Ilmastokokouksessa yhteisymmärrystä: Hyviä ja huonoja uutisia
Liman ilmastokokouksessa, jonka tavoitteena oli ottaa välittömät esiaskeleet ennen Pariisissa 2015 pidettävää ilmastokokousta, saavutettiin yhteisymmärrys. Yli kaksi päivää kestäneiden neuvottelujen jälkeen osallistujat löysivät lopulta yhteisen sävelen energia- ja ilmastopolitiikan kysymyksiin, jonka pohjalta hahmoteltiin pieni muistivihko. Vain viisi surkeaa sivua.
Kokoukseen osallistuneet asiantuntijat pitivät tehtyä kompromissia yhtenä merkittävimpänä saavutuksena, mitä kansainväliset yhteisöt ovat yli kaksikymmentä vuotta jatkuneiden ilmastoneuvotteluiden aikana onnistunut saavuttamaan. Muistivihkoon luonnosteltu sopimus tulee koskettamaan jokaista maata, sitoen ensimmäistä kertaa niin kehittyvät taloudet kuin vauraat länsimaatkin yhteisiin ilmastotalkoisiin.
Ilmastokokouksessa päätettiin, että vauraammat valtiot tulevat avustamaan kehittyviä maita heidän taistelussaan ilmastonmuutosta vastaan tuntuvasti mm. sijoittamalla puhtaampaan energiateknologiaan sekä tarjoamalla rahallista ilmastoavustusta. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten vuosittainen, yli 100 miljardin dollarin luvattu rahoitus tullaan kehitysmaille hoitamaan.
Moni on epäuskoinen, ja syystäkin. Vaikka kokouksessa saavutettu yhteisymmärrys vaikuttaakin lupaavalta, jäivät todelliset päätökset hyvin vähäpätöisiksi. Ratkaisuja haetaan tulevaisuudessa ja neuvottelut pidetään hengissä. Siinäpä se pähkinäkuoressa.
Tukirahastosta ei saa tulla uutta, yhtä tehotonta ja korruptoitunutta järjestelmää kuin kehitysapu. Farssia, joka saa päiväntaasajalla asustelevan virkamieskunnan puhkumaan intoa kuin pikkulapset jouluaamuna. Lähtöasetelmana ei saa olla ajatus, "mitä enemmän savua taivaalla, sitä vuolaammin raha virtaa", sillä meidän kaikkien yhteinen ilmastomme ei välttämättä kestäisi enää sitä. Eikä lompakkommenkaan.
Toivonkin totisesti, että tukirahaston käyttöä tullaan valvomaan kaikilla eri tasoilla, ja että väärinkäytökset tulevat johtamaan torujen sijaan välittömiin toimenpiteisiin.
Joka tapauksessa YK:n edustajien on kerrottu olleen hyvin toiveikkaita tulevan sopimuksen suhteen, koska tällä kertaa mukaan ilmastotalkoisiin saadaan myös maat, kuten Brasilia, Intia ja ennen kaikkea Kiina, jonka päästöarvot ovat ylittäneet jo Yhdysvaltojen vastaavat.
Kokouksen puhemiehet toivoivat, että jokainen valtio ilmoittaisi erikseen siitä, kuinka he tulevat leikkaamaan kasvihuonepäästöjään viimeistään maaliskuuhun 2015 mennessä.
Sopimus allekirjoitetaan ensi vuonna järjestettävässä Pariisin ilmastokokouksessa.
Jos allekirjoitetaan..
Suurvaltioiden intoa ilmastoasioiden vauhdittamiseen on kasvattanut tieto siitä, että maapallolla on eletty mittaushistorian lämpimintä aikaa, mutta onko vauhtimme riittävä ja toimenpiteemme tarpeeksi tehokkaita?
Epäilemättä 100 miljardin dollarin tukipotti saa kuitenkin sen verran aikaan, että luvassa on ennennäkemätön kilpajuoksu puhtaampien energiamuotojen kehittymisessä. Tulevaisuus takaa energia-alalle entistäkin rahakkaampia sopimuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Pelkään totisesti, että tästä rahastosta tulee samanlainen byrokratiahelvetti kuin kehitysavusta, josta valtaosa uppoaa korruptoituneiden paikallishallintojen luksuselämään.
Eräs tuttava tuossa totesi, että ei näin isoa kysymystä demokratialla ratkaista.
Ilmoita asiaton viesti
”Eräs tuttava tuossa totesi, että ei näin isoa kysymystä demokratialla ratkaista.”
Eikös se viittaa perustavanlaatuiseen yhteisymmärryksen puutteeseen?
johon viittaa myös tuo lausahduksesi ja jolla voi tiivistää ytimeen viimeiset 6 COP kokousta.
”Ratkaisuja haetaan tulevaisuudessa ja neuvottelut pidetään hengissä. Siinäpä se pähkinäkuoressa.”
Ilmoita asiaton viesti
Timo, sitä se olen minäkin miettinyt.
Köyhimmät kehitysmaat eivät välttämättä oikeastaan edes tiedosta sitä, mistä tässä nyt on kyse. Vauraammat länsimaat puolestaan voivat olla hyvinkin haluttomia maksamaan kilpailevien talousjättien, kuten Intian, Kiinan ja Brasilian sähkölaskuja. Vaikka jokainen näistä maista onkin toiminut pitkään länsimaisten suuryritysten primääri- ja sekundäärituotannon sijoituskohteena, on jokaisesta maasta alkanut nousemaan myös omia, kilpailukykyisiä tuotteita, joita länsimaat tuskin ovat hirveän innokkaita epäsuorasti rahoittamaan (sehän olisi niin kuin kaivaisi omaa hautaansa, mutta niin tämä ilmastoasiankin kyllä on).
Ilmastokonferenssit toimivat kuten suomalainen byrokratia. Yleensä kun päätöspöytään istutaan, niin ainoaksi todelliseksi päätökseksi jää se, että päätetään asiasta joskus toisten. Toisaalta nyt on kuitenkin hyvä mahdollisuus siihen, että uusi ilmastosopimus muodostettaisiin Pariisissa vuonna 2015.¨
Usein ilmastokysymyksessä uskotaan, että jossain vaiheessa tiede ja teknologinen kehitys tulee meidän apuumme, mutta jos historiaan on yhtään luottaminen, niin mitä kehittyneempää ja tehokkaampaa teknologiaa ihminen eteensä saa, sitä enemmän ja tehokkaamppin se myös kuluttaa.
Mielestäni suurin ongelma koko ilmastokeskustelussa on ollut se, että hyvin pitkään keskustelua ylläpitivät vain radikaalit ja aktivistit. Olivat kuin uskovaiseunukkeja konsanaan, jotka povailivat maailmanloppua harva se päivä. Tai niin kuin se Piisamirotta Muumipeikko ja Pyrstötähdestä. Uskottavuus hävisi.
Todellisuudessa nämä tekivät varmaan enemmän hallaa tieteelliselle debatille kuin hyvää. Tästä syystä meillä on nykyään valtavan äänekäs ja suuri ryhmä, joka koostuu pelkästään ilmastodenialisteista.
Ilmoita asiaton viesti
Samoilla linjoilla, vaikkakaan en usko sopuun Pariisissakaan, korkeintaan laihaan sellaiseen ja luovutusmentaliteettiin, mutta yksi kysymys.
Mikä mainitsemiesi uskottavuuden pilaavien radikaaliaktivististen maailmanlopun povailijoiden (ns. ”alarmisti”) kritisoijasta mielestäsi tekee denialistin?
Ilmoita asiaton viesti
En suinkaan tarkoita sitä, että nk. alarmistit olisivat muuttuneet denialisteiksi, vaan oletan, että kun ihmisiä tarpeeksi paljon varoitellaan, niin kukaan ei ota enää tosissaan. Vähän niin kuin siinä sadussa, jossa se poika huuteli sitä sutta.
Myös arviot laitetaan yleensä aika reippaasti yläkanttiin, joka lisää tulta pesään. Tietysti tämä tehdään yhteisen hyvän nimissä, koska siinä vaiheessa kun tietyn pisteen ylitse kävellään, ei takaisin ole enää asiaa. Sitä pistettä ei haluta tavoittaa.
Tuossa toisaalla jo totesin, niin tuo ilmastoasiakin voi aivan hyvin olla jo mennyt juna, jota ei saa enää pysäytettyä. Kysymys voi hyvinkin olla vain siitä, että kuinka nopeaa ja kuinka pahasti. Kukapa sitä toisaalta tietää.
Ilmoita asiaton viesti
”En suinkaan tarkoita sitä, että nk. alarmistit olisivat muuttuneet denialisteiksi.”
En ymmärtänytkään sitä siten.
Kysyinkin, että mikä mielestäsi tekee alarmismiin skeptisesti suhtautuvasta henkilöstä poikkeuksetta denialistin,
ryhmän suuri koko ja äänekkyyskö?
Ilmoita asiaton viesti
Suhtaudun kyllä näihin rahastoihin hyvin skeptisesti. Kun ilmaista rahaa on jaossa, halukkaita ottajia ilmaantuu pilvin pimein. Niinpä näistä rahanjakolaitoksista muodostuu helposti korruptio- ja byrokratiapesäkkeitä. Byrokraatit yrittävät tai ovat yrittävinään estää rahojen väärinkäytön ja muun haaskaamisen. Toisella puolella taitavat konsultit rakentelevat toinen toistaan paremmalta näyttäviä projektiehdotuksia, jotka poikivat enemmän kuvitteellisia kuin todellisia tuloksia. Rahaa palaa ja näennäistuloksia syntyy, mutta todellinen vaikuttavuus jää mitättömäksi.
Vanhan sanonnan mukaan jokaiseen vaikeaan ongelmaan on ratkaisu, joka on yksinkertainen, elegantti ja toimimaton. Tässä rahastoratkaisussa on vahvasti tällaisen ongelmanratkaisun maku. Meillä on tässä vaikea ongelma. Ahkeraa kokoustamismatkailua harjoittavilla edustajilla on paineita näyttää tuloksia, jotka oikeuttaisivat tämän matkailun. Ratkaisuksi keksitään rahasto, jonka suuruudeksi asetetaan joku mukava pyöreä summa. Voidaan sanoa, että jotakin on tehty. On arvoitus, tuoko tämä ratkaisu lisää tehoa nykyiseen mittavaan energiatutkimukseen ja tuotekehitykseen, joka perustuu suurelta osin riskirahoitukseen, vai tuoko se pikemminkin markkinoille rahankerääjiä, jotka heikentävät riskirahoituksella toimivien toimijoiden toimintaedellytyksiä, jolloin rahanjaon vaikutus kääntyy todellisuudessa negatiiviseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Rahan uskotaan olevan hyvä motivaattori, kun puhutaan teknologisesta kehityksestä. Esimerkiksi aurinkoenergia on tullut viime vuosina norsun askelia eteenpäin, mutta matkaa on vielä taivallettavaksi. Siksi on hyvin todennäköistä, että kun potti kasvatetaan tarpeeksi suureksi, löytyy siitä kiinnostusta teknologiaankin.
Se, että onko tästä sitten mitään apua, onkin jo toinen kysymys.
Rahalla on myös tuo toinen puoli, kuten sinäkin Jaakko totesit. Se vetää loisia ja huijareita puoleensa kuin hunaja kärpästä.
Minua tämä ilmastokysymys on huolestuttanut jo vuosia, vaikka en nyt valtavaa meteliä siitä ole pitänytkään (muut ovat tehneet sen puolestani enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi). Vain harva silti tuntuu tajuavan, että kun tietyn rajan ylitse mennään, ei paluuta välttämättä enää ole. Ilmiö ruokkii itse itseään, jonka jälkeen junaa on enää mahdotonta pysäyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastokysymys huolestuttaa myös minua. Siksi olen huolestunut myös siitä tavasta, jolla sitä nyt hoidetaan. Se muistuttaa enemmän anekauppaa kuin ongelmanratkaisuun tähtäävää toimintaa. Ostetaan hyvää omaatuntoa sen sijaan, että ostettaisiin tuloksia. Esimerkkinä tästä on vaikkapa raskaan teollisuuden siirtäminen Euroopasta (jossa energiatehokkuus on yleensä suhteellisen hyvä) Aasiaan (jossa energiatehokkuus ei yleensä ole yhtä hyvä). Toinen esimerkki voisi olla vaikkapa Saksan energiapolitiikka, jossa ydinvoimaa korvataan hiilivoimalla.
Ylipäätään tämä on sen verran tärkeä asia ja vaikea vyyhti, että sen käsittelyssä olisi hyvä olla nykyiseen verrattuna paljon vähemmän tunteen paloa ja pirun paljon enemmän analyysiä.
Ilmoita asiaton viesti
Vieläkö kokouksessa uskottiin ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen? Entä oliko Australialaisilla hellepaidat päällä?
Ilmoita asiaton viesti
Asiasta keskustelua auttaisi, jos Mikaelkin viitsisi seurata edes sen verran uutisia, että tietäisi mistä kokouksessa keskustellaan.
Syyskuussa pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa ihmisen edesauttamaa ilmastonmuutosta pidettiin käytännössä varmana. Samaan aikaan maiden välillä vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että jotain olisi tehtävä, vaikka monet maat kieltäytyivätkin olennaisista käytännön toimista. Tällä kertaa tarkoituksena oli pohtia noita olennaisia toimia.
Syyskuun kokousta varten julkaistun ilmastoraportin mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli noussut tasolle, jota ei ole nähty ainakaan 800 000 vuoteen. Samalla IPCC:n raportissa ilmoitettiin, että varmuus ihmisen toiminnan merkittävästä osuudesta ilmastonmuutoksessa on nykytiedon valossa noin 95 prosenttia. Tietysti siinä voi mennä vuosikymmen tai pari, että tieto uusimmista tutkimuksista saavuttaa myös keskiajalle jämähtäneet, espoolaiset soinilaiset ehkäisykieltoineen.
Lasket spekulointisi joko tietämättömyyden tai sitten noiden 5 prosentin varaan? Veikkaushan se on sekin, mutta itse en kovin montaa taalaa sille hevoselle uskaltaisi sijoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä olet keksinyt tuon itseään ruokkivan ikiliikkujan?
Täytyy kyllä myöntää, että noista ilmastokokouksista on ollut valtava hyöty. Ilmasto säikähtyi jo ensimmäisestä niin, että ei ole sen koommin uskaltanut lämmetä ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Näin tietysti, jos uskoo sitä pientä, populistista ja äänekästä marginaalia, eikä ole eläessään pitänyt Iltasanomia tieteellistä teosta tai tietokirjaa käsissään.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän tilanne tietenkin on. Jäivät nuo lisensiaattiopinnotkin hiukan kesken.
Mahdoitko huomata, että turvauduit nyt henkilöön kohdistuvaan hyökkäykseen etkä perustellut tuota tipping-point-ideaasi mitenkään. Eli toimit yleisien moderointiohjeiden vastaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Tapani, se johtuu lähinnä siitä, että kuvittelit heittäväsi nokkelan vitsiletkautuksen denialismin nimessä. Huonolla kysymyksellä ja argumentilla voi helposti saada osakseen huonoja vastauksia.
Minä en ole täällä leikkiä laskemassa.
Tietysti voisin kirjoittaa sinulle 20 000 sanaisen vastauksen, jossa käsittelisin merten nielujen toimintaa hiilidioksidin sitomisessa, illuusiota puun poltosta ja pienten taimien kyvystä sitoa hiilidioksidia sekä siitä millainen vaikutus esimerkiksi vesistöjen lämpenemisellä on merten nielujen toimintaan, mutta mitä ihmettä se auttaisi, kun et sinä selvästikään ole tänne oikeaa keskustelua käymään.
PS: Kulunut vuosi on ollut koko ihmisen mittaushistorian lämpimin, mutta ettehän te siitä välitä, kun ei ole saanut shortsit jalassa talvella kulkea. Ilmaston lämpeneminen ei tarkoita suoranaisesti sitä, että ensi kesänä Suomessa kasvaisi kookoksia.
Ilmoita asiaton viesti
Mitähän denialismia mahdat tarkoittaa?
Taitaa olla GISS ainoa tietokanta, jonka mukaan kohta kuluneesta vuodesta tulisi mittaushistorian lämpimin. Minkään tietokannan mukaan tällä vuosituhannella ei ole tapahtunut tilastollisesti merkittävää lämpenemistä, vaikka tuhannet ilmastomatkailijat reissaavat tuhkatiheään kokouksissa ympäri maapallon ilmastoamme pelastamassa ja lopputulos on aina sama, joka on selvä jo ennakolta, mutta matkustelu avartaa, ainakin veronmaksajien kukkaroita.
Mitä pahaa on pienestä leikinlaskusta? Suosittelen sinullekin.
Ilmoita asiaton viesti
NOAA:n mittaukset tukevat GISS:in analyysia.
GISS:in tutkijathan käyttävät analyysejä tehdessään hyväkseen yleisesti saatavilla olevia tietoja, jotka kerätään yli 6 300:lta eri säähavaintoasemmalta, aina satelliiteista laivoihin ja eripuolilla maapalloa sijaitseviin tutkimusasemiin.
Goddard instituutin keräämä data ja heidän tekemät analyysit ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, jonka vuoksi myös yksityishenkilöt voivat perehtyä aiheeseen tarkemmin, mikäli vain intoa, uskoa ja halua löytyy.
Analyysien paikkaansapitävyyttä epäilevien tulisi ottaa data hyppysiinsä, ja lähteä puheiden sijaan tutkimaan.
Ilmoita asiaton viesti
GISS ei käytä satelliittimittauksia, vain maa-asemien, joita on rajusti vähennetty ja korvattu malleilla. Vain UAH- ja RSS-aikasarjat käyttävät satelliitteja. Paikkansapitävyyttä voi sitten itse kukin arvioida, kaikki sarjat eivät voi olla oikeassa,kun eroja löytyy, jos oikeassa olemista kukaan pystyy edes määrittelemään täsä asiassa.
Tilastollisesti merkittävää lämpenemistä ei kuitenkaan GISS:nkään mukaan ole tapahtunut eikä merenpinnan tasaisena 150 v jatkunut nousu ole kiihtynyt, vaikka mm. Taalas näin väittää. Mittausasemien tilastoja katselemalla asia selviää varsin nopeasti.
Tästä pääsee alkuun ja lisää voi klikkailla tuosta datasetistä:
http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/14.php
Ilmoita asiaton viesti
GISS:n mukaan viime vuosikymmen oli mittaushistorian lämpimin, ja tämä vuosikymmen tulee rikkomaan jopa aikaisemman ennätyksen.
http://www.nasa.gov/home/hqnews/2010/jan/HQ_10-017…
Noissa tilastoissa viikon lämpöaalto ei merkitse mitään. Ei edes kuukauden.. Lämpenemistä ei lasketa vuositasollakaan, vaan vuosikymmenien Tästä vuosikymmenestä on tulossa tätä tahtia entistäkin lämpimämpi.
Ja tuo esitys siitä, että maapallon lämpötila on aina vaihdellut. Se on vähän eri asia kuin 2000 vuotta sitten, eikä nykyihmisen kulttuurin aikana ole ollut yhtään ainoata globaalia muutosta – vain paikallisia ilmastokatastrofeja, kuten kuivuutta. Uskomatonta väittää, etteikö se vaikuttaisi, kun tänä päivänä meitä täällä on kuitenkin jo 7 500 000 000 ihmistä.
80-luku oli ihmiskunnan mittaushistorian lämpimin kymmenen vuoden ajanjakso. 90-luvulla viileni, koska Pinatubon aiheuttama purkaus vaikutti lämpötiloihin 2-3 vuoden ajan vuodesta 1991 alkaen. Vuonna 1998 täällä pallolla puolestaan jylläsi ennätysvoimakas El Nino, joka nosti piikkiä ylöspäin.
Viime vuosikymmen taas, kuten jo sanoinkin, oli jälleen ennätyslämmin.
Jos lähtee miettimään vaikkapa Hansen & Co:n alkuperäistä ennustetta, niin se on aika hyvin pitänyt kutinsa kehityksen kanssa vuoteen 2007 asti (n. 20 vuotta). Sitä sietää jokaisen miettiä, että miten kummassa he oikein osasivatkaan ennustaa kehityksen niin tarkoin käyttäen vain ihmislähtöisiä vaikutteita, jos muutos ei johtuisi lainkaan ihmisestä?
Pinatubon purkausta ja ennätysvoimakasta El Nino –ilmiötä puolestaan ei voinut mitenkään ennustaa vuonna 1984 tms. Näin ikään voidaan ajatella, että myös 90-luku oli itse asiassa aika voimakasta lämpenemisen aikaa, Pinatubo ja El Nino vain kumoavat toisensa.
Nyt tahti on taas vähän rauhallisempi, kun Aurinko uinahti tuossa muutama vuosi sitten tiputtaen lämpötiloja. Säteilytaso on jälleen normaali.
Ilmoita asiaton viesti
”Uskomatonta väittää, etteikö se vaikuttaisi, kun tänä päivänä meitä täällä on kuitenkin jo 7 500 000 000 ihmistä.”
No niin, päästiinhän siihen pahimpaan ympäristöongelmaankin. Maailmassa on useampi miljardi ihmistä liikaa. Mitäs tehtäis?
Ilmoita asiaton viesti
Tästä vuosikymmenestä ei vielä kukaan tiedä mitään, kun puolivälissäkään ei vielä olla. Muut asiat olivatkin sitten itsestäänselvyyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Toivon totisesti, että sinä olisit oikeassa – ja minä väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa missä asiassa?
Siinä olet kyllä väärässä, että ilmastomallit olisivat toimineet. Ne eivät ole edes osanneet ”ennustaa” menneitä ilmastoja saati tulevia. Ero mallien ja toteutuneen välillä pyörii jo välillä 0,3 – 0,4 astetta eli aivan hirveästi näin lyhyellä ajalla.
Jottei sinulle jäisi väärää käsitystä ajatuksistani, kun kirjoituksistasi on vaikea seurata kommentoitko minun kirjoituksiini vai jonkun muun.
En ole koskaan väittänyt, että hiilidioksidin lisääntyminen ei aiheuttaisi ilmaston lämpenemistä. Siihen liitettyihin takaisinkytkentöihin en kuitenkaan usko, joten ns. ilmastoherkkyys jää asteen tienoille.
Laboratoriotestit osoittavat kyllä hiilidioksidin absorption, mutta ilmakehän adiabaattinen prosessi jää labrassa pois.
Ilmoita asiaton viesti
Juurihan sinä tuolla ylempänä totesit, että ilmastossa ei ole tapahtunut lainkaan normaalista poikkeavaa lämpövaihtelua sitten ensimmäisen ilmastokokouksen.
Ilmasto pelästyi, sanoit.
Ilmoita asiaton viesti
Mittaustarkkuuden rajoissa pitää paikkansa. Ilmastomallit taas ovat menneet aivan …suksilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Oulussa kuudes talvi tuli justiinsa tälle vuodelle, ja maa on Tornioon asti mustana. GISSin tuore raportti näyttää plussaa myös marraskuun osalta, ja tästä vuodesta on tulossa mittaushistorian lämpimin.
Siinä on hyvä keskenänsä kieriskellä skeptisyydessä.
Ilmoita asiaton viesti
Satelliittimittausten mukaan tästä vuodesta ei ole tulossa lämpimintä. Kaukana siitä! Miksihän noita tarkimpia ja alueellisesti kattavimpia mittauksia ei haluta julkaista?
http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/12/rahako…
Ilmoita asiaton viesti
Tuo luonnollisesta muutostilasta maksaminen on minun mielestäni hullu idea. Minä en siitä sen enempää kirjoita kuin, että totean sen olevan älytöntä.
Tulevaisuudessa jokainen taifuuni, hurrikaani, tornado ja mutavyöry tulee olemaan ilmastonmuutoksen syytä. Tiedä vaikka Yhdysvallat alkaisivat pönäämään omiaan vuoden 2005 hurrikaani Katariinasta. Takautuvasti.
Ilmoita asiaton viesti