaativat uudistusta.

0
Martti Paldanius
Kokoomus Espoo

Olen nuorkokoomuslainen oikeustieteen ylioppilas Espoosta. Toimin Kokoomuksen Nuorten Liiton liittohallituksessa. Olen aatteellisesti suoraselkäinen oikeistolainen, joka ei pelkää haastaa vallitsevia näkemyksiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu