Lienee parasta varautua pidempiaikaiseen idänkaupan hiipumiseen jatkossa

Hanna Smith listaa YLE:lle eri skenaarioita Venäjän tulevaisuudesta. https://yle.fi/a/74-20031563
Näyttää siltä, että kaikki Venäjällä on mahdollista, mutta mahdollisuudet palata normaaliin kanssakäymiseen ja rauhantilaan vaikuttavat ohuilta. Eliitin vallankumous /-kaappaus ei välttämättä muuta Venäjää sisäisesti tai demokratisoisi tai edes demilitarisoisi ilmapiiriä siellä. Venäjä tulee eristymään edelleen.
Venäjän eliitistä 60% on kuulunut entisen Neuvostoliiton nomenklatuuraan. 30% eliitistä on ponkaissut turvallisuussektoreilta. Vähän jää kulttuurille, sano 😉 https://www.youtube.com/watch?v=qL6lAj2UsPk
Jo Bosnian sodan aikana itse havaitsin, että isovenäläisyys elää ja voi hyvin Venäjällä. Maria Snegovaya (edellisen linkin haastattelu) kertoo, että kuuli ensimmäisen kerran jonkun korkea-arvoisen venäläisen sanovan että jos Ukraina hakee natojäsenyyttä, syttyy sota oitis. (näin muuten tapahtui Georgian kohdalla 2008) Asenne, että Venäjällä on oikeus puuttua naapurimaiden asioihin, varsinkin entisten neuvostomaiden, on hyvin laajalle levinnyt venäläisen eliitin keskuudessa ja se ei ole ainoastaan siis Putinin teema ja ei häviä Putinin poistuttua.
Idänkauppa?
Noilla eväillä siis ajelin tänään mutkan mökilläni Kuhmossa. Ylitin Kostamusradan (sähköistetty rataosuus), jolla ei ilmeisestikään malmijunat ole seilanneet viimeaikoina. Samoin ajelin pätkän Kostamus-maantietä (perusparannettu jokunen vuosi sitten), jolla ei ole näkynyt juuri tavara- tai henkilöliikennettä nykyisin.
Infra siis tyhjän panttina ja mieleen juolahti, että kuinkahan kauan? Venäjän hallinnon taloudellinen sitouttaminen ei onnistunut saksalaisilta joten tuskin meiltäkään. Tuli vain näpeille, molemmille. Fortumin jälkeen tuskin suomalaisia investointeja tullaan näkemään naapurissa. Jonkin liennytyskauden jälkeen voi alkaa tulemaan rautapellettiä Kostamuksesta, mutta tuskin mitään isompaa kaupan kasvua odotettavissa.
Maria Snegovaya:
Maria Snegovaya is a Postdoctoral Fellow at Georgetown University’s Walsh School of Foreign Service. She is a Senior Fellow with the Europe, Russia, and Eurasia Program at the Centre for Strategic and International Studies, and a Fellow at the Illiberalism Studies Program at George Washington University. Maria’s research interests include public opinion, political economy, and foreign policy. She explores the ongoing authoritarian slide in post-communist Europe and the tactics used by Russian actors and proxies who circulate disinformation to exploit these dynamics in the region. Her research has been referenced by the New York Times, Bloomberg, the Wall Street Journal, the Economist, and BBC. Maria has also written for the Washington Post, the New Republic, Foreign Policy, and others.
Raha on liukas aine. Kauppasopimusneuvottelut Britannian ja Neuvosto-Venäjän välillä alkoivat jo kesällä 1920 kun syksyllä 1919 oli vielä sotatoimia Britannian ja neuvostojoukkojen kesken ja 1918 oli kansallistettu kaikki länsimainen omaisuus. Esimerkkejä voi hakea muualtakin, vaikkapa Kiinan ja länsimaiden kaupasta tai länsimaiden ja Iranin kaupasta.
Itse siis toivon, että kauppa pidettäisiin rajoitettuna kunnes sotasyyllisyyskysymykset ja sotakorvaukset on ratkaistu. En kuitenkaan usko tähän skenaarioon, vaan pikemminkin siihen että sodan jäätyessä tai päättyessä seuraa kilpajuoksu Venäjän markkinoille. Olennaista on, että Venäjän markkinoihin olisi pitänyt suhtautua alusta lähtien kuin lottoon – uhraa vain sen verran kun olet valmis menettämään.
Ilmoita asiaton viesti
Talous tarvitsee kehittyäkseen tiettyjä länsimaisia piirteitä käytännössä kuten ihmisoikeudet, omaisuuden suoja, päätöksenteon avoimuus… Jos kukaan ei uskalla viedä Venäjälle öljynporaustornia tai kaivosdumpperia niin ei sieltä saada edes siirtomaatuotteita, saatikka että kukaan alkaisi jotain isompaa teollisuutta rakentamaan, kun eivät venäläisetkään uskalla kun straappi, prokuraattori tai isoruhtinas vie ne.
Mutta kuten totesit, raha on liukasta ja samoin kaubamiehiä löytyy kaikkiin tilanteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Rahanahneus ajaa firmat uudelleen Venäjälle hyvinkin pian Ukrainan sodan jälkeen.
Sota tosin voi kestää niin kauan kuin sotahullu Putler… ei kun Putin elää.
Ilmoita asiaton viesti