Kunnallinen itsehallinto nauttii Perustuslain suojaa

Kunnallinen itsehallinto nauttii Perustuslain suojaa

EU:n jäsenenä Suomen eduskunta on käytännössä alistettu Brysselin vallan alle. Suomen lainsäädännöstä 70-80 % johtuu EU:sta. Merkillepantavaa on se, että EU:n direktiivit ja muut julkaistut säädökset ajavat jopa yli Suomen Perustuslain. Eduskunnan velvollisuus on sopeutettaa Suomen lainsäädäntö EU:n direktiivien säännöstön linjauksien mukaisiksi. Karkeasti arvioiden Suomella on vain 20% itsenäistä lainsäädäntövaltaa.

Kunnallinen itsehallinto nauttii Suomen Perustuslain suojaa. Kuntalaisten itse valitsemat luottamusmiehet päättävät kunnalle asetettujen tehtävien hoidosta. Jos vero- ja muut tulot eivät riitä, niin valtion pitää tulla avuksi eikä pakottaa kuntia niiden tahdonvastaisiin liitoksiin. Tämä tulee vastaan, jos Soteuudistus saadaan valmiiksi. Toki on järkevää kehittää hallintorakenteita ja kuntarajoja. Sen pitäisi kuitenkin tapahtua kuntien omista tarpeista ja lähtökohdista eikä valtion keskushallinnon ohjauksella esimerkiksi määrärahojen myöntämisen avulla.

Kunnallinen itsehallinto on viimeinen demokratian linnake, josta kansalaisten ei pidä luopua mistään hinnasta. Siksi on outoa, että kuntavaalien äänestysvilkkaus on merkittävästi eduskuntavaaleja alhaisempi, vaikka kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kuntatasolla ovat paljon suuremmat kuin Brysselille alistetun eduskunnan kansanedustajilla. Tietyissä kunnissa ehdokkaiden hankinta on vaikeaa, eikä löydy tarpeeksi vaaliehdokkaita. Joissakin kunnissa valtuustopaikkoja saattaa olla jopa enemmän kuin ehdokkaita vaaleissa.

Kunnallispolitiikan yksi epäkohta on myös se, että samat ihmiset rohmuavat eri tehtäviä kunnissa, kuntaliittymissä ja eduskunnassa. Saattaisi olla piristävää ja äänestysaktiivisuutta lisäävää, jos nämä valtiolliset äänirohmut jäisivät syrjään. Myös vuosien saatossa pitkälle kehittynyt puoluetukijärjestelmä – viime vuonna puoluetukea jaettiin yli 35 miljoonaa euroa- käytännössä tehokkaasti estää uusien pienpuolueiden ja kansanliikkeiden menestymisen. Puoluehegemonian jyllätessä ei yllätä, että poliittisesti sitoutumattomien ja erilaisten liikkeiden määrä on kasvussa. Positiivista on se, että kuntavaaleihin pääsee mukaan keräämällä 10 henkilön tukilistan. Mutta mitäpä se auttaa, jos etenkin isot puolueet jyräävät muhkeitten puoluetukien avulla ja hyvin rasvatun puoluekoneiston tuottamilla materiaaleilla ja näyttävällä mainonnalla.

Tuskin koskaan on nähty yhtä laimeaa vaalikampanjointia kuin nyt tänä korona-aikana. Jo muutenkin epäselvää poliittista sanomaa heikentää ehdokkaiden maskin läpi mumina. Kaikesta huolimatta kansalaisten kannattaisi ryhdistäytyä ja mennä sankoin joukoin vaaliuurnille ja valita mieleisensä edustajat. Eduskuntavaaleissa vähintään 1/3 osa kansanedustajista vaihtuu joka kerta. Kuntavaaleissa se osuus voisi olla isompikin.

0
MarttiIssakainen1
Kristillisdemokraatit Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Eläkkeellä ja osa-aikayrittäjä. Asun Munkkivuoressa. Perheellinen, kolme lasta, 6 lastenlasta. harrastan politiikkaa,yhdistystoimintaa ,kirjallisuutta ja kirjoittelua ( mm. blogit Uudessa Suomessa ), free lance toimittaja ( Lähiradio/ Martin aamuvartti ke kl.9.00 kanava 100,3 Mhz ). Liikunta ja luonto lähellä sydäntä: Hiihto, pyöräily ja keilailu.Luonnossa kävely. Länsi-Helsingin yrittäjien hallitus. Teema: UIMAHALLI MUNKKIVUOREEN.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu