Porvarillisia tuulia Ruotsissa

Ruotsissa 11.9. pidetyistä valtionpäivävaaleista on tullut todellinen jännitysnäytelmä. Galluppien, ovensuukyselyiden ja ennusteiden mukaan Magdalena Anderssonin johtaman punavihreän koalition oli tarkoitus voittaa vaalit.

Tämänhetkinen ääntenlaskennan tilanne on kuitenkin eri. Vaikuttaisi siltä, että Ruotsin porvarillinen blokki on voittamassa vaalit hiuksenhienolla yhden paikan enemmistöllä. Vielä ovat kuitenkin laskematta esimerkiksi ulkoruotsalaisten äänet. Perinteisesti kuitenkin nämä ovat äänestäneet suosien maan oikeistoa. Asiantuntijat Suomessa ovatkin jo sanoneet porvarillisen blokin voittoa todennäköiseksi. Lopullinen vaalitulos varmistunee vasta keskiviikkona.

Sosialidemokraatit ovat voittaneet vaalit jo kahdesti peräkkäin vuosina 2014 ja 2018 Stefan Löfvenin johdolla. Viimeisin hallituskausi on kuitenkin ollut epävakaa ja haastava valtapuolueelle.

Aikaisempi Stefan Löfvenin hallitus pääsi tammikuussa 2019 valtaan entiseen allianssiliittoumaan kuuluneiden puolueiden keskustan ja liberaalien tuella. Kyseiset puolueet olivat aikaisemmin olleet mukana maltillisen kokoomuksen Fredrik Reinfeldtin johtamissa hallituksissa.

Niin sanottu tammikuun sopimus hajosi kuitenkin kesken vaalikauden, kun liberaalit siirtyivät pois tukemasta sosialidemokraattista hallitusta. Hallitus on kyseisen sopimuksen kaaduttua pysynyt pystyssä oppositiosta käsin keskustan ja vasemmiston tuella. Tästä syystä Magdalena Andersson joutui lopun vaalikaudesta johtamaan maata oikeisto-opposition esittämällä valtionbudjetilla, sillä keskusta ei voinut hyväksyä vasemmiston tekemiä esityksiä budjettiin

Vaikka sosialidemokraattien löyhä punavihreä blokki olisi saanut enemmistön vaaleissa, olisi maan johtaminen voinut tosiasiallisesti koitua hyvin haastavaksi. Keskustan toive hallituksesta blokkipolitiikan sijaan olisi laajaan koalitioon perustuva sosialidemokraattien, maltillisen kokoomuksen ja keskustan yhteishallitus. Vasemmistopuolue taas ei ole halukas yhteistyöhön porvaripuolueiden kanssa.

On myös epätodennäköistä, että ruotsidemokraattien Jimmie Åkessonista tulisi pääministeriä. Maltillisen kokoomuksen Ulf Kristerssonin pääministeriyden tukena ovat omien lisäksi kristillisdemokraatit ja liberaalit.

Käytännön politiikan kannalta porvarihallitus tarkoittaisi tiukempaa otetta maahanmuuttoon, rikollisjengeihin ja kovempaa kriminaalipolitiikkaa. Nämä ovat varmastikin muutamia ehtoja, joita ruotsidemokraateilla on antaakseen tukensa Kristerssonin johtamalle hallitukselle. Lisäksi oleelliseksi teemaksi on noussut verotus, yksityiset koulut ja energiapoliittinen tilanne. Riippumatta valitusta hallituksesta, todennäköisesti toimia Ruotsin jengiväkivaltaa vastaan ollaan näkemässä.

Myös porvarihallitus olisi veitsenterällä ja yksittäinenkin loikkari ruotsidemokraateista tai liberaaleista voisi johtaa vähemmistöhallitukseen, jolla on tosiasiallisesti hyvin rajalliset mahdollisuudet päätöksentekoon. Keskusta ei hyväksy yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa.

Uskon, että Ruotsin valtiopäivien haastava tilanne voi johtaa myös ennenaikaisiin vaaleihin, mikäli hallituskoalitiot ovat liian epävakaita. Lisäksi on epätodennäköistä, että maassa nähdään suuria muutoksia tai kovinkaan vahvaa linjaamista. Mandaatti päätöksenteolle on molemmilla blokeilla pieni ja yhdenkin edustajan päätös olla tukematta hallituksen esitystä johtaa sen kaatumiseen.

Ulko-, turvallisuus- ja talouspoliittisesti haastavat ajat edellyttäisivät vakaata ja vahvaa johtamista. Mitä ilmeisimmin eilisten vaalien lopputulos ei ole kuitenkaan johtamassa tähän Ruotsille.

Martti Paldanius
Kokoomus Espoo

Olen nuorkokoomuslainen oikeustieteen sekä kauppatieteiden ylioppilas Espoosta, joka ei pelkää haastaa vallitsevia näkemyksiä. Toimin Kokoomuksen Nuorten Liiton liittohallituksessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu