Metsän kuutiointi saatava oppiaineeksi perusopetukseen
Suomen metsäkeskustelussa vallitsee syvä tietämättömyys siitä, kuinka vallitsevan puuston koko/ha, vertailtuna puuston lukumäärään vaikuttaa kiintokuutiomäärään/ha. Ainakaan Markku Ollikainen, eikä A-studion toimittajan päällepuhumat asiantuntijat tunnu sitä ymmärtävän. Siis A-studion tyttötoimittaja hyökkäsi Kurvisen kimppuun näiden asiantuntijoiden voimalla, kun Kurvinen koetti selittää, että hakkuilla on eroa. Monet asiaa ymmärtämättömät henkilöt kuvittelevat, että mitä enemmän puita lukumääräisesti, sitä enemmän puuta.
Siis, jos metsän annetaan kasvaa villisti, on tuloksena riukuuntunutta puuta, pituus n. 17m, sadan vuoden päästä kiintokuutioita korkeintaan 250 m3/ha. Jos homma hoidetaan oikein, on tuoreella kankaalla 1000 runkoa/ha ja kiintokuutioita 500/ha. Lisäksi hiilinieluun on kaapattu tällä aikaa 60+100m3 harvennuksissa. Apupaskaa ei tarvitse edes levittää vaikka lakimies Kurvinen sitä ehdottaa.
Niin, kun nuo kiintokuutiot muutetaan hiileksi, niin saamme hiilensidontatuloksen. Jos joku asiantuntija on eri mieltä, niin tulkoon selittämään, kuinka asiat oikeasti ovat.
PS: Monimuotoisuuden lsäämisen ja hiilensidonnan vaatimisen päämäärät ovat ristiriitaiset, koska ne ovat suurelta osin toisensa poissulkevia.
Tuossa tuo A-studion keskustelu: https://areena.yle.fi/1-50949848?autoplay=true
Muuten, suopeltojen ja ojitettujen metsämaiden hiilipäästöistä on ollut kovaa älämölöä. Oikeasti, onko kukaan heistä, jotka tätä älämölöä harrastavat, käynyt lapsuudessaan ongella jollakin suolammella, ihailemassa metaanikuplia lammen pinnalla tai syysiltoina katselemassa elosalamoita? Luonnontilaisten soiden metaanipääsöt vähintäänkin vastaavat, elleivät ole suuremmat, kuin suometsien tai viljelysten päästöt. Lisäksi viljelyksiltä ja suometsistä kerätään hiiltä talteen maataloustuotteen ja puun muodossa. Miksi näistä asioista ei puhuta?
Ilmoita asiaton viesti
Kijoittajan näkemys on aivan oikea.
Kun vielä laskettaisiin eri metsätyyppien ja ikäisten kiintokuutiot taulukkoon ml.
taloudelliset tekijät kaikkine metsän ”tuotteineen”
– avohakattu puupelto mäntyineen 0-75 v päätehakkuilla
– jatkuvan kasvun menetelmällä 0-75 v
– kuusikko
– koivikko
– sekametsä
– luonnonmetsä
…ja vielä korjuumenetelminä; moto, hevosmetsuri, muu
Ilmoita asiaton viesti
Joku voisi joutessaan selittää myös sen miksi Suomi joutuu maksamaan jollekin siitä, että puut kasvavat hitaammin. Metsät ovat Suomelle hyvin tärkeä elinkeino, joten sen heikentyessä rahojen pitäisi alkaa virrata Suomeen päin.
Ilmoita asiaton viesti
Kun on annettu päästökiintiöt ja kiintiöiden arvioimiseksi on kehitetty fiktiivinen laskukaava, joka ei anna oikeaa tulosta. Ketkähän asiantuntijat ovat olleet asialla?
Ilmoita asiaton viesti
Aivan näin.
Kun synnytetään sopiva laskennallinen kaava ja sijoitetaan siihen olemassa olevat arvot saadaan mikä asia hyvänsä näyttämään ihan siltä mitä halutaan.
Tätä menetelmään on käytetty Suomea vastaan monta kertaa EU:n säädöksia laadittaessa mutta meidän ministerit ja mepit vain läiskyttelee henkseleitään joka kerta kun on taas saatu alennuksia alkuperäisiin laskelmiin. Sensijaan olisi alunalkaen pitänyt vaikuttaa siihen minkälaista yhtälöa laskelmissa käytetään.
Näin kävi tässäkin hiilinielujen romahduksessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun on annettu päästökiintiöt ja kiintiöiden arvioimiseksi on kehitetty fiktiivinen laskukaava, joka ei anna oikeaa tulosta. Ketkähän asiantuntijat ovat olleet asialla?”
Kyseiset asiantuntijat ovat varmaankin olleet ns. luontoaktivisteja. Ainakin Ruotsissa monet luontoaktivisti esiintyvät nykyään asiantuntijoina ilman siihen pätevöittävää koulutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan neukkulaista touhua tuotantokiintiöineen ja niihin liittyvine kieroiluineen. Mutta kuka on EU:ssa työnsankari? Vihreä ymmärtämätön ahkera puuhastelijako?
Ilmoita asiaton viesti
Siinä olen kyllä Metskeskuksen kanssa samaa mieltä että:
”Korjuujäljen parantamisessa on kaikilla metsäalan toimijoilla ryhtiliikkeen paikka. Valmistelemme laajaa koulutus- ja kehittämishanketta, jotta ensiharvennusten laatu nousee metsänhoitosuositusten edellyttämälle tasolle” …..
Suurimpana syllisenä harvennusten epäonnistumiseen ja liian vähäiseen jäävän puuston määrään/ha näkisin vääränlaiset koneet harvennushakkuissa. Kun käytetään ylisuuria hakkuukoneita tulee ajourista väkisinkin niin leveitä että tuhoutuneen puuston määrä kasvaa liikaa. Pitäisi kehittää hinnoittelumenetelmä jossa harvennuksiin erikoistuneet urakoitsijat ”pärjäisivät” pienemmillä ja työhön paremmin soveltuvilla koneilla. Lähes neljän metrin levuiset koneet vaativat 6-7 metriä leveät urat joita vielä osaamattomuus koneen käsittelyssä levittää. Jäljelle jäävää puustoa tulee automaattisesti liian vähän ja tuotto huononee.
Ilmoita asiaton viesti
Vuosikymmenien saatossa Suomessakin on kehitetty kevyitä harvestereita sekä yhdistelmäkoneita harvennuksille, mutta jostain syystä ne eivät ole meillä yleistyneet riittävästi. Syynä lienee, että metsäfirmat sekä jopa metsänhoitoyhdistykset vaativat kilpailutuksissaan kykyä kaataa se kahdenkymmenen litran ja viiden kuution runko, eli ei ole varaa laittaa tuplakalustoa ja valitaan se kolmenkymmenen tonnin tehokas ketju.
Ilmoita asiaton viesti
Koneita todellakin on harvennuksillekin ja suurilla metsätiloilla joissa työn laatua valvovat suoraan omistajat, näitä koneita on käytössäkin ns. isäntälinjalla. Pienillä tiloilla ei kauppasopimuksen teon jälkeen ole isännällä minkäänlaista vaikutusmahdollisuutta siihen miten työ tehdään. Jälkeenpäin voi ainoastaa ilmaista mielipiteensä mutta silloin on jo jaskat linkassa ja urakoitsija toisella leimikolla.
Hinnoittelutekniikka on ajanut urakoitsijat kuitenkin siihen että ne eivät pärjään pienillä koneilla edes harvennuksissa koska litroja/h ei saada riittävästi. Hinnotteluun tarttisi muutoinkin saada korjausta siihen suuntaan että työn jälkeen voitaisiin vaikuttaa. Pelkkä urakkahinnoittelu litraperiaatteella ei ei saisi olla ainoa vaihtoehto. Nyt vallankin harvennuksilla, koneen kuljettaja valitsee usein pimeässä poisotettavat rungot ja silloin ei valinta ole asiallista metsän kasvun kannalta. Ylispuun poistoleimikoissa tilanne on melko mahdoton kun pimeässä kaadettaessa tuhotaan suuri osa jäävistä puista ihan vain inhimillisten rajoitteiden takia. Yötyö pitäisi kieltää harvennuksilla ja ylispuuleimikoissa kokonaan, se soveltuu ainoastaa puhtaaseen avohakkuuseen, jossa mitään ei jätetä jäljelle. Sellaisia valoja ei olekaan millä näkee yhtä hyvin kuin päivällä varjojen ja heijjastusten takia.
Ilmoita asiaton viesti