Miksi emme puhu vaurastumisesta taloudellisen eriarvoisuuden sijaan?
Suomalainen hyvinvointivaltio on rakentunut eriarvoisuuden kitkemisen ja mahdollisuuksien tasa-arvon pohjalle. Tämä tavoite on osoittautunut suomalaisen menestystarinan toimivaksi reseptiksi tuottaessaan meille suuren määrän hyvinvointia.
Eriarvoisuudesta keskusteleminen on tärkeää, mutta tätä keskustelua pitäisi pystyä käymään faktat eikä tunteet edellä. Kun puhutaan taloudellisesta eriarvoisuudesta, voi todeta Gini-kertoimella, kuinka Suomi on jo pitkään ollut yksi matalimman Gini-arvon ja täten taloudellisen eriarvoisuuden maista. Voi myös todeta, että Suomen Gini-kerroin on pysynyt koko 2000-luvun miltei samana.
Väitetty kasvava taloudellinen eriarvoisuus ei vastaa suomalaisessa kontekstissa todellisuutta. Erityisesti nyt suomalaisten ostovoiman heikentyessä holtittoman inflaation seurauksena, täytyy talouspolitiikkaa tehdä faktat edellä. Meillä ei ole varaa tehdä lisää virheitä.
Taloudellisen tasapäistämisen sijaan pitäisi panostaa kaikkien suomalaisten varallisuuden kasvattamiseen. Tässä kriittisessä tilastossa olemme jääneet merkittävästi jälkeen esimerkiksi muista Pohjoismaista. Suomalaiset eivät yksinkertaisesti vaurastu samalla tahdilla kuin muut. Vuoden 2021 Credit Suisse World Report on huolestuttavaa luettavaa suomalaisten kannalta. Tilasto mittaa aikuisten keskiarvollista kokonaisvarallisuutta.
Tilastossa on syytä huomioida, kuinka kyse ei ole mediaanivarallisuudesta. Todellisuudessa keskimääräinen suomalainen omistaa merkittävästi vähemmän kuin keskiarvo esittää. Lisäksi pitää huomioida, kuinka merkittävällä osalla suomalaisista varallisuus on vahvasti sidottuna asuntovarallisuuteen. Tämä huomioiden, keskiarvollisesti suomalaisilla ei ole länsimaisilla standardeilla kovinkaan paljoa varallisuutta. Tämä on ongelma, joka vaatii ratkaisua.
Toimia varallisuuden kasvattamiseksi on tehtävissä. Veropolitiikkaamme on syytä muuttaa. Suomalainen yhteiskunta ei ole kestävällä pohjalla, jos kaikki ylijäämä mitä veronmaksaja tuottaa menee valtion ja poliitikkojen mielivallan alle. Veronmaksajalla on oikeus tuloihinsa. Tällä hetkellä tätä oikeutta ei juuri lainkaan kunnioiteta.
Vallitseva tila oikeutetaan suomalaisen hyvinvointivaltion olemassaololla. Mistään ei ole varaa leikata eikä veroja voi laskea. Silloin väitetysti yhteiskuntamallimme romahtaa ja rahat eivät riitä mihinkään. Kun kuitenkin tarkastelemme muita Pohjoismaita tai muita kilpamaitamme, valtaosa näistä kykenee toteuttamaan samat palvelut suhteellisesti pienemmällä julkisella sektorilla.
Tämä ei tarkoita sitä etteikö myös eriarvoisuuteen pitäisi puuttua. Erityisesti nostaisin huomioksi koulutuksen ja kouluttautumisen eriarvoistumisen Suomessa. Yhä useammin korkeakouluttautuminen periytyy ja koulumenestys korreloi sosioekonomisen aseman kanssa. Myös sillä missä käy peruskoulun on yhä useammin väliä. Seurauksena on Suomen PISA-tulosten taantuminen.
Valtio ei ole läheskään aina ratkaisu ja poliitikot ovat yhtä erehtyväisiä kuin muut ihmiset. Tästä syystä on täysin perusteltua kumota vallan ja pääoman keskittäminen ja antaa ihmisten itse päättää varallisuudestaan. Ratkaisut suomalaisten ongelmiin eivät ole tasapäistämispolitiikassa. Ne ovat kasvavan kansantalouden luomisessa.
Ongelma näissä on usein se, että vaikka olisi eriarvoistunut tilanne kuinka, siihen voi liittyä ihan luontavasti, myös tasapäistämistä, ja sen toteutus, voi olla tavanomaista tehokkaammalla tasolla.
Jos käsittelyssä ei ole tarkoitus kuin puolustaa jotain näkökulmaa, kasaan tuskin saa ihan pakettia, joka ei olisi ristiriitaa sisälläänpitävä. Tämän takia tarvitsee paljon tukea, jota ilman pärjäisi mainiosti.
Sitten valitellaan esteellisyydestä, jonka eteen ei ole tehty (+teetetty) muuta kuin sitä poikkipuun kiikuttamistyötä.
Jos kertomukset tällaisena ei myy jossain vaiheessa, voi sanoa, että tilanne on valmiuksia koskien, vähän lupaavampi.
Tasapäistämisen eräs iso osuus syntyy sen mahdollisestamisesta, että voidaan saattaa suuri osa ihmisistä elämään niitä käsityksiä ja arviointikykyjä, joilla ei haasteta muuta kuin riitaa, tai tyhjänpäiväistä… mistä onkin hyvä jatkaa toisella tapaa, selkein perustein.
Luonteeltaan monet ponnistukset, ovat käärmeen ahtamista piippuun, tai kaalin varjelemista pukeilta, jotka ovat se ongelma, kaalimenekissä.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa on 570.000 dollarimiljonääriä ja Suomessa vain 85.000.
Yksi erottava tekijä on ruotsalaisten poikkeuksellisen antelias osakesäästötili, joka kannustaa vaurastumiseen. Ruotsissa onkin yli 2 miljoonaa osakesäästötiliä.
Ilmoita asiaton viesti
Vaurastuminen omalla työllään on tehty erittäin vaikeaksi Suomessa.
Puhuttaessa palkoista pidän tärkeänä, ethä luovutaan brittoansioiden käytöstä mediassa. Liian moni ei tiedä mitä on maksaa 45-50% ennakonpidätyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaikille täystyö ole kovin mahdollista, jotain korkeat veroprosentit ei merkitse. He ketkä niitä maksavat, ehkä sen takia, että työllisyyttä on yhä vähemmän olemassa, normaalisti verotettavana.
Kun tuloissa on isoa jakoa, syntyy verorastusta enemmän.
En oikein usko, että nämä tulevat automaattisesti. Se on tässä oleellisinta.
Ilmoita asiaton viesti
Taloudellisen tasapäistämisen sijaan pitäisi panostaa kaikkien suomalaisten varallisuuden kasvattamiseen.
———————————————-
Eiköhän heikoimpien hyvinvointi ole moraalisesti tärkeämpää kuin rikkaiden vaurastuminen.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain kumman syystä yli tuplasti vauraamissa Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa myös köyhemmillä menee selvästi paremmin kuin Suomessa.
Kateus vie kalatkin vedestä.
Ilmoita asiaton viesti
Norjalla on öljynsä, Ruotsilla ja Tanskalla, varsinkin ruotsalaisilla on ns. ”vanhaa rahaa” Suomi on Ruotsia jäljessä satoja vuosia vaurauden luomisessa. Blogistilta unohtuu se, että maissa joissa on pieni julkinen sektori on saadakseen samat palvelut, kuten koulutuksen on kaivettava omaa kuvettaan ja siihen vähävaraisilla ei näissä maissa ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Tuo poliittisen oikeiston ylläpitämä kateusteoria on täyttä tuubaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä niitä köyhiä Ruotsissakin on joilla ei niin hyvin mene ja ne ovat lisääntymään päin. Ja vauraammassa maassa on tietysti varaakin pitää paremmin köyhistä huolta jos vain tahtoa on.
Ilmoita asiaton viesti
Veronmaksajalla on oikeus tuloihinsa. Tällä hetkellä tätä oikeutta ei juuri lainkaan kunnioiteta.
—————————————
Mitähän tämäkin oikein tarkoittaa? Verothan päätetään yhteisellä päätöksellä demokratian mukaisesti. Pitäisikö ihmisten saada itse päättää paljonko haluaa maksaa veroja?
Ilmoita asiaton viesti
Olet näköjään Makkonen kommunisti. Sinun ihannejärjestelmäsi kaatui omaan mahdottomuuteensa. Neukkulassa tuottavan ihmisen työn tulokset otettiin muille. Koska työ ei kannattanut, kukaan ei tehnyt juuri mitään.
Vain politrukeilla oli kaikkea. He toivat itselleen lännestä mitä lystäsivät ja kansa kärsi, koska heidän kauppojensa hyllyt notkuivat tyhjyyttä kuten Makkosen juttujen sisältö usein.
Ilmoita asiaton viesti
Olet näköjään Makkonen kommunisti
————————
🙂
Ilmoita asiaton viesti
Hämäläinen on kommunisti, joka haluaisi korottaa eläkkeet vastaamaan lähes sataa prosenttia niiden perustana olleista työtuloista. Kun Suomessa meidän eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa koko ajan, niin tuo on mahdotonta. Mistä nuo rahat otettaisiin? Lisäämällä tuottavan väestönosan taakkaa entisestään ja viemällä heiltä motivaatiota kasvattaa kansallisuusvarallisuuttamme?
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi emme puhu vaurastumisesta taloudellisen eriarvoisuuden sijaan?”
Fucking genius, for the simple reason someone’s got much more chips from the very start!
Ilmoita asiaton viesti
Monien Suomen sisämarkkinoilla rikastuneiden yrittäjien ja keinottelijoiden rikastumisen mahdollistamme me suomalaiset, enkä arvosta tätä rikkauden lajia juurikaan vaan pidän sitä jossain tapauksissa riistona.
Puolestaan vientituotteita tekevät yrittäjät ovat aidosti hyviä kansalaisia kansantaloudellemme.
Ilmoita asiaton viesti
Vientituotteita tekevät yritykset tarvitsevat koulutettua työvoimaa ja sen mahdollistaa maksuton koulutus Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Toki koulutusta tarvitaan, mutta oikeasti suomalaisten yritysten pitäisi saada enemmän maailmaltakin huippuosaajia tänne töihin.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html#yritykset-henkiloston-suuruusluokittain
Noista luvuista voi tehdä päätelmän jos toisenkin, se että 118 yritystä työllistää että generoi leijonaosan liikevaihdosta kun taas 0-4 henkeä työllistäviä yrityksiä on yli 300 tuhatta, joista moni on yhden ja saman yrittäjän yrityksiä.
Tästä voisi päätellä ettei Suomessa oikein yritykset osaa kasvaa ja moni on mieluummin oma herransa kuin muiden käskettävänä. Tähän kun saisi kylkeen miltä Ruotsin vastaavat tilastot näyttävät saataisiin muutakin kuin meikäläisen mutu tuntuma asiasta.
Veikkausin ettei päällimmäinen syy yritysten kasvun ja kansainvälistymisen ole verotus vaan bisnestaidon puute.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisten yritysten suurin toimintaeste on yrittäjän persaukisuus. Varsinkin vientimarkkinoilla ja tuotekehityksessä tarvitaan kykyä riskinottoon. Jollei ole varaa tehdä virheitä, ei ole varaa toimia ja kasvaa.
Suomalaisten B2B- myyntitaidot ovat heikot kuten muiden kulttuureiden ja useampien kielten tuntemus. Meillä on heikko kv bisnesverkosto ruotsalaisiin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
”Tästä syystä on täysin perusteltua kumota vallan ja pääoman keskittäminen ja antaa ihmisten itse päättää varallisuudestaan”
Tunnen liian monta henkilöä joilla ei mopo pysy käsissä rahan kanssa, vaikka kyseessä on pieni osa tuntemistani henkilöistä niin nämä olisivat ongelmissa parissa kuukaudessa ellei nopeamminkin.
Näistä sitten syntyy porukka joka joutuu rikollisin tavoin selviytymään, tuskin ketään haluaa että Helsinki muuttuisi Lontooksi jossa kirkkaassa päivänvalossa ryöstetään puukolla uhaten? Millainen meteli syntyy kun siitä uudesta Teslasta on kolmannen kerran viety vanteet lyhyen ajan sisään? Kannattaa tarkkaan miettiä mitä saa vaihdossa.
Muitakin vaihtoehtoja on, tosin se vaatisi että olisi jokin taho joka vahtii julkisten varojen käyttöä valtiovallan ulkopuolelta, jokaisessa kunnassa pitäisi olla jokin lautakunta jossa jäsenet vaihtuu sen verran usein ettei korruptio pääse puremaan.
3 vuotta sitten kuulin miten paikallisella ammattikoululla oli useampi miljoona ylijäämää, joka sitten kiireen vilkkaa käytettiin ettei vain budjettia pienennetä. Näitä samoja tapauksia varmasti on useampi Suomessa joissa instanssit toimivat ylisuurilla budjeteilla.
Ilmoita asiaton viesti
Katson talouttamme globaalin kilpailun näkökulmasta, joka mielestäni on se ainut oikea. Pohdinta pelkästään Suomen sammakkoperspektiivistä tai mailmanparantamisen / vihreän siirtymän suunnasta vie varmuudella kasekseen.
Nyt olemme keskellä rajua talouskriisiä ja nopeatahtista markkinaosuuksien uusjakoa.
Nykyisin tämä taistelu nähdään usein demokraattisten / markkinaliberalismin, kuten USA:n ja EU:n sekä diktatuurien varsinkin Kiinan välisenä.
Näyttää siltä, että sekavasti johdettu EU ja surullisella tavalla vuosikymmeniksi paikalleen jämähtänyt Suomi ovat häviäjien joukossa.
USA:n tilannetta on tällä hetkellä vaikea arvailla, mutta sen talouden dynaamisuus ja uuden tekniikan kehittämiskyky antavat aihetta optimismiin.
Näen kuitenkin niin, että verokeitaista käsin toimivat suuret globaaliyhtiöt vievät lopulta voiton.
Nuo yhtiöt toimivat varsin vapaasti kansallisten rajojen yli, niillä on valtavat kassavarat, käytössään viimeisin tekniikka ja automatisoitu toiminnanohjaus, sekä pätevin / ketterä johto. Ne hakevat 24/7 parasta tuottoa varoilleen kaappaamalla paikalleen jämähtäneitä / kilpailukyvyttömiä markkinoita.
Tällä tavalla ne voittavat mennen-tullen poliitikkojen / byrokraattisesti / hitaasti johtamat maat ja niiden markkinat.
Onko Suomella sitten enää ollenkaan toivoa tässä brutaalissa taistelussa?
Kyllä on!
Suomalaisten pitää kuitenkin ensin nyt tunnustaa, että sosialistinen, murhaavasti verottava talouskokeilumme on epäonnistunut, samoin kuin kaikkialla muuallakin.
On siis tehtävä Suomen talouden täysremontti markkinatalouden ehtojen mukaan näin:
Maan etua vastaan toimivalta ay-liikkeeltä on otettava sen kaappaama talousvalta pois ja antaa se takaisin maamme hallitukselle ja eduskunnalle, lopetettava holtiton velanotto ja trimmattava julkishallinto kantokykyämme vastaavaksi.
Nyt on pakko ajaa itsekään tehokkaasti Suomen etua, niin kuin muutkin ajavat härskin juonikkaasti omaansa.
On heitettävä kehiin Suomen ylivoimatekijät, joita ovat seuraavat:
1) Uniikki kykymme vastuutaottavaan ja tuloksekkaaseen tiimityöhön
2) Uuden tekniikan kehittäminen ja käyttöönotto
3) Erinomainen koulujärjestelmämme, joka pitää nyt nopeasti päivittää takaisin maailman huipulle
4) Luontinen rehellisyytemme ja ei-korruptoitunut hallintomme
Ja vielä: On annettava 300 000 pk-yrittäjällemme mahdollisuus vaurastua, ottaa lisää riskiä, investoida uuteen tekniikkaan ja työllistää merkittävä osa n. 400 000 työttömästämme.
Tässä suosittelen Saksassa hyväksi koettua 1 — 2 vuotista työharjoittelua yrityksissä. Siinä ihminen oppii käytännössä uuden ammatin ja saa osallistua stimuloivaan työyhteisöön.
Seppo Korppoo, 30+ vuotta 24/7 pk-vientiyrittäjänä, joka on huolissaan isänmaansa hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan ajatuksiasi, vaikka olenkin jo ehtinyt vuosia olla työeläkkeellä. Suomen poliitikoilla on olematon kokemus vientiteollisuudesta ja kaupankäynnistä maailmalla. Sen tulisi kuulua monen virkamiehen ja poiliitikon tehtävävaatimuksiin.
Jollei tiedä miten rahaa hankitaan niin ei pidä olla myöskään päättämässä yhteisten varojen käytöstä.
Ilmoita asiaton viesti
”30+vuotta pk-vientiyrittäjänä ja huolissaan isänmaansa hyvinvoinnista ja turvallisuudesta” Osan näistä esittämistäsi on helppoa kannattaa, mutta esim. tuo ”murhaava” verotus on taannut sen, että pienen kansakuntamme kaikki voimavarat saavat koulutuksen riippumatta lompakon paksuudesta ja se on se keskeinen tekijä mikä on mahdollistanut Suomen nousun sieltä 1900-luvun alun Euroopan pahnan pohjimmaisesta maasta ehdottomaan eliittiin. Kaikki kunnioitus pitkälle yrittäjäuralle, mutta on vaan niin, ettei menneillä opeilla pärjätä nykymaailmamassa.
Ilmoita asiaton viesti
Arto hyvä,
Kiitos vastauksestasi.
Siinä olet tietenkin oikeassa, että Suomi nostettiin kovalla työllä ja yrittämisellä sodanjälkeisestä konkurssista kolmessakymmenessä vuodessa maailman kärkeen.
On kuitenkin tosiasia, että viimeisen parinkymmenen vuoden aikana olemme taantuneet ja holtittoman taloudenhoidon johdosta talouskasvun suhteen pudonneet EU:n rupusakkiin.
Verotamme taloutemme kilpailukyvyttömäksi ja velan varassa toimivaksi. Tällä menolla maamme ajautuu suoritustilaan kun poliitinen eliittimme ja ay-liike ovat kykenemättömiä välttämättömään talousreformiin.
Toimin tällä hetkellä neljän yhtiön toimitusjohtajana, varsinkin nuorten työllistäjänä armottomassa kilpailussa, johon olen tottunut asumalla ja työskentelemällä kuudessa eri maassa, pääosin teknologiaviennin saralla.
Tältä pohjalta kirjoittelen välillä täällä…
Ilmoita asiaton viesti
Haasteita riittää, yhtenä ammatillinen koulutus joka on ajettu ahdinkoon, tuottaa entistä kehnompaa nuorta työelämään, riski palkata kännykänselaaja töihin kasvaa hetki hetkeltä, tosin parhaimmilla on mahdollisuus valmistua koulusta nykyään nopeammin kuin muut joten rekrytessä tuohon koulussa vietettyyn aikaan kannattaa kiinnittää huomiota.
Valitettavasti olen törmännyt viimeaikoina kahteen yrittäjätyyppin heihin jotka tyytyvät tai pyrkivät pitämään toiminnan pienenä jotta se pysyy vielä oman osaamisen rajoissa ja toinen on he joilla ei ole edes perusasiat hallussa vielä usean vuodenkaan jälkeen.
Henkilöjohtaminen on usein puutteellista, josta aiheutuu riitoja työntekijöiden kanssa, henkilökunnan iso vaihtuvuus ja siitä aiheutuu hankaluuksia selvitä työtaakasta asiakasta tyydyttävällä tavalla. Tämä myös on suurin syy ay-liittojen olemassa oloon.
Joko asialle tehdään jotain, muutakin kuin kirotaan liittoja, anna lisää valtaa osaamattomalle yrittäjälle niin ei se sitä yrityksensä hyväksi kuitenkaan osaa käyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Jälkikasvuni joka toimii nykyisin suomalaisen pörssiyhtiön paikallisjohtajana oli aikanaan insinööriksi valmistuttuaan keskisuuren yrityksen tuotantopäällikkönä ja jos ongelmia tuli niin asiansa osaavan luottamusmiehen kanssa ne parhaiten hoitui. Suomalaisen työelämän kehittämisen suurin jarru on työnantajien ja Ay-liikkeen keskenäinen luottamuspula ja se poistuu vasta, kun ”Nallen” ja Pesosen tapaiset johtajat siirtyvät eläkkeelle ja uusi ihmisläheinen moderni johtamistyylin omaava sukupolvi astuu tilalle, Ruotsissa tämä on jo arkipäivää pitkään.
Ilmoita asiaton viesti
Opintojen kesto on huono lähestymistapa palkkaukseen. Joillakin on mahdollisuus 100 %:sti käyttää aikansa opiskeluun, osa käy opintojen ohessa töissä. Sitten on reppureissaajia jotka saattavat käyttää vuoden siihen ja oppivat elämää ja muita kulttuureja. Ainoa mikä on varmaa, niin kukaan opiskelija tai työtön ei nuku sitä aikaa, kun ei opiskele tai etsi työtä. Itseään voi kehittää muutoinkin kuin virallisilla opinnoilla tai käymällä töissä.
Ilmoita asiaton viesti
Elämme ”demokratiassa”. Hyödyt ja haitat eivät mene tasan. Ja niin tulee ollakin.
– toisaalta yhteiskunnallinen nettomaksaja ei saa osakseen arvostusta. Eikä liioin muilla kriteerein hyvin paikkansa täyttänyt ihminen.
Kansalaiskuntoisuudelle voitaisiin kehittää moniulotteinen mittari. Vaurastuminen ja veronmaksukyky yhtenä tärkeänä, mutta ei ainoana kriteerinä.
Kansalaiskuntoisuudessa olisi yksi porras. Ja näin kansalaiskuntoisella olisi kaksi ääntä vaaleissa käytettäväksi.
Näin olisimme tilanteessa, jossa elämäänsä yhteiskunnan varjopuolella elävä monirasitteinen ihminen käyttäisi yhtä ääntä, joka olisi hänen oikeutensa.
– Ja yhteiskunnan valoisalla puolella kilvoitteleva saisi moniulotteisesta panoksestaan yhteiskunnan hyväksi vuosien mittaan yhden äänen lisää käytettäväkseen. Jos sitten hän syyllistyisi rikokseen, kansalaiskuntoisuuden lisä-äänet poistuisivat.
Ilmoita asiaton viesti
Niitä ääniä voisi jakaa muita omalla työllään rahoittaville ihan reilusti maksettujen verojen mukaan.
Äänien määrä voisi vaihdella sen mukaan paljonko maksaa veroja, montako lasta on saattanut aikuisiksi, onko suorittanut asevelvollisuuden, kuinka monen alaisen työtä johtaa, kuinka monta työllistää, toimiiko vientiteollisuudessa, onko elänyt rikoksitta jne
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin jota kuinkin noin.
Jostakin syystä olen vakuuttunut, että yleinen kansalaiskuntoisuuden arvostus – vaurastuminen – myönteiset esimerkit – laadukas vanhusten ja huono-osaisten jeesaaminen…. loisivat myönteisen toimeliaisuuden kehän yhteiskuntaan.
Osien synergiaa ja sitä kautta parempaa jeesiä hänelle, joka ei vapaamatkustele oman vapaan tahtonsa vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nalle Wahlroosilla tulisi olla miljoona ääntä. Ja jos olet toiminut it-alan konsulttina, niin sinulla tulisi olla ainakin tuhat ääntä😁.
Muuten, Suomessa 1800-luvun kunnallishallinnossa vaaleissa äänimääriä painotettiin mm. varallisuuden mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ääni per euro malli ei puhuttele ainakaan minua.
Ääni per nuppi on se mielestäni oikea.
Mutta, ikärajaa voitaisiin nostaa ja mahdollisesta äänioikeuden menttämisestä rikoksesta, tiettyjen, tuomittujen osalta voitaisiin keskustella.
ikärajaa voitaisiin nostaa sinne missä iässä aivot ovat ”valmiiksi” kehittyneet, ja se ei ole 18 v.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin aikakautemme huono-osaisilla on edes edustajia eduskunnassa tai juuri muuallakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vaalin alla ystävä löytyy vähävaraisellekin. Suoraan sanottuna, jos vähävaraisille ei luvattaisi ”vappusatasia”, niin vasemmistoa ei olisi näin runsaslukuisesti olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
On olemassa yksi halpa ja hedelmällinen käytettävissä oleva korjaustoimenpide Suomen verotukselliseen rakennevikaan. Se on suurituloisten tuloveroateikkojen madaltaminen.
Varsinaisia suurituloisia, esim. yli 100.000 euroa verotettavaa tuloa vuodessa ansaitsevia, on Suomessa prosentuaalisesti niin vähän väestöstä, ettei heihin kohdistuvan veronalennuksen merkitys edes mekaanisesti matemaattisesti laskettuna alentaisi kokonaisverokertymää merkittävästi.
Sen sijaan moinen toimenpide alentaisi merkittävästi väestön valtaosan, niinsanotun keskikuokan, marginaaliveroastetta. Se puolestaan generoisi niin yritteliäisyyttä lisätyöntekoa ja motivaatiota taloudelliseen toimintaan ylipäätään. Urakalla paiskittaisiin pontevammin, ylitöitä tehtäisiin auliimmin, rahaa jäisi lisäansioista enemmän kulutukseen, mikä kasvattaisi ALV-tuottoa j.n.e.
Suurituloisten veronalennus olisi siis maailman jyrkimmän tuloveroprogression maassa puhtaasti kaikkia hyödyttävä toimenpide ilman minkäänlaisia negatiivisia sivuvaikutuksia kansantalouteen. Miksei kokoomus aja tätä ja samalla valista kansan syviä rivejä toimenpiteen auvoisuudesta?
Nyt puhutaan hallituksen toimesta ”pienituloisten” verojen alennuksesta, mutta eiväthän varsinaiset pienituloiset juuri tuloveroa edes maksa. Eli sillä tarkoitetaan keskituloisia, mikä tarkoittaa progression edelleen jyrkentämistä. Mikä puolestaan tarkoittaa väärää suuntaa kansantaloudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Eläketuloveron marginaaliveroaste on korkea jo 1000 euron ja 1500 euron välisessä tuloluokassa, koska tonnin jälkeen eläkeläinen maksaa jokaisesta lisäeurosta yli 40 prosenttia veroa.
Olen kirjaillut aiheesta blogimerkinnän:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kimmohoikkala/alle-1500-euron-kuukausielakkeet-verovapaiksi/
Ps. Sama se minulle on, vaikka valtionvero poistettaisiin kaikilta ansiotulojen saajilta ja jäljelle jäisi vain kuntavero sekä tel- ynnä muut maksut. Siirretään valtion verotuksen painopistettä kulutukseen vieläkin enemmän?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo kartta heijastaa pitkälti sitä, kuinka monta sataa vuotta kussakin maassa varallisuus on voinut kumuloitua. Vaikka Norjan bkt/capita on selvästi suurempi kuin Ruotsin, niin Ruotsissa varallisuutta on enemmän. Ruotsin ja Suomen varallisuusero vaikkapa 150 vuotta sitten oli huikea.
Espanjassa suorittavan työn palkat ovat pienemmät kuin Suomessa, mutta entisessä maailmanvallassa on paljon siirtomaista vuosisatojen aikana riistettyä varallisuutta. Se varallisuus on kuitenkin harvojen rikkaiden hallussa. Suomen suhteellisen tasaisen tulonjaon vuoksi tavallinen kansalainen meillä pärjää paremmin kuin tavallinen espanjalainen.
En kuitenkaan kokonaan tyrmää blogistin näkemyksiä. Verotuksen pitää kannustaa työntekoon ja esim. työttömyysturva pitäisi uudistaa. Nyt meillä on samaan aikaan työvoimapula ja väkeä kortistossa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tarkoitetaan taloudellisella ”eriarvoitumisella”? Mielestäni tuo on jonninjoutava klise jota käytetään kun ei haluta sanoa että ihminen ei osaa eikä halua hoitaa talouttaan. Kun ihmisellä itsellä ei ole kykyä vaurastua.
Jokainen ihminen on lähtökohtaisesti ainakin Euroopassa ”taloudellisesti samanarvoinen” eli jokaisella on mahdollisuus vaurastua jos vain haluaa ja kykenee.
Jos ei halua tai ei kykene johtuen omasta itsestään niin kyse on jostain aivna muusta kuin ”taloudellisesta eriarvoistumisesta”.
Väittäisin myös että päinvastoin kuin blogisti kirjoittaa, kouluttautuminen korreloi vähevässä määrin vanhempien sosioekonmiseen tasoon ja koulutustasoon.
Suomeksi, yhä useampi tavallisen tallaajan lapsi korkeakouluttautuu. Mikä muu selittää sen että korkeakoulutettujan määrä on jatkuvassa kasvussa?
Ilmoita asiaton viesti