Nukkuvien puolue voitti Suomen EU-vaalit

Pöly on laskeutunut EU-vaalien yltä ja uudet mepit valmistautuvat vaativiin ja hyvin palkattuihin tehtäviinsä EU-parlamentissa. On sopiva aika pohtia miksi äänestysvilkkaus jäi 42 %:iin ja surkeaan lukemaan demokratian kannalta ja nukkuvien puolueen rökälevoittoon.

EU-vaaleissa näyttää olevan trendinä, että äänet keskittyvät valtakunnallisesti tunnetuille hahmoille. Usein  puolueiden keskeiset  vaikuttajat:entiset ministerit, johtajat, entiset ja nykyiset kansanedustajat  keräävät muhkeat äänipotit. Hyvinä esimerkkeinä mm. Paavo Väyrynen, Timo Soini, Jussi Halla-aho, Eero Heinäluoma, Alexander Stubb ja tuoreinpana Li Andersson. Mika Aaltola taitaa olla yksi harvoja, joka on kyennyt murtautumaan puolueiden ulkopuolelta. Hänkin tosin kokoomuksen listalta.

Tunnettuudesta  huolimatta onnistunut vaalikampanja vaatii ehdokkaalta ison vaalibudjetin, paljon kenttätyötä, mainontaa ja medianäkyvyyttä.  Monikaan ei mene läpi alle 100 000 euroan vaalibudjetilla. Liikkua pitää kun koko maa on äänestysalueena. Pienten puolueiden ehdokkaiden on mahdotonta tulla valituiksi. Moni lyö hanskat tiskiin eikä edes yritä. Samoin näyttää tekevän yli puolet äänestäjistä.

Mitä pitäsi tehdä, jotta demokratia toteutuisi  äänestysvilkkaus nousisi? Joitakin ajatuksia.

1. Maan jakaminen esim. viiteen äänestysalueeseen, jolloin paikallisten ehdokkaiden mahdollisuudet lisääntyisivät.

2. Olisi tehtävä selväksi tavalliselle äänestäjälle miten merkityksellisä ovat EU:n säätämät direktiivit ja muut asetukset. Suuri osa , ehkä 70 %, EU:n säätämistä säännöksistä vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti kansalliseen lainsäädäntöön. Esim. eduskunnalla on vuosi aikaa sopeuttaa hyväksytty direktiivi kansalliseen lainsäädäntöön. Tästä ei juuri mediassa puhuta. EU käyttää suurta valtaa yksityisen kansalaisen  ylitse. Olipa sitten puhe muovipullojen korkeista tai ns.vihreän siirtymän rahoitusprojekteista.

3. Tavallinen kansalainen kokee EU:n etäisenä eikä koe siihen voivansa vaikuttaa mitenkään. Miksi äänestää?

4. Monet eivät tunne Suomenkaan poliittista puoluekenttää, etenkään uusia puolueita. Saati sitten EU-tason koalitioita. Ehkä siksi äänestävät tunnettuja ehdokkaita, jos äänestävät lainkaan.

5. Puoluetukea pitäisi saada demokraattisemmaksi. Nyt eduskuntapuolueet kahmivat yli 40 milj.euron vuotuiset puolutuet, veronmaksajien rahoja nekin.Voitaisiinko keskustella ns. Tanskan mallista? Tanskassa kaikki rekisteröidyt puolueet saavat puoluetukea n. 4 euroa / ääni. Edellytys on , että vaaleissa puolue saa vähintäin 1000 ääntä. Puoluetuen turvin ainakin mahdollisuudet paremmalle vaalimenestykselle olisi olemassa. Tässä olisi kansalaisaloitteen paikka. Eduskuntapuolueet tuskin lotkauttavat korviaan kyseiselle asialle.

ps. Esim. EU-vaaleissa minibudjetilla toiminut Vapauden liitto sai n.0.9 % äänistä. Enemmän  kuin eduskuntapuolue Liike nyt.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu