Suuri verouudistus on tarpeen

Suomalainen verojärjestelmä on kuin tilkkutäkki. Se ei noudata yhtä filosofiaa tai selvää johdonmukaisuutta. Veropolitiikassa on otettu mallia sieltä sun täältä, mikä on johtanut hallinnollisesti monimutkaiseen ja haastavaan kokonaisuuteen. 

Veropolitiikkaa voi tarkastella monesta eri näkökulmasta; esimerkiksi taloustieteellisestä, oikeustieteellisestä tai oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Voidaan pohtia, millainen verotus on tehokasta, millainen taas oikeusjärjestelmäämme yhteensopivaa tai mikä on valtaväestön mielestä oikeudenmukaista. Verotus voidaan myös nähdä keinona jonkin suuremman tavoitteen saavuttamiseen, kuten ilmasto- ja ympäristöhaittojen torjumiseen.

Tämä pohdinta ei vielä edes ota huomioon verotuksen filosofisia kysymyksiä. Miksi ylipäätään verotetaan? Verotetaanko siksi, että verotus nähdään pienempänä pahana suhteessa siihen hyvään, joka saadaan verotuloilla rahoitetuista julkisista palveluista? Onko verotus itseisarvo, jolla tasataan tulo- ja varallisuuseroja?

Suomen verojärjestelmässä on piirteitä kaikista edellä mainituista malleista, mutta se ei noudata yhtäkään niistä johdonmukaisesti. Verovaroja kerätään kohteisiin, joista kaikkia laaja yleisö ei varmastikaan pidä tarpeellisina. Toisaalta verojärjestelmämme ei ole puhtaasti tulo- tai varalisuuseroja tasoittava. Esimerkiksi omistettua pääomaa verotetaan suhteessa tuloihin paljon vähemmän. Taloustieteellisesti järjettömiä veroja on lukuisia. Tätä listaa ongelmista voisi jatkaa loputtomiin.

Syy tilanteeseen on demokraattisessa prosessissa. Kullakin puolueella on veropoliittinen ohjelmansa, joka noudattaa omaa filosofiaansa ja painopisteitään. On selvää, että esimerkiksi kokoomuksen ja vasemmistoliiton veropoliittiset tavoitteet ovat täysin erilaiset. Valtaosa puolueista suhtautuu hyvin intohimoisesti veropolitiikkaan, koska verotus on mahdollisesti tehokkain väline, jolla päättäjä voi ohjata ihmisten toimintaa.

Suomen veropoliittiseen linjaan ja sen filosofiaan tarvitaan muutosta. Järjestelmää on yksinkertaistettava laajasti ja taloustieteelliset näkemykset huomioitava paremmin. Verotus on ennen kaikkea välttämätön pahe. Veroja kuuluu kerätä vain ja ainoastaan niihin kohteisiin, jotka tuottavat merkittävää lisäarvoa yhteiskunnalle. Näihin kohteisiin lukeutuvat esimerkiksi sivistys, terveys ja turvallisuus. Klassisen liberalismin mukaisesti uudistus tarkoittaisi myös laajoja leikkauksia julkiseen sektoriin.

Verotuksen painopistettä olisi syytä siirtää pois niistä kohteista, joissa se heikentää taloudellista toimeliaisuutta ja näin ollen yhteiskunnan kokonaishyvinvointia. Työn verotus eikä varsinkaan sen progressio ole perusteltua nykyisellä tasolla. Ansiotuloverotuksessa olisi siirryttävä tasaveromalliin ja pitkällä aikavälillä siitä olisi luovuttava kokonaan. Verotulot tulisi ennemmin niittää kulutuksesta kuin yhteiskunnalle hyödyllisestä työstä. Haittaveroja voisi näin ollen korottaa merkittävästi, minkä lisäksi verovapaat kohteet, kuten ammattiyhdistykset, tulisi saattaa verotuksen piiriin.

Veropohjan laajentamista voisi myös harkita, sikäli kun kokonaisveroaste laskee, sillä talous- ja oikeustieteellisesti tarkasteltuna laaja ja aukoton veropohja on tehokkaampi ja taloudellisilta kannustimiltaan vähemmän haitallinen. 

Monien verojen laskeminen lukee mukaansa hyvin korkean takaisinmaksuasteen. Kun veroa lasketaan, kokonaisverokertymä kasvaa taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyessä. Sillä talous on dynaaminen kokonaisympäristö, ei voi laskea kovinkaan tarkasti yksittäisten verojen laskusta seuraavaa kasvavaa taloudellista toimeliaisuutta. Selvää kuitenkin on, että esimerkiksi OECD:n tutkimuksessa vuodelta 2020 Suomen kokonaisveroaste oli 41,9 prosenttia, joka oli mittauksen 7. suurin. Korkea verotus heikentää kannustimia.

Suuri verouudistus on tarpeen. Taloudelliset ja byrokraattiset ongelmat huomioiden yksinkertaisempi verojärjestelmä on välttämättömyys. Rapautamme Suomen talouskasvua tehottomalla verotuksella ja ylläpidämme paisunutta hallintoa verotuksen turhalla monimutkaisuudella. Lisäksi veropolitiikka huomioi riittämättömästi ilmasto- ja ympäristökysymykset. Verotuksen painopisteen siirto kulutukseen on järkevää ja vastuullista politiikkaa. Korjattavaa riittää ja sitä varten vaaditaan rohkeita sekä uudistusmielisiä päättäjiä.

+1
Martti Paldanius
Kokoomus Espoo

Olen nuorkokoomuslainen oikeustieteen ylioppilas Espoosta, joka ei pelkää haastaa vallitsevia näkemyksiä. Toimin Kokoomuksen Nuorten Liiton liittohallituksessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu