Ryhtiä suomalaiseen perhepolitiikkaan

Perhe on suomalaisen yhteiskunnan kulmakivi. Melkein jokaisella meistä on perhe. Perhe on useimmiten historiassa toiminut yhteiskunnan perusyksikkönä, jolta on kerätty veroja ja jolla on ollut velvollisuuksia. Nykypäivänä valtaosa meistä mieltää ensisijaisesti yksilön yhteiskunnan perusyksikkönä. Hintana tästä huomio perheistä päätöksenteossa on vähentynyt. Omasta mielestäni suomalaisessa perhepolitiikassa olisi reilusti petrattavaa ja syytä ottaa perheet paremmin huomioon.

Valtion ja perheiden suhteen pitää olla molemminpuolinen. Ensisijaisesti valtion kuuluisi tarjota mahdollisimman paljon perheille siten, että perheillä on edellytykset tehdä itse parhaaksi näkemiään ratkaisuja valtion sen enempää vaikuttamatta niihin. Myös on oleellista pohtia päätöksentekoa, joka edistää perheiden perustamista. Valtion pitäisikin siis olla ensisijaisesti mahdollistava tekijä perheille.

Toisekseen Suomen kiperä kestävyysvajeen tila huomioiden, valtion pitäisi aktiivisesti edistää syntyvyyttä, että mahdollisimman monien toiveet lasten hankinnasta toteutuvat. Tätä tarvetta ohjaa maamme haasteellinen tilanne enemmän kuin mikään muu tekijä. On taloudellisesti kestämätöntä yrittää ylläpitää hyvinvointivaltiota kun erityisesti terveydenhoidon kustannukset kasvavat ikääntymisestä samalla kun veronmaksajien määrä vähenee.

Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2020 1,37, kun taas vuonna 2021 se oli 1,46 (Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-12288932). Kestävää väestörakennetta varten kokonaishedelmällisyysluvun pitäisi olla 2,1, mikäli emme huomioi maahanmuuttoa.

Vaikka Unkari on huono esimerkki hallinnosta maan demokratia- ja oikeusvaltiokehityksen osalta, on silti kehuttava maata siinä missä se on onnistunut. Unkarin aktiiviset ja laaja-alaiset toimet lapsiperheiden eteen ovat merkittävästi auttaneet unkarilaisia perheitä ja edistäneet maan syntyvyyttä. Unkarissa tehdyt toimet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan; taloudellisiin kannustimiin, perhe-elämän helpottamiseen sekä yhteiskunnallisen asenteen muuttamiseen tunnustamalla perheiden tärkeän roolin yhteiskunnassa.

Unkarissa jaetaan lapsiperheille antelias määrä lapsilisää, jonka suuruus kasvaa merkittävästi jokaista lasta kohden. Lapsiperheille jaetaan useita erilaisia kannattavia lainamuotoja, kuten kodinperustamislainaa, korotonta vauvalainaa sekä asuntolaitatukea. Naisille suodaan myös merkittäviä verovähennyksiä jokaista synnytettyä lasta kohden. Neljän tai useamman synnytetyn lapsen jälkeen äiti on vapautettu täysin tuloveroista. Myös muita taloudellisia kannustimia on, kuten isovanhempien lastenhoitotuki.

Perhe-elämää helpottavia toimia on otettu mm. työ- ja perhe-elämän sovittamista helpottavilla toimilla, sekä huomioimalla suurperheiden tarpeet.

Mielestäni meidän Suomessa pitää ottaa rohkeampia askelia perhemyönteisempää politiikkaa kohti ja tunnustaa toimivan perhepolitiikan tärkeys. Kun tämä tosiseikka on otettu huomioon, on lähdettävä monialaisiin toimiin jotka helpottavat perheen perustamista, perhe-elämää ja edistävät perhearvoja.

Elokuussa 2022 voimaan astuva Marinin hallituksen perhevapaauudistus on malliesimerkki epäonnistuvasta perhepolitiikasta. Pyrkimys kiintiöidä perheiden vanhempainvapaita valtiojohtoisesti pois perheiden omasta päätäntävallasta ei ole teko suunniteltu perheiden etua ajatellen. Päättäjien ideologiaa ei saa laittaa perheiden yksilöllisten tarpeiden ja etujen edelle. Perheet eivät ole valtion pelinappuloita eikä valtio tiedä perheitä paremmin kuinka perheiden kuuluu hoitaa asioitaan.

Suomella on hyvä pohja toimivalle perhepolitiikalle ja olemmekin olleet aikaisemmin perhepolitiikan edelläkävijöitä. Esimerkkeinä suomalaisesta edelläkävijyydestä ovat olleet äitiyspakkaus ja historiallisesti myös perhevapaiden käyttöönotto. Nykypäivän perhepolitiikan pitää kuitenkin olla monialaisempaa ja huomioida paremmin perheiden tarpeita. Erityisesti lapsiperheiden huomioiminen nykypäivän kilpailuyhteiskunnassa on tarpeen. Veroetuudet äideille, naisten työuran ja perhe-elämän tasapainottamisen huomioimen, lisäpanostukset päivähoitoon ja kotihoitoon sekä monet muut avustukset pitäisi ottaa käyttöön. On yksilötasolla varsinainen tragedia jos unelma lapsiperheestä kaatuu.

Perhepolitiikka on tuotava takaisin poliittisen päätöksenteon periferiasta keskiöön. Aiheena perhepolitiikka koskettaa meitä kaikkia.

0
Martti Paldanius
Kokoomus Espoo

Olen nuorkokoomuslainen oikeustieteen ylioppilas Espoosta. Toimin Kokoomuksen Nuorten Liiton liittohallituksessa. Olen aatteellisesti suoraselkäinen oikeistolainen, joka ei pelkää haastaa vallitsevia näkemyksiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu