Lehdistö unohti tämän vuoden pörssiosingot
Kevät on monen mielestä ihmisen parasta aikaa. Kevät on ihanaa. Se herättää maailman eloon, kun valon määrä lisääntyy, lumet sulavat ja linnut saapuvat. Rakkauden vuodenajaksikin kutsuttu kevät saa ihmisissä hormonit hyrräämään, aivot sylttäämään ja vatsan kipristelemään perhosista.
Poliisin mukaan kevät tuo tullessaan ruuhkautuneet lupapalvelut, polkupyörävarkaat, kiertävät huijariporukat, mökkivarkaat sekä kerjäläiset. Keväisin on ollut myös tapana uutisoida pörssiyhtiöiden jakamista osingoista sekä maksetuista veroista. Tämä kevät oli kuitenkin sen suhteen poikkeus.
Jostain syystä lehdistö sivuutti kokonaan kapitalistin karkkipäivät. Toissa keväänä Helsingin pörssin uutisoitiin maksavan ennätyksellisen suuret osinkotulot omistajilleen. Suomalaiset pörssiyhtiöt tekivät vuonna 2015 yhteensä 16 miljardin euron tuloksen. Se on millä tahansa mittapuulla mitattuna hyvä tulos, kun ottaa huomioon sen, että suomalainen työvoima on aivan liian kallista, työläiset tunnetusti patalaiskoja ja toimintakin kaikin puolin kannattamatonta ja turhauttavaa.
Pörssiyritysten jakamia miljardiosinkoja verotetaan Suomessa hyvin epäyhtenäisesti. Käytännössä vain piensijoittajat maksavat osingoistaan täyden 30 – 34 prosentin pääomaveron. Toissa keväänä maksetuista ennätyksellisistä miljardinosingoista noin puolet menivät ulkomaisille sijoittajille, kun taas puolet maksettiin suomalaistileille. Kasvusta ja investointikohteista uskotaan juuri nyt olevan pulaa.
Suomessa viime vuotiset osinkojuhlat koittivat kaikista huonoimpana mahdollisena hetkenä, sillä samaan hallitus oli saattamassa koko hyvinvointiyhteiskuntaa leikkuriin ja palkansaajia syyteltiin hyvin avoimesti suomalaisyritysten pitkään jatkuneesta ahdingosta, vaikka samaan aikaan yritysjohtajat pankkiirit ovat nauttineet vuosikymmenen makeimmista palkkioista ja bonuksista.
Kauppalehden haastattelemat analyytikot kertoivat viime tammikuussa, että pörssiyhtiöiden osinkovirrat tulevat olemaan poikkeuksellisen vuolaat. Silloisten ennusteiden mukaan Helsingin pörssin 138 yhtiöstä hieman vajaat puolet jakaisivat keväällä vielä enemmän osinkoa osaketta kohden kuin edeltävänä ennätysvuotena – jota siis kutsuttiin vuosikymmenen osinkojuhliksi. Kyseiseen aiheeseen ei kuitenkaan palattu enää uudestaan. Ei missään vaiheessa.
Yksikään lehti ei tehnyt viime vuoden osingoista juttua, vaikka se olisi vetänyt takuuvarmasti klikkejä osakseen. Media unohti kuin yhdessä tuumin edellisen vuoden hittijuttunsa. Oliko osinkotuotto sittenkin poikkeuksellisen huono, vaikka Sipilä ilmoittikin vuoden lopussa Suomen olevan jälleen kovassa nosteessa, vai eikö media yksinkertaisesti uskaltanut sohia ampiaispesään ja heilutella tätä meidän yhteistä venettämme kesken hallituksen talkoiden?
En tiedä.
Pistin tuossa googlatessa merkille.
Ilmoita asiaton viesti
Terve Martti, kieltämättä googlatessa noita ei itsellekään heti tullut vastaan, mutta ei osinkovuosi ole kaikilta unohtunut. Kauppalehden suosiollisella avustuksella löytyi mm. tämä:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/enemmisto-korot…
”Kauppalehden selvityksen mukaan pörssiyhtiöistä 54 prosenttia nostaa tänä vuonna osinkoaan.
– – –
Osinkosumma olisi noussut tänä vuonna kaikkien aikojen ennätykseen, elleivät Nokia ja Telia olisi pudottaneet sitä yhteensä yli miljardilla eurolla.”
Terv. Teppo / US
Ilmoita asiaton viesti
Nuo osinkojuhlat ovat olleet eräänlainen vakkariaihe aina keväisin. Vähän samalla tavalla kuin muutkin ”Katso kuinka paljon he tienasivat” tai ”He ovat Suomen parhaimpia veronmaksajia” -tyyppiset jutut. Ne ovat herättäneet ihmisissä tunteita ja poikinut kymmeniä jatkojuttuja upporikkaiden ihmisten omaisuuksista ja huomattavan pienistä veroprosenteista. Someraivoakin niillä on saatu aikaan.
Esimerkiksi Herlin maksoi viime vuonna 160,7 miljoonan euron osingoistaan vain 7,5 miljoonaa euroa veroa, jolloin veroprosentiksi muodostui 4,7. Ihan näin vertailun vuoksi todettakoon, että työttömän peruspäivärahan veroprosenttia nostettiin tuolloin 22 prosenttiin. MOT:n tekemien laskelmien mukaan Herlin joutuisi pulittamaan 48,2 miljoonaa euroa, jos hän maksaisi pääomaveroa piensijoittajien tapaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän se Herlin niitä 160,7 miljoonaa saanut vaan suurin osa meni holding-yhtiöille, joiden osakas hän on. Joten kyllä hän itse nostamistaan osingoista maksoi kyllä paljon enemmän kuin 4,7%.
22 miljoonaa sai esimerkiksi Koneen säätiö, jonka jakamista rahoista moni suomalainen nälkätaiteilija ja varmaan muukin kaiken maailman dosentti tai muu turhuuksien tutkija ottaa mielellään osansa. Jos nuo kuvitteelliset ylimääräiset 40 miljoonaa olisivat menneet valtiolle veroina, niin paljonkohan niistä olisi mennyt taiteilijoille ja tutkijoille?
Ainakin periaatteessa noilla yksityisillä säätiöillä on paljon vapaampi ote tukea rohkeasti ja ennakkoluulottomasti myös uusia ja tuottamattomia kohteita. Se ikävä piirre niillä tietenkin on, että niiden päätöksistä ei voi valittaa, joten ne voivat olla juuri niin syrjiviäkin kuin haluavat.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kuitenkaan unohtanut johtajien palkkioiden nousua:
http://www.hs.fi/talous/art-2000005312283.html
http://www.hs.fi/talous/art-2000005311609.html
KIKY:lla saatiin yleistä palkkasummaa alaspäin, jotta jäi jakovaraa mainitsemiisi osinkoihin ja johtajien palkkojen korotuksiin.
Olisiko kohta yleislakon paikka?
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiset eivät perusta oikein tuosta lakkoilusta, mutta kyllä tästä asiasta olisi hyvä vähän meteliä pitää. Ei siinä tosiaan paljoa kikyilyt auta, kun toiset elelevät kuin siat pellossa.
Ilmoita asiaton viesti
Hallituspuolueissa tapahtunut hajonta lienee koko kansan näkökulmasta murheellista. Ketä uskoa, mihin luottaa!
Meillä porukat eivät lähde barrikadeille niin kauan, kuin yhteinen tavoite puuttuu. Nälkäjonot vain kasvavat, mutta siinä joukossa ihmisten voimavarat ovat jo vähissä. Ei ole johtajuutta, eikä keinoja. Häpeän ylläpitämisellä maksatetaan kovaa hintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin ikävää jos tuo tulee kenellekään äänioikeutetulle yllätyksenä.
Hallituksen ”talkoissa” ja ”paikallisessa sopimisessa” ei ole kyse mistään muusta kuin siitä, että kaikki muut työskentelevät enemmän vähemmällä, jotta hyvätuloisimmille ja varakkaimmille jää käteen entistäkin enemmän. Jos tuon ymmärtää, ja silti päättää äänestää hallituspuolueita, niin mikäs siinä. Sitä saa mitä tahtoo.
Ilmoita asiaton viesti
Osinkoja kaiketi maksetaan normaalia enemmän investointihalujen ja – kohteiden puuttuessa.
Kuinka suuri osa osingoista valuu Suomen ulkopuolelle ulkomaisten pääomasijoittajien tileille ?
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavan suuri osa. Viime vuonna puhuttiin noin puolesta. Tiedä sitten. Suomalainen tavallinen piensijoittajahan se kai ainoa on, joka näistä osingoista täyden veron joutuu maksamaan. Maksaa sitten vähän muidenkin edestä.
Ilmoita asiaton viesti
Se on totta piensijoittaja maksaa 30 prosenttia ainakin. Se on väärin, kun suursijoittaja ei maksa välttämättä mitään. Jotenkin tämä olisi korjattava.
Ilmoita asiaton viesti
Martti Asikainen
Suomalainen pörssiyhtiö on ulkomaiselle pääomalle kiinnostuksen kohde aivan muista syistä kuin osinkojen takia. Sijoittajat investoivat yhtiöön jolta odotetaan kasvua ja osakkeen arvon nousua.
Osakerekisteriä ylläpitävän Euroclearin tilaston mukaan ulkomaalaisten omistusosuus suomalaisten pörssiyritysten yhteenlasketusta markkina-arvosta oli viime vuoden lopussa 49,8 prosenttia, siis puolet.
Omistuksen rajoitukset poistettiin vuonna 1993, jonka jälkeen ulkomaalaisten osuus alkoi nopeasti nousta.
Ulkomaisten omistajien suuri osuus on aina ollut kaksipiippuinen asia. Yhtäältä on hyvä, että suomalaiset yritykset herättävät kiinnostusta ja osakkeiden vaihto ja likviditeetti paranevat, mutta toisaalta kotimaisten omistajien pieni määrä on ongelma.
Helsingin pörsissä olevien yhtiöiden kannalta tilanne on erittäin kriittinen. Tilanteessa jossa sijoittajien kohtelu muuttuisi arvaamattomaksi valtion päätöksellä esim. ulkomaisia sijoittajia verottamalla, ajaisi sijoittajat pois Suomesta.
Mitähän siitä seuraisi ? No ainakin se, että ulkomainen raha lähtisi Suomesta ja suurimmat pörssiyhtiöt tekisivät seuraa siirtämällä pääkonttorinsa maihin joissa ymmärretään yhtiöiden arvo.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ulkomaisia sijoittajia muutenkaan voi Suomessa verottaa, koska verotus hoidetaan jo heidän kotimaissaan (jos hoidetaan). Tämä on tosiaan, kuten sinäkin hyvin ilmaisit, melko kaksipiippuinen juttu. Suomessa on niin vähän pääomaa, että me tarvitsemme ulkomaista rahaa kasvaaksemme ja kehittyäksemme. Käsittääkseni tällä hetkellä ainoat isot toimijat, joilta voi irrota vähän enemmänkin pääomaa, ovat eläkeyhtiöt ja valtio.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi kevät mennä YLE:n piikkiin. Muistaakseni siellä puhuri kävi ja ovet heiluivat joka suuntaan. Ylenpalttinen varovaisuus lienee leimannut kaikkia medioita – kun on suu soukemmalla – ei tartte sanktioita maksaa.
Sen sijaan, kyllähän nuo osingot ja pörssiyhtiöiden johtajien palkkakehitys, on faktaa. Tiedottamisen on oltava ajantasaista.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Iltalehti ainakaan yhtä osinkojen saajaa unohtanut: http://www.iltalehti.fi/talous/201702092200067747_…
Varmasti löytyy lisääkin. Jotenkin muistissa olisi , että näitä juttuja oli enemmänkin. Mitä niistä sitten kostumme. Kannattaako olla kateellinen vai hypätä itse omistajien kelkkaan. Pörssikaupaahan voi harjoittaa kuka vain. Osaamista taitaa vain puuttua ja malttia ja ehkä hiukan muutakin…. Ei Suomi läpiköyhä ole.
Lapsenlapseni kutsuttiin takaisin kesätöihin Helsingissä, kun työttömänä olleet henkilöt eivät jaksaneet jatkaa ikävissä nurmikoiden ja muiden huoltotehdävissä. Jotenkin tuntui oudolle, sillä aikanaan kun tukia ei tullut, oli otettava sitä työtä mitä oli ja mistä hiukan sai rahaa…. Työnteko alkoi jo paljon nuorempana kuin nykyisillä lapsilla… Jotenkin ollaan menty ihan hakoteille.
Ilmoita asiaton viesti
Nallekin muistaa hyvin suomalaisia toteamalla mm. että palkalla ei ole edes tarkoitus tulla toimeen. Se on vain kaunis ajatus. Me eletään melko merkillisessä maailmassa, kun työllä ei ole tarkoituskaan elää.
Mitä tuohon lapsesi kesätyöhön tulee, niin hienoa että hän on päässyt kesätöihin. Kaikki eivät käsittääkseni olleet tänäkään vuonna yhtä onnekkaita. Työläisiä on monia erilaisia – jotkut laiskoja, toiset ahkeria, jotkut ovelia, toiset innovatiivisia.. entisenä työnjohtajana ja nokkamiehenä olen kyllä törmännyt kaikenlaisiin. Olen samaa mieltä tuosta, että palkkatöissä pitää töitä palkkansa eteen tehdä. Se on pelin henki, eikä se muulla tavoin toimi.
Tuo haihahtelu siitä, että työnteko alkoi paljo nuorempana vain vaikuttaa kuitenkin vähän lattealta kommentilta, jos ottaa huomioon sen tosiasian, että nuorisotyöttömyys Suomessa on Euroopan kärkikastia ja työttömien määrä heiluu muutenkin siinä 700 000 ihmisen pinnassa. Ennen vanhaan riitti, kun kävelit liikkeeseen sisään ja kysyit töitä, vaikka olisit jättänyt kansakoulunkin väliin. Tänä päivänä tilanne on vähän toinen, kun 18 vuoden koulutuskaan ei ole vielä tae työpaikasta.
Ilmoita asiaton viesti
Työnantajat valittavat työvoimapulasta ja työttömät työpaikkojen vähyydestä. Me elämme melkomoista pula-aikaa täällä Suomessa. Tuolla toisaalla joku totesikin, että järjestä tässä taitaa olla kaikista eniten pulaa.
Ilmoita asiaton viesti
Martti Asikainen, olen samaa mieltä: Järjen köyhyydestä on kyse, sekä johtotasolla että tekijöissä, jotka eivät viitsi tehdä. Mitään vikaan ei ole heissä, jotka haluvat ja pystyvät ja tekevät. Ihmetyttää vain, että kaikki eivät viitsi, jaksa, halua. Jokin kummallinen vaivaa. Liekö sittenkin liika tuettua väkeä. Rahaa tulee tekemättäkin. Ei vuosikymmeniä sitten näin ollut. Vikaan on menty. En syyllistä, vaan totean.
Ilmoita asiaton viesti
Paljon parjattu Stadin Pravda näyttää kuitenkin juuri tänään julkaisseen jutun johtajien palkoista…
Ilmoita asiaton viesti
Huomasin. Minä pistin tämän epäkohdan merkille eilen ja viime keväänä ensimmäisen kerran. Lukivat ajatuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Terve Martti, kieltämättä googlatessa noita ei itsellekään heti tullut vastaan, mutta ei osinkovuosi ole kaikilta unohtunut. Kauppalehden suosiollisella avustuksella löytyi mm. tämä:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/enemmisto-korot…
”Kauppalehden selvityksen mukaan pörssiyhtiöistä 54 prosenttia nostaa tänä vuonna osinkoaan.
– – –
Osinkosumma olisi noussut tänä vuonna kaikkien aikojen ennätykseen, elleivät Nokia ja Telia olisi pudottaneet sitä yhteensä yli miljardilla eurolla.”
Edit. tuossa vielä osinkokritiikkiä: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/oksaharju-yhtio…
Terv. Teppo / US
Ilmoita asiaton viesti
Oksaharjun kritiikki on mielestäni aiheellinen. Suomessa ei selvästikään uskota kasvuun, jonka vuoksi tuotot maksetaan osinkoina ulos investoimisen ja bisnesmallin laajentamisen sijaan. Talouden voi kuitenkin katsoa elpyneen jo huomattavasti, jonka seurauksena kysyntäkin on kasvanut. Vöitään liikaa kiristäneet yhtiöt ja yritykset eivät välttämättä pysty vastaamaan siihen.
Keskustelin tuossa taannoin erään teollisuuden parissa pyörivän tahon kanssa, ja hän totesi että parhaiten tällä hetkellä pärjäävät keskisuuret ja pienet konepajat, jotka ovat pitäneet rattaat velkarahankin uhalla pyörimässä koko laman ajan ja säilyttäneet iskukykynsä. He eivät ole edes pyrkineet tuottamaan bulkkitavaraa, vaan keskittyneet ennen kaikkea kustomoituihin ja kalliisiin tuotteisiin. Muualla on huutava pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Hyvin mahdollista, että tämä sama ilmiö näkyy myös muilla aloilla.
Ilmoita asiaton viesti
Mua sitten tympii tämä aina toistuva uhkakuva ulkomaisen pääoman karkaamusesta Suomesta, jos tehdään muutoksia verotukseen.
Ulkomaalaiset eivät esim EU:ssä maksa osinkoveroa Suomeen vaan kotimaansa verotuksessa. Jos taas EU:ssa ulkomainen yritys omistaa yli 10% suomalaisesta, niin verotus hoituu emoyrityksessä.
Näin ollen Suomen osinkoverolla ei näille ole mitään väliä.
Jos taas ajatellaan, että suomalaiset sijoittavatkin ulkomaille, niin samat säännöt pätevät toisinpäin eli maksat silti Suomeen.
Seuraavaksi sitten sanotaan, että piilotellaan niitä ulkomaille. Näin sanovat usein samat henkilöt, jotka kilvan kertoivat kuinka hallintarekusteröinti ei ole mikään ongelma ja kohta kaikki verotiedot yms vaihtuu automaagisesti. Joten tämäkään ei pitäisi sitten olla ongelma.
Oikeastaan lähes ainoaksi vaikuttavaksi jää yrityksen yhteisövero ja se on Suomessa kirkkaasti alle EU:n keskiarvon.
Uhkakuvien maalaajat puolustelevat omia etujaan eikä kyse ole niinkään ulkomaisesta pääomasta. Joko esim poliitikot eivät itse ymmärrä näitä tai sitten harhauttavat tahallaan.
Ilmoita asiaton viesti