Danske folkeparti hajoamassa Tanskassa?
Aikanaan danske folkeparti ( lähinnä Suomen perussuomalaisten vastine) perustettiin hajonneen ”veronkiertopuolue” Fremdskridspartin raunioille. Uudesta puheenjohtajasta Pia Kaersgårdista tuli uuden puolueen vahva nainen. Maahanmuutto ja EU-vastaisuus olivat puolueen ajamat pääasiat. Kannatus liikkui parhaimmillaan 20 % kahta puolta ja puolueen kannatus heti johtavien sosiaalidemokraattien ja venstren kannoilla. Hallitusvastuuseen puolue ei mennyt ja kannatus pysyi korkealla.
Noin 10 vuotta sitten Kaersgård luopui puheenjohtajuudesta ja puolueen ”kruununprinssi” 1. varapuheenjohtaja Kristian Thulesen Dahl valittiin seuraajaksi. Hänen aikanaan kannatus alkoi pikkuhiljaa laskea ja tappioita tuli mm. kolmessa viimeisimmissä vaaleissa. Syitä lienee monia kuten uusien puolueiden ilmaantuminen poliittiselle kentälle ja esim. venstren ( vastaa Suomen keskustapuoluetta ) hallituksessa integraatioministeri Inger Stöjbjerg veti tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka tietenkin söi danske folkepartin kannatusta. Stöjbjergin tiukka politiikka meni sen verran överiksi, että hän joutui oikeudelliseen vastuuseen ja sai kahden kuukauden vankeusrangaistuksen. Hän joutui eroamaan venstrestä ja lyhyen hiljaiselon jälkeen Stöjbjerg ilmoitti vajaat kolme viikkoa sitten perustavansa uuden porvarillisen puolueen, Danmarksdemokraterne, jonka gallupkannatus pomppasi heti 10.8 %:iin. Puolue saisi 20 edustajaa parlamenttiin tuoreen gallupin mukaan.
Mutta takaisin danske folkepartiin tilanteeseen. Tyytymättömyys puheenjohtaja Thulesen Dahlia kohtaan kasvoi tappiollisten vaalien seurauksena. Puoluekokouksessa kesäkuussa 2021 kiistaisen kampanjan jälkeen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin entinen EU-parlamentaarikko Morten Messerschmidt. Puoleen sisäinen kärhämä jatkui ja parlamenttiin valittuja edustajia alkoi erota puolueesta. Tämän vuoden alussa danske folkepartilla oli 16 edustajaa parlamentissa ja viimeisten kuukausien aikana eronneita on jo 10. Jäljellä enää 6 viime vaaleissa valittua. Useat puolueen merkittävät profiilit ovat ilmoittaneet etteivät enää asetu puolueen ehdokkaaksi seuraavissa parlamenttivaaleissa, jotka pidetään vuoden sisällä. Kaiken huipuksi entinen puheenjohtaja Kristian Thulesen Dahl ilmoitti jo aiemmin ettei asetu enää puolueen ehdokaslistalle seuraavissa vaaleissa. Viikko sitten hän ilmoitti eroavansa parlamentista ja jättävänsä politiikan. Hänet valittiin Aalborgin kaupungin satamajohtajaksi Pohjois-Jyllantiin.
Kuten edellä olevasta käy ilmi menestyneellä protestipuolueella on edessä totuuden hetket ja uudella puheenjohtajalla haasteellinen tehtävä pitää joukot ojennuksessa. Sisäinen riitely karkottaa tunnetusti kannattajia. Messerschmidtillä itselläänkin on ollut epäselvyyksiä EU-avustusten käytön suhteen ja puolue on joutunut maksamaan takaisin pari kolme miljoonaa kruunua saatuja avustuksia.
Olisiko Suomen persuilla jotain opittavaa Tanskan vastaavan puolueen kähinöistä? Erot ja erotukset ovat hälyyttävä merkki puolueen sisäisestä tilasta. Eikä se herätä luottamusta.
Ehkä Tanskan persuja ei tarvita kun tanskalainen demaripuolue, merkittävä vallankäyttäjä on jo itsessään maahanmuuttovastainen.
Ilmoita asiaton viesti
Samoin johtava oppositiopuolue venstre. Venstren entinen jämäkkä integraatioministeri Stöjbjerg käytännössä omi danske folkepartin maahanmuuttopolitiikan.
Nyt hän perusti oman puolueen kolme viikkoa sitten ja keräsi lähes 50 000 kannattajaa. Tuoreimman gallupin mukaan puolue saisi 20 edustajaa Tanskan 179 jäseniseen parlamenttiin.
Ilmoita asiaton viesti
Puolueet ovat kuitenkin vain välineitä meidän yhteisten asioiden hoitamiseksi. On tervettä, että puoluekenttä uudistuu näinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä niin. Usein ns. vanhat puolueet ryhtyvät ajamaan protestipuolueen ohjelmaa ja siten tuhoavat puolueen.
Toinen itsensä tuhoamistapa on puoleen sisäinen riitely puolueesta erottamisineen ja eroamisineen.
Kirjoitin tämän blogin varoittavana esimerkkinä perusuomalasille, joka näyttää etenevän samaa tuhon tietä. Tuorein esimerkki Pia Kattelus-Kilpeläisen erottaminen puolueesta.
Usein äänestäjät seuraavat kannattamaansa henkilöä.
Ilmoita asiaton viesti
PS oli hyvä työkalu modernin Suomen ongelmien ja kipukohtien esille tuomisessa, mutta senkin kasvun ajat näyttäisivät olevan ohi. Pia Kattelus-Kilpeläisen tapaus lienee oma juttu sinänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen poliittinen systeemi on jämähtänyt paikoilleen, että sen murtaminen näyttää ylivoimaiselta. Media ja puoluetuki sementoivat muutosmahdollisuudet.
Halla-ahon johdolla persut nousi kärkeen, mutta sitten tapahtui jotakin ja alamäki alkoi. Purran johdolla 10 %:n kannatusrajaa kohti matka käy.
Kansa hakee koko ajan muutosta, jota ei vain tule!
Ilmoita asiaton viesti