Langaton teknologia ja terveys

Ti 29.11.2011

Olin pari viikkoa sitten mielenkiintoisen kirjan julkistamistilaisuudessa LANGATON TEKNOLOGIA JA TERVEYS.
Suosittelen lämpimästi: ostakaa tämä kirja vaikka joululahjaksi
lapsiperheen isälle, ennen kuin hän ehtii ostaa alaikäisille lapsilleen
kännykän.

Langattoman teknologian riskeistä voinee nyt Suomessakin
puhua, kun Nokiahuuma on asettunut. Nokiaodotukset ovat laskeutuneet
kohti maanpintaa. Kirjan luettuaan tajuaa, että tutkittua tietoa
langattomasta säteilyriskistä on. Kokonaan toinen asia on milloin se
otetaan vakavasti.

Taisi ehtiä pari Marlboro-miestä kuolla keuhkosyöpään ennen kuin tupakan syöpäriskit otettiin tosissaan.

Pitää vain hartaasti toivoa, että tässä aivokasvainriskissä ei mene yhtä kauan. Nautinnollisia lukuhetkiä!

 


LEHDISTÖTIEDOTE 9.11.2011
Erja Tamminen
Uudenmaantie 30 A 4
04410 JÄRVENPÄÄ

Puh. 09-291 8696

erja.tamminen (at) sahkoailmassa.fi

www.sahkoailmassa.fi

 

LANGATON TEKNOLOGIA JA TERVEYS

– Mitä riskejä rakennamme nyt lapsillemme ja ympäristölle?

(ISBN 978-952-92-9617-0)

Kirjamme avauskappaleen on laatinut
13-vuotias Ida Porvoosta. Hän kokee oireita matkapuhelimestaan ja kodin
langattomista verkoista. Idan äiti alkaa ottaa selvää asioista ja
hankkii kotiin lankapuhelimen. Idan asiat järjestyvät, mutta kuinka käy
Idan ikäpolven ja häntä nuorempien lasten, kun lankapuhelimet karsitaan
ja langatonta teknologiaa laajennetaan? Kuka päättää heidän terveyteen
ja hyvinvointiin liittyvistä asioista? Haluamme herättää keskustelua ja pysäyttää teidät muutkin tämän kysymyksen äärelle.

Terveysriskeistä on näyttöä

Maailman terveysjärjestö WHO:n
syöväntutkimuslaitos IARC luokitteli toukokuussa 2011
matkapuhelinsäteilyn ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”. The
Lancet-tiedelehdessä julkaistu kannanotto korosti erityisesti lasten
herkkyyttä. Samanaikaisesti julkaistiin ruotsalaisen
epidemiologin Lennart Hardellin tutkimus, joka osoitti, että nuoret,
jotka aloittavat kännykän käytön teini-iässä ja jatkavat sitä yli 10
vuotta, ovat riskiryhmässä: Pahanlaatuisen astrosytooman riski kasvaa
4,9-kertaiseksi sillä puolella päätä, jolla kännykkää on käytetty. Langattoman DECT-puhelimen kohdalla riski on 3,9-kertainen.

Teollisuuden osittain rahoittama
CEFALO-tutkimus lasten kasvainriskistä julkaistiin kesällä 2011. Martin
Röösli esitti tulokset rauhoittavina, vaikka ne itse asiassa osoittivat,
että 2,8-vuoden käytön jälkeen riski kasvoi 115 %. Lateraalisen
kasvaimen osalta riski kasvoi vielä jyrkemmin.

Venäjällä on viime vuosina tutkittu lasten
neurologisia oireita. Kännykkää käyttävillä lapsilla on havaittu
aivoverenkierron häiriöitä, epilepsiaa, hermoston ja immuniteetin
ongelmia. Kiinassa on alustavissa tutkimuksissa nähty nuorilla
sylkirauhaskasvainten lisääntymistä. Israelissa, Jerusalemin
heprealaisessa yliopistossa on havaittu tietyn korvasylkirauhassyövän
jyrkkää kasvua vuoden 2001 jälkeen.

Suomessa monissa sairaanhoitopiireissä on
tilastoitu ja todettu aivolymfooman kasvua, vaikkakaan materiaalia ei
vielä ole julkaistu tiedelehdessä. Mediuutisissa oli syksyllä 2008
artikkeli, jossa lääkärit olivat huolissaan aivolymfooman
kansainvälisestikin huomioidusta kasvusta.

Epidemiologisissa tutkimuksissa (Interphone,
Hardell) aivokasvainriskin on nähty lisääntyvän yli 10-vuoden käytön
jälkeen gliooman (= pahanlaatuinen aivokasvain) ja kuulohermokasvaimen
osalta. Kirjassamme on vastine äskettäin Duodecim-lääkärilehdessä
julkaistulle artikkelille.

Matkapuhelinsäteilyllä on vaikutusta myös
hedelmällisyyteen. Jo lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu toteen, että
säteily aiheuttaa hapetusstressiä, vahingoittaa siittiösoluja,
heikentää liikkuvuutta ym.

Biologisista vaikutuksista myös
stressiproteiinireaktioita on tullut esille kuten DNA-vaurioitakin.
Vaikutuksia aivosähkökäyrään (EEG) on todettu sekä aikuisilla että
lapsilla tehdyissä tutkimuksissa.

SAR-mittaus harhaanjohtavaa

SAR-arvojen mittausmenetelmiä on kritisoitu.
Suomesssakin STUK mittaa matkapuhelimen säteilyä vakiokokoisen fantomin
muotoihin standardissa sovelletulla päällä, eikä lapsen pään muotoja
huomioivaa mallia ole erikseen. Radiotaajuista säteilyä mitataan keskiarvoina, jolloin huippuarvot, joille altistumme todellisuudessa eivät tule esille.
Prof. Andreas Christ on todennut Physics in Biology and
Medicine-tiedelehdessä, että lasten aivoissa luuytimen kohdalla
matkapuhelinsäteily saattaa olla kymmenen kertaa voimakkaampaa kuin
aikuisella. Luuydin on biologisesti merkittävä verisoluja tuottava elin,
jolloin säteily vaikuttaa välillisesti puna- ja valkosoluihin sekä
kantasolutuotantoon.

Kaapelit kouluihin

Monissa maissa panostetaan kiinteään
teknologiaan. Esimerkkeinä mainittakoon Saksa, Ranska ja Sveitsi.
Euroopan Ympäristövirasto, EEA, suosittaa kaapelitekniikkaa
laajakaistaratkaisuissa. Mikä maa on teknologian edelläkävijä
tulevaisuudessa? Kun Suomessa parhaillaan laajennetaan valokuitua, sen
varaan voisi kehittää uuden lankapuhelintyypin. Operaattorit tarjoavat
langatonta, koska se on heille edullisempaa.

Koulujen
laajakaistaratkaisut ovat tärkeä alue tietoyhteiskunnan kehittämisessä.
Asioiden pitäisi tapahtua lasten herkkyys huomioon ottaen.
WLAN-säteilystä on tutkimustuloksia, joiden mukaan säteily vaikuttaa
muun muassa aivoissa alfa- ja beeta-aaltoihin. Muitakin vaikutuksia on.
Langattomien verkkojen säteilylle altistetuilla koehenkilöillä todettiin
myös tilastollisesti merkitseviä DNA-muutoksia spermassa. WLAN
vaikuttaa myös kasvillisuuteen.

WLAN toimii järjestelmästä riippuen taajuusalueella 2,4 – 2,5 GHz tai 5,0-5,8
GHz. Se edustaa pulssimaista mikroaaltosäteilyä. Ihmisen aivojen
sähköisestä järjestelmästä löytyy vastaavia, alle 30 hertsin taajuuksia.
Sekä tietokoneet että WLAN-reititin lähettävät laitetunnustaan 10
hertsin taajuudella.

Euroopan
Neuvosto onkin antanut suosituksen, ettei kouluihin asennettaisi
langatonta teknologiaa. Koulujen säteily-ympäristöissä on eroja, kuten
kirjastamme ilmenee. The BioInitiative-raportissa (= tutkimuksia
biologisista vaikutuksista) suositellaan, ettei matkapuhelinantenneja
sijoitettaisi 300 m
lähemmäksi kouluja. Raportissa suositellaan myös vallitsevien
turvanormien madaltamista biologiset vaikutukset huomioiviksi. Nykyiset,
vain lämpöenergian absorboitumisen kehoon huomioivat ICNIRP:n
(International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection)
turvanormit sallivat 10 000 000 µW/m2 säteilytason, kun taas
BioInitiativen suositus on 1000 µW/m2 ulkona ja sisätiloissa 100 µW/m2.

Teollisuus lobbaa

Teollisuus
on jo kauan yrittänyt vaikuttaa tieteelliseen tutkimukseen, kuten
kirjastamme ilmenee. Tutkijoiden, jotka soittavat varoituskelloja, ei
ole ollut helppoa saada työlleen rahoitusta. Korruptio ulottuu WHO:n
sähkömagneettisia kenttiä selvittelevään yksikköön (EMF) asti.

 

Vaikutukset luontoon

Vaikutukset
luontoon on havaittu lukuisissa mehiläisten ja lintujen käyttäytymistä
selvittelevissä tutkimuksissa. Intiasta on tullut uusia tutkimustuloksia
sekä varpuskadon että mehiläisten reagoinnin osalta. Näitä
tutkimustuloksia on vaikea leimata ”psykologisiksi” ilmiöiksi tai
teknologian vastustamiseksi.

Ihminen reagoi

Myös
ihmiset voivat herkistyä matkapuhelinsäteilylle ja langattomille
verkoille kuten kirjamme esimerkkitapaus toimittaja Petri Hänninen.
Hänellä kaikki alkoi ”kuumottavasta korvasta”. Eikö tämä ole jo enemmän
kuin yleistä ja monen kokema oire?

Vastaamme mielellämme kysymyksiin joko puhelimitse tai sähköpostilla.

Osmo Hänninen

osmo.hanninen (at) uef.fi

puh. 050-550 6903

Erja Tamminen

erja.tamminen (at) sahkoailmassa.fi

puh. 09-291 8696

Seppo Kinnunen

kinnunenseppo (at) gmail.com

puh. 0400-856 726

 

 

marttiissakainen

Metsänhoitaja,yrittäjä: kansainvälinen bisnes.Asunut ulkomailla yli 30 vuotta.
Poliittisesti sitoutumaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu